Malaria on edelleen merkittävä terveysriski myös suomalaisten suosimissa matkakohteissa
Malaria on trooppinen, hyttysten levittämä kuumetauti, joka voi hoitamattomana johtaa vakaviin komplikaatioihin ja kuolemaan. Erityisen alttiita vaikealle taudille ovat henkilöt, joilla ei ole vastustuskykyä malariaa vastaan, kuten matkailijat, pienet lapset ja raskaana olevat. Suomessa todetaan vuosittain noin 40–50 malariatartuntaa. Valtaosa tartunnoista saadaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Malaria-alueelle matkustaessa tulisi aina olla käytössä malarianestolääkitys, joka aloitetaan jo ennen matkaa kotimaassa. Maailman malariapäivää vietetään vuosittain 25. huhtikuuta.Rokoteasiantuntijoiden tarkastama
Julkaistu: 23 huhtikuuta 2026
Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan malariaan sairastuu vuosittain noin 280 miljoonaa ihmistä, ja yli 600 000 kuolee tautiin. Noin 95 prosenttia tapauksista esiintyy Afrikassa, mutta malariaa tavataan myös Etelä- ja Väli-Amerikassa sekä Aasiassa. WHO:n tuoreimpien tilastojen mukaan uusien torjuntakeinojen, kuten kehittyneempien hyttysverkkojen ja malariarokotteiden, laajempi käyttöönotto auttoi ehkäisemään arviolta 170 miljoonaa tapausta ja noin miljoona kuolemaa vuodessa.
Malaria-alueelle matkustavan on tärkeää huolehtia asianmukaisesta suojauksesta. Tällä hetkellä matkailijoille ei ole tarjolla malariarokotetta, joten suojautuminen perustuu estolääkitykseen ja hyttysten pistoilta suojautumiseen.
– Suomesta malaria-alueelle matkustaessa tulisi aina suojautua malarialta estolääkityksellä, peittävällä vaatetuksella sekä hyttyskarkotteilla ja -verkoilla, vaikka olisi aikaisemmin asunut tai matkustanut malaria-alueella ilman ongelmia. Malaria-alueella pysyvästi asuvilla aikuisilla tauti voi olla lieväoireinen, sillä heillä on aikaisempien sairastumisten tuomaa suojaa tautia vastaan. Vastustuskyky malariaa vastaan heikkenee kuitenkin nopeasti alueelta poismuuttamisen jälkeen ja matkailija on aina riskissä vakavalle tautimuodolle, muistuttaa terveydenhoitaja Kaisa Jääskeläinen Suomen Rokotepalvelusta.
Malarialta suojautumisessa on tärkeää olla tietoinen ajankohtaisesta malariatilanteesta alueella ja välttää hämärän aikaan liikkuvia hyttysiä suojautuen karkotteilla, vaatetuksella ja verkoilla. Päiväsaikaan liikkuvat hyttyset voivat levittää muita tauteja, kuten dengueta ja chikungunyaa.
Suomessa on saatavilla kolmea erilaista malarianestolääkitystä, jotka kaikki ovat reseptilääkkeitä. Lääkkeet ovat hyvin erityyppisiä ja myös mahdolliset sivuvaikutukset eroavat toisistaan. Suosituimmassa estolääkkeessä sivuvaikutukset ovat varsin vähäisiä ja lääke on hyvin siedetty.
– Tansania, Kenia ja Etelä-Afrikka ovat suomalaisten suosimia safari- ja rantalomakohteita. Etelä-Afrikassa malariariski on alueellinen, mutta Tansaniaan ja Keniaan tarvitsee lähes aina malarianestolääkityksen. Vain Nairobissa ja yli 2500 m korkeudessa malariariski on yleensä pieni. Moni yllättyy, että Sansibarin ranta- ja kaupunkilomallekin suositellaan malarianestolääkitystä, sillä riski sairastumiselle on merkittävä. Estolääke valitaan yksilöllisesti lääkärin arvion perusteella ja asiakkaan toiveita kuunnellen, kertoo Jääskeläinen.
Jos malaria-alueella oleskelun jälkeen ilmenee kuumetta tai flunssan kaltaisia oireita, on tärkeää hakeutua hoitoon viipymättä, vaikka estolääkitys olisi ollut käytössä. Malaria voi kehittyä nopeasti hengenvaaralliseksi.
Oireet alkavat tavallisesti 2–4 viikon kuluessa tartunnasta, mutta ne voivat ilmetä myös viiveellä, jopa kuukausien kuluttua.
