Matkailijan hyvä tiedostaa riski B-hepatiitille – moni sairastunut levittää tietämättään tartuntaa
Yli 287 miljoonaa ihmistä elää hepatiitti B- tai C-infektion kanssa. Virushepatiitit aiheuttavat vuosittain noin 1,34 miljoonaa kuolemaa, ja hepatiitti-infektiot ovat maailmanlaajuisesti merkittävin maksasyövän aiheuttaja. Taudista tekee salakavalan sen mahdollinen oireettomuus: useimmat sairastuneet eivät tiedä kantamastaan infektiosta ja levittävät tietämättään tartuntaa lähipiiriin. Suomi on yksi harvoista maista, jossa hepatiitti B -rokote ei kuulu yleiseen rokotusohjelmaan. Matkarokotuksia suunniteltaessa on hyvä arvioida myös B-hepatiittisuojan tarve. Maailman hepatiittipäivää vietetään vuosittain 28. heinäkuuta.Rokoteasiantuntijoiden tarkastama
Julkaistu: 24 heinäkuuta 2026

Maailman Terveysjärjestö (WHO) suosittelee kaikkien vauvojen rokottamista B-hepatiittia vastaan. Suurimmassa osassa Euroopan maista B-hepatiittirokote annetaan kaikille vastasyntyneille, mutta Suomessa rokotetta tarjotaan ainoastaan riskiryhmille. Suomalaismatkailija on täten usein ilman B-hepatiittisuojaa matkustaessaan ulkomaille, jossa riski tartunnalle voi olla kotimaata suurempi.
B-hepatiitti aiheuttaa maksatulehduksen, joka voi kroonistua ja johtaa maksakirroosiin tai maksasyöpään. Kun tartunta saadaan pienenä lapsena, se johtaa suurella todennäköisyydellä siihen, että lapsi jää viruksen kantajaksi. Aikuisillakin tauti voi kroonistua, mutta se on harvinaisempaa.
Monissa maissa B-hepatiitti on yleinen. Maailmassa todetaan vuosittain lähes kaksi miljoonaa uutta B-hepatiittitartuntaa. Suomessa B-hepatiitti on harvinainen, mutta suomalaiset voivat saada tartunnan myös ulkomaanmatkoilla. Suomalaismatkailijoita tauti koskettaa erityisesti Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja osassa Etelä-Amerikkaa.
Tauti tarttuu veren ja eritteiden välityksellä. Suojaamaton seksi on yksi matkailijan yleisimmistä B-hepatiitin tartuntariskeistä. Tartunnan voi saada myös esimerkiksi ruiskuhuumeista, verensiirrosta, syljestä, parranajoteristä, hammasharjasta, kontaktiurheilussa ja tatuointivälineistä. Äidistä tartunta voi siirtyä lapseen synnytyksen yhteydessä. Virus säilyy tartuttavana pitkään myös elimistön ulkopuolella.
”B-hepatiittirokotukset tulisi suunnitella hyvissä ajoin ennen matkaa riskialueelle. Rokotussuojan muodostuminen vie useita kuukausia, joten rokotukset kannattaa aloittaa vähintään puoli vuotta ennen tulevaa ulkomaanmatkaa. Jos matka kuitenkin yllättää, voidaan käyttää myös nopeutettua rokotusohjelmaa”, kertoo vastaava sairaanhoitaja Anu Munkki Suomen Rokotepalvelusta.
B-hepatiittirokotusta voidaan suositella kaikille lapsille ja nuorille sekä henkilöille, jotka matkustavat kohtalaisen tai suuren B-hepatiittiesiintyvyyden alueelle. Lisäksi rokotetta suositellaan henkilöille, jotka voivat altistua työssä tai vapaa-ajallaan verikontaktille sekä henkilöille, joilla on kohonnut riski tartunnasta seksuaalisessa kanssakäymisessä. Tietyt riskiryhmät saavat rokotteet osana kansallista rokotusohjelmaa.
Hepatiittivirukset jaetaan alaryhmiin, joista yleisimpiä ovat hepatiitti A-, B- ja C-virukset. A- ja B-hepatiitteja vastaan on saatavilla turvallisia ja tehokkaita rokotteita, jotka antavat pitkäaikaista suojaa.
B-hepatiitti aiheuttaa maksatulehduksen, joka voi kroonistua ja johtaa maksakirroosiin tai maksasyöpään. Kun tartunta saadaan pienenä lapsena, se johtaa suurella todennäköisyydellä siihen, että lapsi jää viruksen kantajaksi. Aikuisillakin tauti voi kroonistua, mutta se on harvinaisempaa.
B-hepatiittitartuntoja on maailmalla paljon – suojaamaton seksi erityinen riski matkailijalle
Monissa maissa B-hepatiitti on yleinen. Maailmassa todetaan vuosittain lähes kaksi miljoonaa uutta B-hepatiittitartuntaa. Suomessa B-hepatiitti on harvinainen, mutta suomalaiset voivat saada tartunnan myös ulkomaanmatkoilla. Suomalaismatkailijoita tauti koskettaa erityisesti Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja osassa Etelä-Amerikkaa.
Tauti tarttuu veren ja eritteiden välityksellä. Suojaamaton seksi on yksi matkailijan yleisimmistä B-hepatiitin tartuntariskeistä. Tartunnan voi saada myös esimerkiksi ruiskuhuumeista, verensiirrosta, syljestä, parranajoteristä, hammasharjasta, kontaktiurheilussa ja tatuointivälineistä. Äidistä tartunta voi siirtyä lapseen synnytyksen yhteydessä. Virus säilyy tartuttavana pitkään myös elimistön ulkopuolella.
B-hepatiittirokotukset kannattaa aloittaa hyvissä ajoin
”B-hepatiittirokotukset tulisi suunnitella hyvissä ajoin ennen matkaa riskialueelle. Rokotussuojan muodostuminen vie useita kuukausia, joten rokotukset kannattaa aloittaa vähintään puoli vuotta ennen tulevaa ulkomaanmatkaa. Jos matka kuitenkin yllättää, voidaan käyttää myös nopeutettua rokotusohjelmaa”, kertoo vastaava sairaanhoitaja Anu Munkki Suomen Rokotepalvelusta.
B-hepatiittirokotusta voidaan suositella kaikille lapsille ja nuorille sekä henkilöille, jotka matkustavat kohtalaisen tai suuren B-hepatiittiesiintyvyyden alueelle. Lisäksi rokotetta suositellaan henkilöille, jotka voivat altistua työssä tai vapaa-ajallaan verikontaktille sekä henkilöille, joilla on kohonnut riski tartunnasta seksuaalisessa kanssakäymisessä. Tietyt riskiryhmät saavat rokotteet osana kansallista rokotusohjelmaa.
Hepatiittivirukset jaetaan alaryhmiin, joista yleisimpiä ovat hepatiitti A-, B- ja C-virukset. A- ja B-hepatiitteja vastaan on saatavilla turvallisia ja tehokkaita rokotteita, jotka antavat pitkäaikaista suojaa.
Lue lisää
Hepatiittirokotteet
Tutustu hepatiittirokotteisiin ja rokotusaikatauluihin.
Hepatiitti B
Lue lisää hepatiitti B:n esiintymisestä ja tartuntatavoista.
Hepatiitti B oireet
Lue millaisia oireita hepatiitti B aiheuttaa.
Hepatiitti A
Hepatiitti A tarttuu tyypillisesti saastuneen veden ja ruoan välityksellä. Lue lisää.