• Rokoteklinikat
  • Rokotebussi
  • Rokotteet
  • Matkailu
  • Asiaa rokottamisesta
  • Hinnasto
  • Uutiset ja blogi
  • Yritysrokotukset
  • Minun sivuni
Logo
Varaa aika
Valikko
Evästekäytäntö|Tietosuojakäytäntö
© 2026 Rokotepalvelu
  • Meistä
  • Yhteystiedot
  • Töihin Rokotepalveluun
  • Medialle
  • Uutiset ja blogi
  • Yritysrokotukset
  • Minun sivuni
Ota yhteyttä
Keskustele kanssamme Facebookissa
rokotepalvelu@rokotepalvelu.fi
Ota yhteyttä
Keskustele kanssamme Facebookissa
rokotepalvelu@rokotepalvelu.fi
  • Meistä
  • Yhteystiedot
  • Töihin Rokotepalveluun
  • Medialle
  • Uutiset ja blogi
  • Yritysrokotukset
  • Minun sivuni
Evästekäytäntö|Tietosuojakäytäntö
© 2026 Rokotepalvelu
Etusivu
Varaa aika
  1. Etusivu
  3. Asiaa rokottamisesta
  5. Tietoa taudeista
  7. Vesirokko
Vesirokkoon sairastunut lapsi, jonka kasvot täynnä rakkuloita.
Rokoteasiantuntijoiden tarkastama

Viimeksi päivitetty: 25 syyskuuta 2026

Vesirokko

Rokoteasiantuntijoiden tarkastama

Viimeksi päivitetty: 25 syyskuuta 2026

Maailmanlaajuisesti esiintyvän vesirokon aiheuttaa herpesviruksiin kuuluva Varicella zoster -virus, joka leviää hyvin herkästi ilma-, pisara- ja kosketustartuntana hengitysteistä ja ihorakkuloista. Vesirokko aiheuttaa kutisevan, vesikellomaisen ihottuman. 
Varaa aika rokotukseen

Vesirokon oireet


Vesirokko on koko kehon tulehdustauti, minkä tyypillisiä oireita ovat kutiseva rakkulainen ihottuma, kuume ja huonovointisuus. Taudin itämisaika on noin 10–21 päivää. Tartuttavuus alkaa noin 2 päivää ennen oireiden alkua ja loppuu kunnes rakkulat ovat rupeutuneet. Rakkuloita muodostuu yleensä noin 5 päivän ajan. Vesirokkoon liittyy myös vakavia jälkitauteja, kuten ihon bakteeri-infektio, keuhkokuume ja aivotulehdus. Vesirokon uusiminen on hyvin harvinaista.

Terveet lapset paranevat usein vesirokosta viikon kuluessa. Suurin osa lapsista sairastaa taudin ennen kouluikää, jolloin tauti on yleensä lievä. Terveenkin lapsen on mahdollista sairastua vakavasti ja saada jälkitauti. Eniten tauti uhkaa lapsia, joilla on esimerkiksi pitkäaikainen iho- tai keuhkosairaus tai immuunipuutos.

Aikuisilla ja nuorilla taudinkuva on rajumpi kuin lapsilla ja jälkitautien riski on suurempi. Siksi he tarvitsevat lähes aina viruslääkityksen ja joissakin tapauksissa myös sairaalahoitoa. Vesirokko voi olla vakava tauti immuunipuutteisille ja aiheuttaa komplikaatioriskin raskaana olevalle ja sikiölle.

Vesirokon esiintyvyys


Suomessa vesirokko on vähentynyt huomattavasti lastentautina vuonna 2017 aloitetun rokotusohjelman ansiosta. Vuonna 2019 syntyneistä suomalaislapsista noin 86 prosenttia on saanut vesirokkorokotteen ja suojan tautia vastaan. Vesirokko on maailmanlaajuisesti hyvin yleinen rokkotauti.

Vesirokon sairastanut voi saada myöhemmin vyöruusun


Taudin sairastamisen jälkeen vesirokkovirus jää piileväksi hermosolmukkeisiin. Virus voi myöhemmin aktivoitua ja aiheuttaa kivuliaan ja rakkulaisen vyöruusun. Vyöruusun ennaltaehkäisyyn on olemassa oma vyöruusurokote. Riski vyöruusun puhkeamiselle kasvaa iän myötä ja on merkittävä jo yli 50-vuotiailla. Henkilö, joka ei ole sairastanut vesirokkoa, voi saada vesirokkotartunnan vyöruusua sairastavan rikkoutuneesta vyöruusurakkulasta. 

Lähteet: asiantuntijamme sekä THL, FVR – Suomen Rokotetutkimus ja CDC

Vesirokkorokote

Vesirokon voi ennaltaehkäistä vesirokkorokotteella, jota otetaan kaksi annosta.

Vyöruusu

Vesirokkovirus jää sairastamisen jälkeen elimistöön ja voi myöhemmin aiheuttaa vyöruusun.

Vyöruusurokote

Myös vyöruusua vastaan on olemassa rokote. Lue lisää vyöruusurokotteesta.

Vyöruusun oireet

Lue miten vyöruusun oireet eroavat vesirokosta.

Usein kysytyt kysymykset

medical staff woman green.svg