Muuttuva tartuntatautitilanne haastaa syksyn lomamatkailijoita
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC nostaa syyskuussa julkaistussa raportissaan esiin useita ajankohtaisia tartuntatauteja, jotka myös syksyn ja talven lomamatkailijoiden on hyvä huomioida. Tänä syksynä Euroopassa on esiintynyt esimerkiksi tuhkarokkoa sekä hyttysvälitteisiä tauteja, joiden tartuntariski on vielä suurempi Aasiaan suuntaavilla matkoilla. Syksyn lomamatkoille lähdettäessä kannattaa selvittää matkakohteen ajankohtainen tartuntatautitilanne ja päivittää oma rokotussuoja ajankohtaiseksi.Rokoteasiantuntijoiden tarkastama
Julkaistu: 9 lokakuuta 2026
Suomalaisten ulkomaille suuntautuva vapaa-ajanmatkailu on tyypillisesti vilkasta. Tilastokeskuksen mukaan syksyllä 2025 ulkomaan lomamatkoja tehtiin syys-joulukuussa noin 2 miljoonaa. Suomalaiset suuntaavat syyslomilla etenkin Etelä-Euroopan kohteisiin, kuten Espanjaan, Kreikkaan ja Italiaan sekä myöhemmin syksyllä Kanariansaarille ja Thaimaaseen.
Matkailijalta vaaditaan nykyään enemmän valveutuneisuutta tartuntatautien ehkäisyssä, sillä tautitilanne voi vaihdella maailmalla nopeasti ja monet aiemmin trooppisista kohteista tutut taudit ovat levinneet myös Eurooppaan. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC nostaa tartuntatautiuhkia käsittelevässä raportissaan esiin useita matkailijoiden kannalta ajankohtaisia tartuntatauteja, kuten tuhkarokko sekä hyttysvälitteiset länsi-niilin virus-, chikungunya- ja dengue.
”Euroopassa matkustavalle riittää yleensä perusrokotussuoja, mutta kohteesta ja matkan luonteesta riippuen myös hepatiitti A- ja B-rokotusta sekä TBE-rokotusta voidaan suositella. TBE-riski korostuu Ruotsiin, Baltian maihin sekä Euroopan keski- ja itäosiin suuntaavilla matkoilla, etenkin jos matkaan kuuluu paljon luonnossa liikkumista", kertoo vastaava sairaanhoitaja Anu Munkki Rokotepalvelusta.
Ruotsissa on parhaillaan käynnissä Urkult-festivaaliin liittyvä tuhkarokkoepidemia. Ruotsin kansanterveysviraston viimeisimmän päivityksen mukaan 9. syyskuuta tuhkarokkotapauksia oli todettu yhteensä 40. Näistä 28 tartuntaa saatiin festivaalin aikana ja 12 oli festivaaleilla saadun tartunnan seurauksena syntyneitä jatkotartuntoja. Lisäksi yksi epidemiaan liittyvä tartunta on todettu Suomessa, joka on saatu laivamatkailun yhteydessä. Suurin osa sairastuneista on kouluikäisiä lapsia ja nuoria aikuisia, joilta tuhkarokkorokote on puuttunut.
Tuhkarokkoa on vuonna 2026 esiintynyt useissa Euroopan maissa. EU- ja ETA-maissa todettiin elokuun 2025 ja heinäkuun 2026 välisenä aikana yhteensä 2 339 tuhkarokkotapausta. Tapauksia on todettu runsaasti esimerkiksi Bulgariassa, Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa. Euroopan ulkopuolella esiintyy parhaillaan merkittäviä tuhkarokkoepidemioita muun muassa Yhdysvalloissa, Meksikossa ja useissa Aasian maissa, kuten Thaimaassa, Indonesiassa ja Filippiineillä. Epidemioiden taustalla ovat ennen kaikkea puutteet rokotuskattavuudessa ja väestön immuniteetissa.
Tuhkarokko on luokiteltu yleisvaaralliseksi taudiksi, jonka vakavia komplikaatioita ovat esimerkiksi keuhkokuume, aivotulehdus ja harvinaisissa tapauksissa kuolema. Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi hengitysteitse. Tartuntaan voi riittää pelkästään samassa tilassa, kuten lentokentällä tai lentokoneessa, oleskelu. Syksyllä Ruotsiin tai muualle ulkomaille matkustavan on hyvä varmistaa, että MPR-rokote on ajan tasalla, sillä matkailu ja väestön liikkuminen voivat edistää tuhkarokon leviämistä, erityisesti suurissa yleisötapahtumissa.
