Ilmastonmuutos mahdollistaa virustautien leviämistä pohjoisille leveysasteille
Ilmastonmuutos ei ole vain ympäristökysymys. Se on myös kasvava terveysuhka, joka muokkaa tartuntatautien ekologiaa tavoilla, joita emme voi enää sivuuttaa. Euroopassa – ja erityisesti pohjoisessa Euroopassa – lämpenevä ilmasto luo otolliset olosuhteet uusille taudinaiheuttajille ja niiden vektoreille. Kaksi esimerkkiä kertovat ilmiöstä paljon: puutiaisaivotulehdusta aiheuttava TBE-virus ja hyttysten levittämä chikungunyavirus.
Sellaiset mikrobitaudit, jotka tarttuvat huonosti ihmisestä toiseen tarvitsevat elävän olion - yleensä hyttysen tai puutiaisen välittämään infektion sairastuneista yksilöistä toisiin ihmisiin. Tällaista välittäjää kutsutaan vektoriksi. Vektorivälitteiset taudit ovat erityisen herkkiä ilmaston muutoksille, koska niiden leviäminen riippuu hyönteisten selviytymisestä ja lisääntymisestä. Kun talvet leudontuvat ja kesät pitenevät, vektorieläinten elinalueet laajenevat: • TBE virusta levittävien puutiaisten talvikuolleisuus vähenee, ja niiden aktiivikausi pitenee keväästä syksyyn. • Trooppisia tauteja kuten Dengue-, Zika- ja Chikungunyavirusta levittävien Aedes albopictus hyttysten eli Aasian tiikerihyttysen levinneisyysalue laajenee kohti pohjoista, kun lämpötilat nousevat ja sateisuus lisääntyy. Tämä tarkoittaa, että virukset, jotka aiemmin olivat sidottuja eteläisempiin leveysasteisiin, voivat nyt löytää uusia ekologisia lokeroita myös Keski- ja Pohjois-Euroopasta. Virukset eivät itsessään vaadi lämpimämpää ilmastoa pysyäkseen tartuntakykyisinä, mutta niiden vektorieläinten tulee selvitä hengissä riittävän pitkään, jotta virus ehtii vektorissa lisääntyä riittävässä määrin.
TBE-virus: tuttu uhka, joka vahvistuu
TBE-virus on jo pitkään ollut osa pohjoisen Euroopan tautikirjoa, mutta sen esiintyvyys on kasvanut selvästi viime vuosikymmeninä. Syitä ovat muun muassa:
• Leudommat talvet, jotka parantavat puutiaisten selviytymistä
• Pitenevä kasvukausi, joka lisää puutiaisten aktiivisuutta ja kontaktia ihmisiin
• Luonnonvaraisten isäntäeläinten populaatiovaihtelut, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa
Useissa Euroopan maissa, Suomi mukaan lukien, TBE-tapausten määrä on noussut selvästi ja uusia riskialueita on ilmaantunut.
Chikungunyavirus: etelästä pohjoiseen
Chikungunya on perinteisesti yhdistetty trooppisiin ja subtrooppisiin alueisiin, mutta viime vuosina Euroopassa on nähty paikallisia tartuntaketjuja. Taustalla on Aedes-hyttysten leviäminen ilmastomuutoksen ja matkailijoiden kautta uusille alueille:
• Aedes albopictus on jo vakiintunut useissa Keski-Euroopan maissa
• Lämpenevä ilmasto mahdollistaa sen leviämisen yhä pohjoisemmaksi
• Virus voi levitä nopeasti, jos hyttyskanta on riittävän suuri ja olosuhteet suotuisat
Vaikka Pohjois-Euroopassa Chikungunyaviruksen kotoperäinen tarttuminen on nykyisellään ja todennäköisesti pitkälle tulevaisuudessakin hyvin epätodennäköistä, on aiemmin pelkästään subtrooppisella ja trooppisella alueella esiintyneen taudin leviäminen jo Keski-Euroopan tasolle hälyttävää. Mielenkiintoista on, että Länsi-Niilin virus käyttää vektorina Culex-suvun hyttysiä, jotka pärjäävät hienosti Suomen luonnossa. Länsi-Niilin viruksen leviäminen Suomeen onkin enää ajan kysymys, sillä tautia tavataan jo Berliinissä asti.
Mitä seuraavaksi?
Euroopan on varauduttava siihen, että vektorivälitteiset taudit muuttuvat yhä pohjoisemmaksi ongelmaksi. Tämä edellyttää:
• Seurantajärjestelmien vahvistamista
• Vektoripopulaatioiden aktiivista monitorointia
• Rokotuskattavuuden parantamista riskialueilla
• Tutkimuksen ja ennakoinnin vahvistamista
Ilmastonmuutos muuttaa tartuntatautien karttaa – mutta meillä on keinoja vastata siihen. Rokotteet, valistustyö ja ennakoiva terveyspolitiikka ovat avainasemassa, jotta voimme suojella väestöä muuttuvassa maailmassa.
Miten yksilö voi suojautua vektorivälitteisiltä taudeilta?
1. Suojaudu puutiaisilta luonnossa vaatteiden ja hyttyskarkotteiden avulla
• Käytä pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita
• Valitse vaaleat vaatteet, joista puutiaiset näkyvät helpommin
• Käytä hyönteiskarkotteita (esim. DEET, icaridiini)
• Tee punkkitarkastus aina ulkoilun jälkeen
2. Vähennä hyttysten lisääntymispaikkoja
• Poista pihapiiristä seisova vesi (ämpärit, kastelukannut, sadevesiastiat)
• Suosi hyttysverkkoja ja tarvittaessa tuulettimia sisätiloissa
• Käytä karkotteita erityisesti ilta-aikaan
3. Harkitse rokotuksia riskialueilla
• Rokotteet ovat tehokkain ja turvallinen tapa suojautua erilaisilta virustaudeilta.
• TBE-rokote on suositeltava, jos asut tai liikut alueilla, joilla tautia esiintyy.
• Chikungunyarokote on hyödyllinen matkailijoille epidemia-aluilla ja tulevaisuudessa myös uusilla alueilla, joilla Aedes-hyttynen yleistyy
4. Seuraa viranomaisten ja luotettavien asiantuntijoiden ajantasaista tietoa
• Kansalliset terveysviranomaiset päivittävät riskialueita ja suosituksia
• Ilmaston muuttuessa riskit voivat vaihdella nopeasti
Jukka Vakkila, Vastaava lääkäri Suomen Rokotepalvelu
