Pelkkä koiranpennun raapaisu voi altistaa matkailijan rabiekselle

Rabies tarttuu ihmiseen sairastuneen eläimen puremasta sekä haavaan tai limakalvolle joutuneesta virusta kantavan eläimen syljestä. Rabies voi tarttua myös raapaisusta, jos eläimen sylkeä on päätynyt kynsiin tai haavaan. Tyypillinen tartunnan lähde on kulkukoira, mutta myös muut eläimet, kuten kissat, apinat ja lepakot voivat tartuttaa tautia ihmisiin. Rabiekseen ei ole hoitoa sen puhkeamisen jälkeen, vaan tauti on aina tappava. Eläinkontaktien välttäminen, rokotesuoja sekä välitön hoitoon hakeutuminen eläimen pureman tai raapaisun jälkeen voivat estää tappavaan tautiin sairastumisen. Maailman rabiespäivää vietetään 28. syyskuuta.
Rokoteasiantuntijoiden tarkastama

Julkaistu: 25 syyskuuta 2026

Rabies voi tarttua sairastuneen koiran puremasta, raapaisusta tai jos eläin nuolaisee rikkoutunutta ihoa.

Vähäpätöiseltä vaikuttava purema tai naarmu voi olla tappava


Rabiesriskiä ei välttämättä tule ajatelleeksi, kun kohtaa kesyn ja huomiota hakevan kulkukoiran kaukomatkalla. Tauti on kuitenkin petollinen: purema tai naarmu voi tuntua täysin vähäpätöiseltä, mutta jos eläin kantaa rabiesta ja altistumisen jälkeen ei saada ennaltaehkäisevää hoitoa, tauti on oireiden alettua käytännössä aina kuolemaan johtava.

Matkailijoiden rabieskuolemat ovat harvinaisia, mutta kuitenkin mahdollisia. Vuonna 2025 brittituristi kuoli rabiekseen saatuaan tartunnan koiranpennun aiheuttamasta naarmusta lomamatkalla Marokossa. Pennun aiheuttama naarmu ei herättänyt huolta tartunnasta, eikä matkailija hakeutunut hoitoon kuin vasta myöhemmin oireiden alettua.

Nopea hoitoon hakeutuminen pelastaa hengen


Rabieksen itämisaika vaihtelee muutamista viikoista muutamiin kuukausiin. Välittömästi pureman jälkeen aloitettu asianmukainen hoito estää lähes aina taudin puhkeamisen.

– Kaukomatkailijan tulisi aina muistaa riski rabiestartunnalle ja välttää kaikenlaista kontaktia lemmikkieläimiin, kulkukoiriin ja -kissoihin sekä villieläimiin, kuten apinoihin. Vaikka eläin vaikuttaisi kesyltä, ei sitä pidä mennä silittämään. Jos eläin puree tai raapaisee, tulisi aina hakeutua hoitoon välittömästi. Altistustilanne vaatii aina lääkärin arvion ja mahdollisen hoidon rabiesrokotteilla ja vasta-aineella, kertoo matkailuneuvonnasta vastaava hoitaja Tiina Kuusela Suomen Rokotepalvelusta.

Aasiassa rabies merkittävä ongelma


Suurimmassa osassa Eurooppaa riski rabiekselle on pieni ja valtaosa rabieksen aiheuttamista kuolemista tapahtuu Afrikassa ja Aasiassa. Aasiassa rabies on merkittävä kansanterveysongelma ja sen arvioidaan aiheuttavan vuosittain yli 35 000 kuolemaa. Intian osuus maailmanlaajuisista rabieskuolemista on 35 %, mutta tauti on yleinen monessa Aasian maassa.

Suomalaismatkailijan tulisi ottaa huomioon rabiesriski myös tavallisilla turistialueilla mm. Vietnamissa, Malesiassa, Thaimaassa, Intiassa, Indonesiassa, Filippiineillä, Sri Lankassa ja Marokossa.

Ennaltaehkäisevät rabiesrokotteet riskimaihin matkustaville


Rabiesta vastaan on saatavilla matkailijoille ja muille riskiryhmille ennaltaehkäisevä rokotussarja. Rokotuksia on hyvä harkita riskialueelle pidemmäksi aikaa matkustaessa ja liikkuessa syrjäseudulla kaukana terveydenhuollon palveluista. Rokotuksista hyötyvät myös rabieksen suuren esiintyvyyden alueille muuttavat henkilöt.

– Lisääntynyt matkailu riskimaihin ja tarve saada rabiessuoja näkyy Rokoteklinikoillamme. Ennaltaehkäisevä rabiessarja matkailijalle on yleensä kaksi annosta viikon välillä. Rokotuksista huolimatta altistumistilanteessa tulisi aina hakeutua lääkärin hoitoon. Ennaltaehkäisevät rokotukset saaneen matkailijan jatkohoito on kuitenkin yleensä yksinkertaisempaa kuin rokottamattoman, jatkaa Kuusela.

Matkailijoiden lisäksi ennaltaehkäiseviä rabiesrokotuksia suositellaan työnsä tai harrastuksensa vuoksi eläinten kanssa tekemisissä oleville, kuten eläintenhoitajille ja eläinlääkäreille.