ECDC:n mukaan syyskuun loppuun mennessä Euroopassa oli todettu ennätykselliset 1 765 paikallisesti saatua länsi-niilin virustartuntaa 16 eri maassa. Tapausmäärä ylittää selvästi viimeisten kymmenen vuoden keskiarvon, 736 tapausta. Tartuntoja raportoidaan todennäköisesti lisää tulevina viikkoina, sillä länsi-niilin virusta levittävät hyttyset ovat aktiivisimmillaan keväästä syksyyn.
Eniten länsi-niilin virustapauksia on todettu Italiassa (516), Kreikassa (284) ja Espanjassa (88). Erityisesti Kreikan tilanne on poikkeuksellinen, sillä tartuntojen määrä on kasvanut nopeasti ja virusta on todettu useilla eri alueilla.
Länsi-niilin virusinfektion oireisiin kuuluu muun muassa kuume, päänsärky ja lihaskivut. Harvinaisissa tapauksissa infektio voi aiheuttaa vakavan aivo- tai aivokalvontulehduksen. Riski sairastua taudin vaikeaan muotoon on suurempi iäkkäillä ja immuunipuutteisilla.
Länsi-niilin viruksen lisäksi Euroopassa esiintyy myös muita hyttysten levittämiä tauteja, kuten chikungunyaa ja denguekuumetta. Vuonna 2025 todettiin ennätykselliset 27 paikallista chikungunyatautirypästä. Tänä vuonna chikungunyatartuntoja on raportoitu 76, joista suurin osa on todettu Ranskassa ja denguetartuntoja 42, joista suurin osa on ollut Italiassa.
Syksyllä Suomessa sää viilenee, kun taas Thaimaassa ja monissa muissa Aasian matkakohteissa on sadekausi. Sadekausi voi lisätä denguen, chikungunyan, malarian ja muiden hyttysvälitteisten tautien tartuntariskiä, sillä sateiden myötä hyttysten lisääntymiselle sopivia vesipaikkoja syntyy enemmän.
Dengue on maailman nopeimmin leviävä hyttysvälitteinen virustauti ja merkittävä matkailijan tartuntatauti. Tautia esiintyy erityisesti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, kuten Keski- ja Etelä-Amerikassa, Karibialla, Etelä- ja Kaakkois- Aasiassa sekä Afrikan trooppisilla alueilla. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan maailmassa todettiin kesäkuun 2026 loppuun mennessä 1,6 miljoonaa denguetartuntaa ja yli 700 denguekuolemaa. Pelkästään Thaimaa raportoi elokuun loppuun mennessä 21 620 denguetapauksesta ja 31 kuolemasta. Aasian matkakohteissa matkailijan kannalta keskeisiä hyttysvälitteisiä tauteja ovat myös chikungunya ja malaria.
”Matkailurokotusten tarve ja matkakohteen ajankohtainen tautitilanne kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin ennen matkaa. Kaukomatkoilla on hyvä huomioida myös mahdollinen malarianestolääkityksen tarve sekä rabiesriski alueilla, joissa voi joutua kosketuksiin eläinten kanssa. Myös hyttysiltä on tärkeää suojautua huolellisesti sekä päivällä että yöllä, sillä esimerkiksi denguekuumetta ja chikungunyaa levittävät hyttyset ovat aktiivisia erityisesti päivällä”, kertoo Munkki.
ECDC:n mukaan Itä-Lontoossa löydettiin ensimmäistä kertaa paikallinen, lisääntyvä keltakuumehyttyspopulaatio (Aedes aegypti) elokuussa 2026, joka voi levittää muun muassa dengue-, chikungunya- ja zikaviruksia. Hyttysten epäillään kulkeutuneen alueelle trooppisilta alueilta tuotujen kasvien tai muun kaupallisen tavaran mukana. Britannian viranomaiset ovat käynnistäneet torjunta- ja seurantatoimia hyttyspopulaation leviämisen ehkäisemiseksi.
