Matkaripuli

Matkaripuli on kaikista yleisin matkailuun liittyvä terveysongelma. Jopa 10-40% suomalaisista turisteista sairastuu matkan aikana ripulitautiin. Erityisen suuri riski on matkustaessa huonon hygieniatason maihin. Esimerkiksi Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa, Intiassa, trooppisessa Afrikassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa on korkea riski matkaripulille. Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Japanissa ja Australiassa riski ei ole sen suurempi kuin Suomessa. Pienet lapset ja nuoret sairastuvat muita herkemmin.

Syyt matkaripulille

Matkaripulia aiheuttaa erilaiset bakteerit, virukset ja alkueliöt. Usein aiheuttajamikrobi jää epäselväksi. Lämpimissä maissa tavallisimpia ripulibakteereja ovat kolibakteerit, kampylobakteeri, salmonella ja shigella sekä ripuliviruksista rota- ja norovirus ja alkueläimistä Giardia. Salmonellan yleisimmät alkuperämaat suomalaisilla ovat Thaimaa ja Turkki, shigellan Thaimaa ja Intia. Vakavia, mutta harvinaisia matkailijoiden ripulitauteja ovat lavantauti, amebapunatauti ja kolera. Lavantautiin ja koleeraan on olemassa rokotteet.

Oireet

Tyypillisesti matkaripuli puhkeaa ensimmäisen matkaviikon lopulla, osa sairastuu vasta kotiin palattuaan. Tyypillisiä oireita on ripuli, pahoinvointi ja vatsakrampit. Myös kuumetta ja päänsärkyä voi esiintyä. Runsas ripulointi ja mahdollinen oksentelu voi johtaa nopeasti kuivumiseen ja nestehukkaan. On syytä muistaa, että matkalta palanneen kuumeilevan potilaan ripulointi voi liittyä myös muuhun tautiin, kuten malariaan. Yleensä matkaripuli on onneksi lievä ja paranee itsestään. Kuitenkin jos korkea kuume jatkuu toista vuorokautta tai jos ripuli ei ala laantua kolmantena päivänä tai se on niin runsasta, ettei nestehukkaa pysty juomalla korvaamaan, on syytä mennä lääkäriin.

Ennaltaehkäisy

Tärkein ja tehokkain tapa ehkäistä matkaripulia on hyvä käsi- ja elintarvikehygienia. Vaaraa voi vähentää keittämällä ja kuumentamalla ruoat hyvin, sekä keittämällä myös juomaveden jos pullovettä ei ole saatavilla. Kädet on syytä pestä hyvin saippualla tai puhdistaa käsihuuhteella ennen ruoan valmistusta ja ruokailua sekä aina WC:ssä käynnin jälkeen. Kädet tulisi puhdistaa myös raakojen kasvisten, juuresten ja raa’an lihan ja merenelävien käsittelyn jälkeen. Probioottisia mikrobeja sisältävillä valmisteilla on todettu olevan vain heikko matkaripulia ehkäisevä teho.

Ruokien valinnassa on syytä olla tarkka. Matkailijan terveysoppaassa on listattu vältettäviksi ruoka-aineiksi:

  • kylmät leikkeleet ja majoneesipohjaiset salaatit
  • erilaiset kastikkeet
  • hedelmät ja vihannekset, joita ei voi itse pestä tai kuoria, marjat
  • kylminä tai haaleina tarjotut raa’at tai riittämättömästi kypsennetyt lihaa, kalaa tai kananmunaa sisältävät ruoat
  • kylminä tarjotut osterit, simpukat, ravut ym. mereneläimet
  • kylmät jälkiruoat
  • pakkaamaton ja pastöroimaton maito, kerma, jäätelö, voi ja tuorejuustot
  • mehut ja juomat, myös alkoholipitoiset, joihin on lisätty jääkuutioita.