Raskaus ja rokotukset

Raskaus ja rokotukset – Rokotussuojan voimassaolo on hyvä tarkistaa jo raskautta suunniteltaessa. Omat rokotustiedot voi selvittää vanhoista rokotuskorteista, omalta terveysasemalta tai omakanta-palvelusta. Ajantasaisella rokotussuojalla odottava äiti voi suojata myös kehittyvää sikiötä. Jotkut infektiotaudit voivat olla vaarallisia raskaudelle ja vauvan kehitykselle.

Rokotukset ennen raskautta

Raskaudenaikainen vesirokko- tai vihurirokkoinfektio voi aiheuttaa sikiön kehityshäiriöitä ja vastasyntyneen sairauksia. Vihurirokko aiheuttaa joka kymmenennelle sikiölle jonkinasteisen vaurion. Yleisimpiä ovat kuulo- ja silmävauriot sekä sydänvika. Vihurirokkoa vastaan Suomessa rokotetaan kaikki 1v ja 6v lapset MPR-rokotteella. Suoja kahden rokotuksen jälkeen on elinikäinen. Jos MPR-rokotuksia ei ole lapsena saanut, tulisi rokote ottaa hyvissä ajoin ennen raskautta. Rokote sisältää eläviä, heikennettyjä viruksia ja rokottamisen jälkeen suositellaan odottamaan kuukausi ennen raskauden yrittämistä.

Vesirokko oli aiemmin hyvin yleinen lastentauti ja arvioiden mukaan yli 95% aikuisista on vesirokon sairastanut. Vuodesta 2017 lähtien lapset ovat saaneet rokotussuojan neuvolassa. Alkuraskaudessa sairastettu vesirokko voi aiheuttaa keskenmenon ja sikiön kehityshäiriön. Tämänvuoksi onkin tärkeätä hoitaa rokotussuoja kuntoon jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Suositeltava rokotesuoja niille aikuisille, jotka vesirokkoa eivät tiedä sairastaneensa on kaksi annosta 4-8 viikon välillä. Raskausaikana vesirokkorokotetta ei voida antaa, sillä rokote sisältää eläviä, heikennettyjä viruksia.

Raskaus ja rokotukset – suojataan myös vauvaa

Perusrokotussuoja on hyvä olla kunnossa jo ennen raskautta, mutta muutamalla rokotuksella voi raskausaikana edesauttaa odottavan äidin ja vastasyntyneen terveyttä. Äidin vasta-aineet siirtyvät istukan läpi vauvalle etenkin raskauden viimeisellä kolmanneksella. Näin vauva saa suojaavia vasta-aineita jo ennen kuin hänen oma rokotussuojansa voidaan aloittaa.

Influenssarokotusta suositellaan kaikille raskaana oleville riippumatta raskauden kestosta. Raskaus lisää riskiä sairastua rajuoireiseen influenssaan. Rokote tiedetään turvalliseksi niin äidille kuin vauvalle: rokottautuminen ei lisää keskenmenon riskiä eikä vaikuta sikiön normaaliin kehitykseen. Loppuraskaudessa otettu rokote antaa suojaa myös vastasyntyneelle ensimmäisten elinkuukausien ajan.

Jäykkäkouristussuoja (dT tai dtap) tulisi olla kaikilla voimassa ja rokotteen voi ottaa myös raskauden aikana. Jos rokotus on unohtunut aikataulun mukaisesti ottaa, voi tehosteen uusia myös raskauden aikana. Vastasyntyneen jäykkäkouristus (neonatal tetanus) on vakava, usein kuolemaan johtava tila. Infektiota esiintyy edelleen kehitysmaissa, kun synnytys tapahtuu huonon hygienian oloissa. WHO:n arvion mukaan vuonna 2018 (viimeisin vuosi, josta tilastoja saatavilla) vastasyntyneen jäykkäkouristukseen kuoli 25 000 vauvaa. Odottavan äidin rokottaminen suojaa myös vastasyntynyttä jäykkäkouristukselta.

Dtap-rokotteessa on jäykkäkouristuksen lisäksi suoja hinkuyskää vastaan ja ottamalla tämän rokotteen loppuraskaudessa, saa vastasyntynyt suojan myös hengenvaaralliselta hinkuyskältä. Vaikka terveiden vastasyntyneiden infektiokuolemat ovat Suomessa harvinaisia, on rokottamattoman imeväisen hinkuyskä edelleen maassamme esiintyvä vakava infektio. Joissain maissa rokotetta suositellaan tehostettavaksi jokaisessa raskaudessa. Esimerkiksi yhdysvaltojen terveysviranomainen CDC suosittelee rokotteen ottamista raskausviikkojen 27-36 välillä jokaisessa raskaudessa. Myös Iso Britanniassa rokotetaan kaikki odottavat äidit. Näin vauva saa ensimmäisille elinkuukausille suojaa hinkuyskältä ennen kuin vauvan oma rokotusohjelma alkaa. Suomessa vauvat saavat ensimmäisen hinkuyskärokotteen 3kk iässä ja ovat tähän asti ilman suojaa.

THL suosittelee koronarokotusta kaikille raskaana oleville, sillä raskaus altistaa vakavalle koronataudille. Koronainfektio lisää muun muassa ennenaikaisen synnytyksen ja veritulppien riskiä. Koronarokotteen voi ottaa missä tahansa raskauden vaiheessa. Suosituksen mukaan ensimmäisen, toisen tai kolmannen rokoteannoksen voi ottaa raskauden aikana normaalisti.

Muuta rokotussuojaa voi harkita raskausaikana tarpeen mukaan. Ei-eläviä rokotteita voi tilanteen mukaan antaa, jos rokotuksen antamiselle on tarve matkan tai muun syyn vuoksi ja hyödyt katsotaan mahdollisia haittoja suuremmiksi. Arvioimme Rokotepalvelussa aina yksilöllisesti raskaana olevan mahdollisen rokotustarpeen. Siihen voi vaikuttaa raskauden lisäksi mm. perussairaudet, matkat ja elintavat. Eläviä, heikennettyjä rokotteita (mm. MPR, vesirokko, keltakuume) ei suositella raskauden aikana, sillä elävät virukset voivat ainakin teoriassa infektoida sikiön.

Lähteet:

THL raskaana olevien rokotukset

Maternal and neonatal tetanus elimination

CDC

Imeväisen kuolemaan johtanut yskä 

Sopivatko koronarokotteet kaikille

Pertussis (whooping cough) vaccine in pregnancy

Raskaus ja rokkotaudit

Toiveena terve lapsi – vauvan synnynnäiset infektiot

 

 

raskaus ja rokotukset