Hepatiitti B -rokote

Hepatiitti B on viruksen aiheuttama maksatulehdus, joka voi aiheuttaa sekä akuutin että pitkäaikaisen (kroonisen) taudin. Ensioireisiin kuuluu pahoinvointi, väsymys, ripuli ja ihon keltaisuus. Osalla tartunnan saaneilla ihmisillä ei kuitenkaan ole mitään näistä oireista taudin akuutissa vaiheessa, B-hepatiitti on usein oireeton.

Infektio tapahtuu veren tai kehon nesteiden, esim. verensiirron, suojaamattoman seksin, ruiskuneulojen, lävistysten, tatuointien tai akupunktion kautta.

Hepatiitti B:n riskialueet

Hepatiitti B -virusta esiintyy maailmanlaajuisesti. Pohjoismaissa, Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa riski saada hepatiitti B on suhteellisen pieni, mutta maailmanlaajuisesti se on yleinen sairaus.  WHO arvioi, että vuonna 2015 yli 250 miljoonaa ihmistä elää kroonisen infektion kanssa. Taudin esiintyvyys on korkeinta Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa, mutta myös Välimeren itäisillä alueilla tartuntariski on kohtalainen.

Rokote

Suomessa hepatiitti B -rokote kuulu kansallisessa rokoteohjelmassa vain riskiryhmille. Hepatiitti B:tä vastaan voidaan rokottaa pelkällä hepatiitti B -rokotteella tai yhdistelmärokotteella hepatiitti A:ta sekä B:tä vastaan. Hepatiitti B -rokote ja yhdistelmärokote (hepatiitti A+ B) annetaan kolmessa osassa. Toinen rokote annetaan 1 kk:n ja kolmas 6 kk:n kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Kolmella rokotuksella varmistetaan todennäköisesti elinikäinen suoja. Hepatiitti B-rokotetta voidaan käyttää myös altistuksen jälkeiseen suojaamiseen. Rokote tulisi antaa mahdollisimman pian mahdollisesta tartunnasta, kuten neulanpistosta tai seksuaalisesta kontaktista infektoituneen henkilön kanssa.