Matkailijalta vaaditaan nykyään enemmän valveutuneisuutta tartuntatautien ehkäisyssä, sillä tautitilanne voi vaihdella maailmalla nopeasti ja monet aiemmin trooppisista kohteista tutut taudit ovat levinneet myös Eurooppaan. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC nostaa tartuntatautiuhkia käsittelevässä raportissaan esiin useita matkailijoiden kannalta ajankohtaisia tartuntatauteja, kuten tuhkarokko sekä hyttysvälitteiset länsi-niilin virus-, chikungunya- ja dengue.
”Euroopassa matkustavalle riittää yleensä perusrokotussuoja, mutta kohteesta ja matkan luonteesta riippuen myös hepatiitti A- ja B-rokotusta sekä TBE-rokotusta voidaan suositella. TBE-riski korostuu Ruotsiin, Baltian maihin sekä Euroopan keski- ja itäosiin suuntaavilla matkoilla, etenkin jos matkaan kuuluu paljon luonnossa liikkumista", kertoo vastaava sairaanhoitaja Anu Munkki Rokotepalvelusta.
Ruotsissa on käynnissä tuhkarokkoepidemia – epidemiaan liittyvä tartunta todettu myös Suomessa
Ruotsissa on parhaillaan käynnissä Urkult-festivaaliin liittyvä tuhkarokkoepidemia. Ruotsin kansanterveysviraston viimeisimmän päivityksen mukaan 9. syyskuuta tuhkarokkotapauksia oli todettu yhteensä 40. Näistä 28 tartuntaa saatiin festivaalin aikana ja 12 oli festivaaleilla saadun tartunnan seurauksena syntyneitä jatkotartuntoja. Lisäksi yksi epidemiaan liittyvä tartunta on todettu Suomessa, joka on saatu laivamatkailun yhteydessä. Suurin osa sairastuneista on kouluikäisiä lapsia ja nuoria aikuisia, joilta tuhkarokkorokote on puuttunut.
Tuhkarokkoa on vuonna 2026 esiintynyt useissa Euroopan maissa. EU- ja ETA-maissa todettiin elokuun 2025 ja heinäkuun 2026 välisenä aikana yhteensä 2 339 tuhkarokkotapausta. Tapauksia on todettu runsaasti esimerkiksi Bulgariassa, Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa. Euroopan ulkopuolella esiintyy parhaillaan merkittäviä tuhkarokkoepidemioita muun muassa Yhdysvalloissa, Meksikossa ja useissa Aasian maissa, kuten Thaimaassa, Indonesiassa ja Filippiineillä. Epidemioiden taustalla ovat ennen kaikkea puutteet rokotuskattavuudessa ja väestön immuniteetissa.
Tuhkarokko on luokiteltu yleisvaaralliseksi taudiksi, jonka vakavia komplikaatioita ovat esimerkiksi keuhkokuume, aivotulehdus ja harvinaisissa tapauksissa kuolema. Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi hengitysteitse. Tartuntaan voi riittää pelkästään samassa tilassa, kuten lentokentällä tai lentokoneessa, oleskelu. Syksyllä Ruotsiin tai muualle ulkomaille matkustavan on hyvä varmistaa, että MPR-rokote on ajan tasalla, sillä matkailu ja väestön liikkuminen voivat edistää tuhkarokon leviämistä, erityisesti suurissa yleisötapahtumissa.
Länsi-Niilin virus jyllää Euroopassa – tapauksia yli kaksinkertainen määrä pitkän ajan keskiarvoon verrattuna
ECDC:n mukaan syyskuun loppuun mennessä Euroopassa oli todettu ennätykselliset 1 765 paikallisesti saatua länsi-niilin virustartuntaa 16 eri maassa. Tapausmäärä ylittää selvästi viimeisten kymmenen vuoden keskiarvon, 736 tapausta. Tartuntoja raportoidaan todennäköisesti lisää tulevina viikkoina, sillä länsi-niilin virusta levittävät hyttyset ovat aktiivisimmillaan keväästä syksyyn.
Eniten länsi-niilin virustapauksia on todettu Italiassa (516), Kreikassa (284) ja Espanjassa (88). Erityisesti Kreikan tilanne on poikkeuksellinen, sillä tartuntojen määrä on kasvanut nopeasti ja virusta on todettu useilla eri alueilla.
