Vanhemmilla merkittävä rooli lapsen terveyden edistämisessä
Kesäkuun ensimmäisenä päivänä vietetään kansainvälistä vanhemmuuden päivää. Päivän tarkoituksena on kunnioittaa ja tuoda esille vanhempien tärkeää roolia lasten kasvatuksessa ja hyvinvoinnissa. Päivää on vietetty vuodesta 2012 alkaen YK:n yleiskokouksen päätöksellä.
Kaikki vanhemmat ympäri maailman haluavat tehdä oikeita ja parhaita valintoja lapsensa hyvinvoinnin puolesta. Huoli lapsen terveydestä ja tulevaisuudesta alkaa heti syntymän jälkeen ja saa erilaisia muotoja lapsen kasvaessa. Suomalaiset vanhemmat saavat tukea vanhemmuuteensa synnytyssairaalassa, neuvolassa, varhaiskasvatuksessa ja myöhemmin koulussa.
Vanhemmat päättävät lapsen rokotussuojasta
Yksi tekijä, joka vaikuttaa vanhempien päätöksentekoon rokottamisesta tai rokottamatta jättämisestä, on oma kokemus rokotuksilla estettävistä taudeista. Rokotusohjelmilla on onnistuttu hävittämään tai tekemään harvinaiseksi monet pelätyt tartuntataudit. Kun rokotukset aloitettiin 1950-luvun lopulla neuvoloissa ympäri maan, oli vanhemmille itsestään selvää suojata lapset pelätyiltä taudeilta, kuten kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä ja poliolta.
Kun kokemus rokosta tai muusta lastentaudista vähenee, voi lisääntyä huoli rokotteiden turvallisuudesta. Vanhempaa voi myös huolettaa lapsen kokema kipu, useamman rokotteen antaminen samalla käynnillä tai mahdollinen lieväkin rokotusreaktio.
Rokotuskattavuudessa osittain laskua
Suomalaiset vanhemmat luottavat terveydenhuoltoon ja käyttävät ahkerasti tarjottuja palveluita. Arvioiden mukaan 99,6% suomalaisperheistä käyttää lastenneuvolapalveluita ja myös lasten rokotuskattavuus on pysynyt pääosin korkeana. THL tiedotti maaliskuussa 2023, että joidenkin rokotteiden kohdalla rokotuskattavuus on kuitenkin hieman laskenut. Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen on saanut noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista. MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) ilmaisi huhtikuussa 2023 huolensa mahdollisista tuhkarokko- ja polioepidemioista Euroopassa. ECDC pitää todennäköisenä lisääntyviä tuhkarokkotapauksia EU:n alueella useassa maassa havaitun puutteellisen rokotuskattavuuden vuoksi.
Vuonna 2020 syntyneistä suomalaislapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen. Kattavuus on hyvä, mutta myös tässä rokotteessa on havaittu muutaman prosentin lasku aikaisempiin vuosiin. Viime vuosina maailmalla on todettu hälyttäviä merkkejä polion lisääntymisestä ja myös Euroopan alueella poliovirusta on havaittu jätevesinäytteissä Lontoossa. ECDC:n raportin (Poliomyelitis situation update) mukaan EU:n alueella vuosien 2012-2021 aikana peräti 2,4 miljoonaa lasta ei ole saanut täyttä kolmen annoksen poliorokotussarjaa ajallaan. Riski halvausoireisen polion paluulle Eurooppaan on olemassa niin kauan kuin tarpeeksi iso osa väestöstä on rokottamattomia.
Vuonna 2020 syntyneistä lapsista vesirokkorokotuksen on saanut noin 86 prosenttia, mikä on samaa tasoa kuin vuonna 2019 syntyneillä. Vesirokkorokote on viimeisin tulokas kansalliseen rokotusohjelmaan ja se on ollut saatavilla vuodesta 2017 alkaen. Rokotuskattavuus on kasvanut alkuvuosista, mutta nyt kahtena edellisenä vuotena jäänyt samalle tasolle. Lapsena otettu vesirokkorokote antaa oletetusti hyvän suojan myös aikuisiässä saman viruksen aiheuttamalta vyöruusulta.
Terveydenhuollosta tukea päätöksentekoon
Lapsen rokottaminen on merkittävä ja samalla yksinkertainen keino edistää lapsen terveyttä. Hyvä keskusteluyhteys oman neuvolan terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa on tärkeää. Tieto rokotusten turvallisuudesta ja pitkäaikaisista hyödyistä terveydelle lisäävät epäilemättä vanhempien halukkuutta rokottaa lapsensa kansallisen rokotusohjelman suositusten mukaisesti.
“Vaikka suomalainen rokotusohjelma on hyvä ja varsin kattava, osa lapsista voi hyötyä sen täydentämisestä räätälöidysti. Harrastusten tai loma-asunnon sijainnin myötä voi tulla tarvetta suojautua esimerkiksi puutiaisten levittämää aivokuumetta vastaan. Matkailu ja pidempiaikainen opiskelu ulkomailla edellyttävät mahdollisesti rokotuksia tarttuvia maksatulehduksia tai joskus eksoottisempia tauteja kuten keltakuumetta, japanin aivokuumetta tai lavantautia vastaan“, muistuttaa Rokotepalvelun vastaava lääkäri, lastenlääkäri Jukka Vakkila.
Lisätietoja:
Suomen Rokotepalvelu Oy, toimitusjohtaja Olivia Kuusinen, puh. 040 1563 112 tai
sähköposti olivia.kuusinen@rokotepalvelu.fi
