Eurooppa

Euroopassa matkailevalle pääsääntöisesti riittää, että yleisen rokotusohjelman rokotukset ovat voimassa, mutta käytännössä useimmat matkailijat tarvitsevat lisäksi rokotesuojan hepatiittia vastaan.

Kaikille suositeltava rokotesuoja

Kurkkumätä-jäykkäkouristus, MPR (tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko), influenssa

Näiden lisäksi yleisin matkailijan tarvitsema rokote on tarttuvaa maksatulehdusta vastaan annettava A-hepatiittirokote. Tätä tulee harkita jo matkustettaessa  Välimeren itä- tai eteläpuolelle tai pidemmäksi aikaa Itä-Eurooppaan tai Baltian maihin. Riippuen matkan kestosta, kohteesta ja matkan luonteesta saatetaan tarvita myös rokote B-hepatiittia vastaan.

Kannattaa myös arvioida, tarvitaanko TBE- eli punkkirokote, joka suojaa puutiasaivokuumeelta. Jo niinkin läheisessä matkakohteessa kuin Virossa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa TBE on huomattavasti yleisempi kuin meillä Suomessa. Myös muut Baltian maat sekä useat Keski-Euroopan alueet ovat kohonneen TBE-riskin aluetta. Merkittäviä tautimääriä on etenkin Saksassa, Itävallassa, Sloveniassa, Unkarissa, Tsekissä ja Kroatiassa. Rokotussuojaa tarvitsevat pitkään riskialueella oleskelevat, etenkin luonnossa liikkuvat matkailijat.

Vesirokkorokote on ollut Suomessa lasten rokotusohjelmassa vuodesta 2017. Useimmat aikuiset ja nuoret ovat sairastaneet vesirokon, mutta joiltakin sairastetun taudin tai rokotteen tuoma immuniteetti voi puuttua. THL arvioi, että yli 80 prosenttia 2017 syntyneistä lapsista on saanut vesirokkorokotteen. Ulkomaille matkustaessa on syytä huomioida rokotussuoja (tai sairastetun taudin tuoma suoja) vesirokkoa vastaan. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Virossa vesirokkorokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Vesirokkovirusta on siis naapurimaissamme runsaasti liikkeellä ja rokottamattomalla on riski sairastua vesirokkoon. Iän myötä riski rajuoireiselle taudille kasvaa.

Maakohtaiset rokotussuositukset:

Turkki

Venäjä