Länsi-niilin virusinfektion oireisiin kuuluu muun muassa kuume, päänsärky ja lihaskivut. Harvinaisissa tapauksissa infektio voi aiheuttaa vakavan aivo- tai aivokalvontulehduksen. Riski sairastua taudin vaikeaan muotoon on suurempi iäkkäillä ja immuunipuutteisilla.
Länsi-niilin viruksen lisäksi Euroopassa esiintyy myös muita hyttysten levittämiä tauteja, kuten chikungunyaa ja denguekuumetta. Vuonna 2025 todettiin ennätykselliset 27 paikallista chikungunyatautirypästä. Tänä vuonna chikungunyatartuntoja on raportoitu 76, joista suurin osa on todettu Ranskassa ja denguetartuntoja 42, joista suurin osa on ollut Italiassa.
Aasian sadekausi voi lisätä syksyllä matkailijan riskiä sairastua hyttysvälitteisiin tauteihin
Syksyllä Suomessa sää viilenee, kun taas Thaimaassa ja monissa muissa Aasian matkakohteissa on sadekausi. Sadekausi voi lisätä denguen, chikungunyan, malarian ja muiden hyttysvälitteisten tautien tartuntariskiä, sillä sateiden myötä hyttysten lisääntymiselle sopivia vesipaikkoja syntyy enemmän.
Dengue on maailman nopeimmin leviävä hyttysvälitteinen virustauti ja merkittävä matkailijan tartuntatauti. Tautia esiintyy erityisesti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, kuten Keski- ja Etelä-Amerikassa, Karibialla, Etelä- ja Kaakkois- Aasiassa sekä Afrikan trooppisilla alueilla. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan maailmassa todettiin kesäkuun 2026 loppuun mennessä 1,6 miljoonaa denguetartuntaa ja yli 700 denguekuolemaa. Pelkästään Thaimaa raportoi elokuun loppuun mennessä 21 620 denguetapauksesta ja 31 kuolemasta. Aasian matkakohteissa matkailijan kannalta keskeisiä hyttysvälitteisiä tauteja ovat myös chikungunya ja malaria.
”Matkailurokotusten tarve ja matkakohteen ajankohtainen tautitilanne kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin ennen matkaa. Kaukomatkoilla on hyvä huomioida myös mahdollinen malarianestolääkityksen tarve sekä rabiesriski alueilla, joissa voi joutua kosketuksiin eläinten kanssa. Myös hyttysiltä on tärkeää suojautua huolellisesti sekä päivällä että yöllä, sillä esimerkiksi denguekuumetta ja chikungunyaa levittävät hyttyset ovat aktiivisia erityisesti päivällä”, kertoo Munkki.
Keltakuumehyttynen havaittiin ensimmäistä kertaa Lontoossa
ECDC:n mukaan Itä-Lontoossa löydettiin ensimmäistä kertaa paikallinen, lisääntyvä keltakuumehyttyspopulaatio (Aedes aegypti) elokuussa 2026, joka voi levittää muun muassa dengue-, chikungunya- ja zikaviruksia. Hyttysten epäillään kulkeutuneen alueelle trooppisilta alueilta tuotujen kasvien tai muun kaupallisen tavaran mukana. Britannian viranomaiset ovat käynnistäneet torjunta- ja seurantatoimia hyttyspopulaation leviämisen ehkäisemiseksi.
Lue lisää
Matkailijan rokotukset
Lue lisää matkailijan rokotteista
Matkailuneuvonta
Lue lisää matkailuneuvonnasta
Matkaripuli
Lue lisää matkaripulista
Muistilista ennen matkaa
Lue vinkit terveysturvalliseen matkailuun
Viime hetken matkailijat
Lue vinkit viime hetken matkailijoille
Dengue
Lue lisää hyttysvälitteisestä denguekuumeesta
Rabies
Lue lisää nisäkkäiden levittämästä rabieksesta
Tuhkarokko
Lue lisää tuhkarokosta
Chikungunya
Lue lisää hyttysvälitteisestä chikungunyasta
Perusrokotukset
Lue lisää perusrokotteista
Malaria
Lue lisää malariasta
