Flunssa ja influenssa muistuttavat toisiaan, mutta influenssa on tyypillisesti rajuoireisempi ja aiheuttaa myös enemmän vakavia jälkitauteja. Oireissa on selkeitä eroja. Flunssa alkaa tyypillisesti pikkuhiljaa ja oireet pysyvät lievinä. Influenssa alkaa äkillisesti ja nostattaa yleensä korkean kuumeen ja muita ikäviä oireita, kuten lihaskipuja ja päänsärkyä. Flunssaa eli nuhakuumetta aiheuttaa sadat eri virukset, joista yleisimpiä ovat rinovirukset. Influenssaa aiheuttavat influenssa A- ja B-virukset. Influenssaviruksia kiertää kaikkialla maapallolla ja ne aiheuttavat vuosittaisia epidemioita. A-influenssavirukset ovat tyypillisesti valtaviruksia epidemioissa.
Rokoteasiantuntijoiden tarkastama
Viimeksi päivitetty: 19 elokuuta 2026
Flunssan oireet
Flunssan tyypillisiä oireita ovat:
kurkun karheus ja kurkkukipu
nenän vuotaminen ja tukkoisuus
yleisoireet, kuten päänsärky, vilunväristykset ja joskus kuume
nenän kutina ja aivastelu
yskä
Oireet alkavat tavallisesti vähitellen ja kestävät tyypillisesti 1–2 viikkoa, mutta oireet voivat joskus myös pitkittyä. Joskus flunssan jälkeen voi kehittyä bakteerin aiheuttama jälkitauti.
Influenssan oireet
Influenssa aiheuttaa monenlaisia oireita, esimerkiksi:
yleisoireita, kuten korkea kuume, päänsärky, lihaskivut ja huonovointisuus
kurkkukipu
kuiva yskä
väsymys
nuha tai nenän tukkoisuus
vatsaoireet, kuten oksentelu ja ripuli ovat yleisiä etenkin lapsilla
Influenssan oireet alkavat yleensä äkillisesti ja ovat rajuja. Perusterve ihminen paranee influenssasta yleensä kahden viikon kuluessa, mutta bakteerin aiheuttamat jälkitaudit ovat influenssalle yleisiä ja näin tauti voi pitkittyä. Tyypillisiä jälkitauteja on mm. poskiontelotulehdus, korvatulehdus (etenkin lapsilla) ja keuhkokuume.
Miten suojautua flunssalta ja influenssalta?
Flunssa- ja influenssavirukset leviävät pisaratartuntana. Seuraavat asiat tulisi huomioida nuhakuumeelta ja influenssalta suojautumisessa:
huolellinen käsihygienia eli käsien säännöllinen pesu saippuavedellä tai käsihuuhteen käyttö
suun, nenän ja silmien alueen koskettelun välttäminen, sillä virukset pääsevät käsien välityksellä helposti leviämään
yskimällä hihaan tai nenäliinaan vähennät viruksen leviämistä hengitysilman mukana
sairastamalla kotona ja välttämällä kontakteja muihin aktiivisten oireiden ajan
D-vitamiinin säännöllinen käyttö voi ehkäistä hengitystieinfektioita
säännöllinen liikunta ja monipuolinen ravinto tukevat hyvää vastustuskykyä ja voivat vähentää oireiden kestoa
Tavallinen nuhakuume hoituu yleensä kotihoidossa, mutta influenssa vaatii useammin lääkärin arviota ja hoitoa. Seuraavat oireet vaativat lääkärin arvioita:
pitkittyneet, yli kaksi viikkoa kestäneet oireet tai jos oireet pahenevat nopeasti
kuumetta yli 6 vrk tai kuumeilu alkaa uudestaan jo oltuaan poissa
kova korvakipu tai poskiontelo-oireet
hälyttävät oireet, kuten hengenahdistus, rintakipu tai sekavuus
muut poikkeavat oireet
kuumeiseen hengitystieinfektioon sairastuneiden influenssan riskiryhmään kuuluvien tulisi hakeutua lääkäriin influenssalääkityksen tarpeen arvioimiseksi
Voit tehdä Omaolossa oirearvion, jos sinulla on hengitystieinfektio-oireita. Kysely auttaa arvioimaan hoidon tarvetta.
Flunssan kotihoito
Kotihoidossa pyritään lievittämään oireita ja ennaltaehkäisemään taudin pahenemista:
lepo on tärkein asia toipumisen kannalta ja jälkitautien ennaltaehkäisyssä
riittävä juominen on hyvä huomioida, erityisesti kuumeisena
yleisoireita (kuume, päänsärky, lihaskivut) voi lievittää tarvittaessa sopivilla kuumelääkkeillä
kurkkukipua ja nenän tukkoisuutta voi lievittää oireenmukaisilla lääkkeillä
hunajaa teelusikallinen (=5 ml) 3–4 kertaa päivässä veteen sekoitettuna tai juoksevassa muodossa heti oireiden alettua auttaa limakalvojen kuntoa ja vähentää siten oireita ja nopeuttaa vaurioiden korjaantumista. Tärkeä on aloittaa hunaja heti oireiden alettua, auttaa paljon huonommin, jos aloittaa vasta kun oireet pahimmillaan eli 5–6 vrk oireiden alusta.
nenähuuhtelu nenäkannulla helpottaa monilla oireita