Malarian torjunnassa on saavutettu merkittävää edistystä. WHO on sertifioinut yhteensä 47 maata malariavapaiksi. Viimeisimpiä ovat Kap Verde ja Egypti vuonna 2024 sekä Georgia, Suriname ja Itä-Timor vuonna 2025.
Kehityksestä huolimatta haasteita riittää. Edellisellä seurantakaudella malariatapauksia todettiin maailmanlaajuisesti noin yhdeksän miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. WHO:n mukaan yhtenä syynä tapausten kasvulle on lääkeresistenssin lisääntyminen.
Matkailijan suojaus on tärkeää
Malaria-alueelle matkustavan on tärkeää huolehtia asianmukaisesta suojauksesta. Tällä hetkellä matkailijoille ei ole tarjolla malariarokotetta, joten suojautuminen perustuu estolääkitykseen ja hyttysten pistoilta suojautumiseen.
– Suomesta malaria-alueelle matkustaessa tulisi aina suojautua malarialta estolääkityksellä, peittävällä vaatetuksella sekä hyttyskarkotteilla ja -verkoilla, vaikka olisi aikaisemmin asunut tai matkustanut malaria-alueella ilman ongelmia. Malaria-alueella pysyvästi asuvilla aikuisilla tauti voi olla lieväoireinen, sillä heillä on aikaisempien sairastumisten tuomaa suojaa tautia vastaan. Vastustuskyky malariaa vastaan heikkenee kuitenkin nopeasti alueelta poismuuttamisen jälkeen ja matkailija on aina riskissä vakavalle tautimuodolle, muistuttaa terveydenhoitaja Kaisa Jääskeläinen Suomen Rokotepalvelusta.
Malarialta suojautumisessa on tärkeää olla tietoinen ajankohtaisesta malariatilanteesta alueella ja välttää hämärän aikaan liikkuvia hyttysiä suojautuen karkotteilla, vaatetuksella ja verkoilla. Päiväsaikaan liikkuvat hyttyset voivat levittää muita tauteja, kuten dengueta ja chikungunyaa.
Safarimatkalle tarvitsee yleensä malarianestolääkityksen
Suomessa on saatavilla kolmea erilaista malarianestolääkitystä, jotka kaikki ovat reseptilääkkeitä. Lääkkeet ovat hyvin erityyppisiä ja myös mahdolliset sivuvaikutukset eroavat toisistaan. Suosituimmassa estolääkkeessä sivuvaikutukset ovat varsin vähäisiä ja lääke on hyvin siedetty.
– Tansania, Kenia ja Etelä-Afrikka ovat suomalaisten suosimia safari- ja rantalomakohteita. Etelä-Afrikassa malariariski on alueellinen, mutta Tansaniaan ja Keniaan tarvitsee lähes aina malarianestolääkityksen. Vain Nairobissa ja yli 2500 m korkeudessa malariariski on yleensä pieni. Moni yllättyy, että Sansibarin ranta- ja kaupunkilomallekin suositellaan malarianestolääkitystä, sillä riski sairastumiselle on merkittävä. Estolääke valitaan yksilöllisesti lääkärin arvion perusteella ja asiakkaan toiveita kuunnellen, kertoo Jääskeläinen.
Malarian oireet vaativat nopeaa hoitoa
Jos malaria-alueella oleskelun jälkeen ilmenee kuumetta tai flunssan kaltaisia oireita, on tärkeää hakeutua hoitoon viipymättä, vaikka estolääkitys olisi ollut käytössä. Malaria voi kehittyä nopeasti hengenvaaralliseksi.
Oireet alkavat tavallisesti 2–4 viikon kuluessa tartunnasta, mutta ne voivat ilmetä myös viiveellä, jopa kuukausien kuluttua.
Edistystä ja uusia haasteita malarian torjunnassa
Malarian torjunnassa on saavutettu merkittävää edistystä. WHO on sertifioinut yhteensä 47 maata malariavapaiksi. Viimeisimpiä ovat Kap Verde ja Egypti vuonna 2024 sekä Georgia, Suriname ja Itä-Timor vuonna 2025.
Kehityksestä huolimatta haasteita riittää. Edellisellä seurantakaudella malariatapauksia todettiin maailmanlaajuisesti noin yhdeksän miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. WHO:n mukaan yhtenä syynä tapausten kasvulle on lääkeresistenssin lisääntyminen.