Rokottaminen COVID-19 pandemian aikana

Yllättäen, COVID-19 pandemia on tyhjentänyt potilaat sairaaloista ja terveyskeskuksista ja päivystyksistä. Ihmiset noudattavat viranomaisohjeita kurinalaisesti ja hakeutuvat terveydenhuollon toimipisteisiin vain pakottavassa tarpeessa. Tästä ilmiöstä on jo alettu huolestumaan, sillä ei SARS-CoV-2 virus muita sairauksia ympäriltämme poista. Vakavien tautien diagnostiikka myöhästyy ja ennalta ehkäisevä terveydenhuolto unohtuu. Seuraukset ovat ilmeiset, muutamien kuukausien viiveellä alkavat potilaat hakeutua hoitoon jo liian pitkälle ehtineen taudin kanssa ja toisaalta alkaa esiintyä enenevässä määrin sellaisia sairauksia, jotka olisivat olleet kokonaan estettävissä.

Rokottaminen on tyypillistä ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Yksittäisenä konstina on rokottaminen kautta aikojen varmasti yksi merkittävimpiä ihmisten terveyttä edistävä lääketieteellinen keksintö. Rokotteiden avulla on hävitetty kokonaisia tauteja pois maapallolta ja toisaalta vähennetty valtavasti inhimillistä kärsimystä ja hätää vammautumisen ja kuolemanriskin pienenemisen kautta. Esimerkkeinä voi mainita tappavan isorokon ja jäykkäkouristuksen, invalidisoivan polion. Tuhkarokko, joka on täysin rokotuksilla estettävissä oleva sairaus, tappaa yhä kehitysmaissa 10-15 % siihen sairastuneista lapsista. Rokotustoiminnan jatkaminen on tarpeellista myös pandemian aikana.

Kenet voidaan rokottaa?

Rokotukset pyritään yleensä antamaan vain terveille henkilöille. Tämä ei johdu siitä, että rokotukset sairauden aikana olisivat erityisen vaarallisia, vaan siksi, että sairaana potilaat ovat reaktioherkempiä ja toisaalta sellaiset oireet, jotka kuuluvat itse sairauteen, tulkittaisiin herkästi rokotuksen aikaan saamiksi. Tyypillisenä esimerkkinä tällaisesta oireesta on kuume. Nuhaiselle potilaalle annettu rokote ja sen jälkeinen kuumeilu tulkitaan rokotteeseen liittyväksi, vaikka kuume olisi noussut virusinfektiosta johtuen muutenkin. Tätä hämminkiä halutaan välttää ja rokotukset halutaan antaa vain terveille ihmisille.

Pandemian aikana rokottamisessa tulee olla vieläkin tarkempi potilaiden terveydentilan takia. Syynä on, että halutaan välttää toisaalta COVID-19 taudin tarttuminen potilaasta toiseen ja toisaalta suojata rokottajien terveydentilaa. Rokotustapahtumat täytyy suunnitella siten, että mahdollisten tartuntojen leviäminen estetään. Toisaalta, rokotustoiminta on kriittisen tärkeä osa perusterveydenhuoltoa ja toiminnan jatkamista ei saa lopettaa, edes pandemian aikana.

Turvallisuus edellä

Rokotusten järjestäminen pandemian aikana on syytä tehdä hyvin suunnitellen. Rokotustapahtumasta tiedotettaessa tulee selkeästi kertoa, että vaatimus asiakkaan oireettomuudesta on ehdoton edellytys rokotukselle. Rokotusajan varaaminen ja maksaminen etukäteen vähentävät ihmisten samanaikaista keräytymistä rokotusalueelle. Rokottajalla tulee myös olla asianmukainen suojavarustus, johon kuuluvat kasvomaski, työasu ja kertakäyttöhansikkaat.

Rokotebussilla on pandemian aikana monia etuja perinteisempään terveys- tai lääkäriasemilla tapahtuvaan rokottamiseen nähden. Rokotusbussit menevät ihmisten luokse ja asiakkaat pääsevät paikalle usein kävelemällä. Julkisia kulkuvälineitä, joissa on muita ihmisiä, ei tarvitse käyttää. Odottelu tapahtuu ulkotiloissa, jossa tartuntariskit ovat pienet. Virukset menettävät nopeasti tartuntakyvyn ulkoilmassa ja ilmanvaihto on parempi. Lisäksi etäisyyden saaminen toisiin ihmisiin onnistuu ulkona helposti. Rokotebussin toiminta on suunniteltu vain ja ainoastaan rokottamiseen, joten työskentely on sujuvaa ja kontaktiaika asiakkaan ja rokottajan välillä jää minimiin. Ja ennen muuta, rokotusbusseissa käy vain lähtökohtaisesti terveitä ihmisiä. Terveysasemilla ja lääkärikeskuksissa terveet ja sairaat ihmiset sekaantuvat helposti keskenään samoihin tiloihin.

Rokottaminen on osa kriittistä perusterveydenhuoltoa, jonka tulee olla saatavilla ihmisille myös pandemian aikana. Hyvä suunnittelu ja riskikartoitus ja rokotebussien käyttö tekevät siitä mahdollisimman turvallista – asiakkaille ja etulinjassa työskentelevälle henkilökunnalle.

 

Jukka Vakkila

Lastentautien erikoislääkäri

Lastentautiopin dosentti

Vastaava lääkäri

Suomen Rokotepalvelu