UutinenMatkarokotteet

Trooppiset taudit yleistyvät suosituissa lomakohteissa - Kesän matkailija kohtaa uudenlaisia terveysriskejä


Suomalaisten kesälomakausi lähestyy ja samalla matkailijoiden kohtaamat tartuntatautiriskit ovat muuttuneet nopeasti viime vuosien aikana. Lämpenevä ilmasto, leudommat talvet ja lisääntynyt kansainvälinen liikkuvuus ovat laajentaneet useiden infektiotautien leviämisalueita ja aiemmin lähinnä trooppisilla alueilla tavattuja tauteja esiintyy yhä useammin myös pohjoisemmassa. Ennen matkaa on tärkeää varmistaa kohdemaan ajankohtainen tautitilanne sekä tarvittavat rokotukset.
Rokoteasiantuntijoiden tarkastama

Viimeksi päivitetty: 12 kesäkuuta 2026

Trooppiset taudit yleistyvät suosituissa lomakohteissa - Kesän matkailija kohtaa uudenlaisia terveysriskejä

Tuhkarokkoepidemioista merkittävä huoli


Tuhkarokko on edelleen merkittävä maailmanlaajuinen huolenaihe, kun uusia aktiivisia epidemioita raportoidaan eri puolilla maailmaa. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan tapausmäärät olivat kasvussa vuonna 2024, jolloin todettiin 11 miljoonaa tuhkarokkotartuntaa. Euroopassa raportoitiin samana vuonna 127 350 tuhkarokkotapausta, eli korkein määrä yli 25 vuoteen. WHO ei ole vielä julkaissut vuoden 2025 tilastoja, mutta vuonna 2025 ja 2026 epidemioita on käynnistynyt uusilla alueilla.

Tuhkarokkoa esiintyy tällä hetkellä usealla mantereella ja paikallisia epidemioita on raportoitu suomalaistenkin suosimissa kaukomatkakohteissa, kuten Thaimaassa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Tuhkarokon voimakkaan tarttuvuuden vuoksi tautitilanne voi vaihdella nopeasti eri maiden välillä.

– Riski herkästi leviävälle tuhkarokolle on jo lentokentillä. Kaikilla tulisi olla kahden MPR-rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa vastaan. Oma rokotussuoja olisi syytä tarkistaa viimeistään ennen suunniteltua lomamatkaa, muistuttaa terveydenhoitaja Kaisa Jääskeläinen Suomen Rokotepalvelusta.

Hyttysvälitteiset taudit leviävät uusille alueille


Trooppisia tauteja kuten dengue-, chikungunya- ja zikavirusta levittävien Aedes albopictus -hyttysten eli Aasian tiikerihyttysen levinneisyysalue laajenee kohti pohjoista lämpötilojen noustessa ja sademäärien lisääntyessä. Tiikerihyttynen on vakiintunut laajasti jo Etelä-Eurooppaan ja osin myös Keski-Eurooppaan. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC on varoittanut hyttysvälitteisten tautien muuttuvan Euroopassa ”uudeksi normaaliksi”.

Paikallisia dengue- ja chikungunyatapauksia on todettu viime vuosien aikana muun muassa Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa. ECDC raportoi syksyllä 2025 uusista ennätyksistä chikungunyan ja länsi-niilin viruksen tartuntamäärissä Euroopassa. Kotoperäisiä chikungunyatartuntoja todettiin 1172, länsi-niilin tartuntoja 335 ja denguetartuntoja 35.

Denguekuume on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt nopeammin kuin mikään muu tartuntatauti. WHO arvioi jopa 400 miljoonan ihmisen sairastuvan tautiin vuosittain. Tällä hetkellä denguekuumetta esiintyy aktiivisesti useissa lomakohteissa, kuten Malediiveilla, Vietnamissa sekä useissa Väli- ja Etelä-Amerikan maissa. Matkailijoiden chikungunyatapauksia on puolestaan raportoitu viime aikoina enenevissä määrin muun muassa Seychelleiltä, Kuubasta, Intiasta ja Sri Lankasta palaavilla matkailijoilla.

Malaria ja rabies muodostavat edelleen vakavan riskin matkailijoille


WHO:n mukaan malaria aiheuttaa vuosittain noin 280 miljoonaa sairastumista ja yli 600 000 kuolemaa maailmanlaajuisesti. Valtaosa tapauksista esiintyy Afrikassa, mutta malariaa tavataan myös Aasiassa sekä Etelä- ja Väli-Amerikassa.

Suomessa diagnosoidaan vuosittain 20-40 malariatartuntaa, joista lähes kaikki todetaan malaria-alueelta palaavilla matkailijoilla. Malaria voi kehittyä nopeasti hengenvaaralliseksi ja kuume malaria-alueella oleskelun jälkeen vaatii aina kiireellistä hoitoon hakeutumista.

– Suomesta malaria-alueelle matkustaessa tulisi suojautua malarialta estolääkityksellä, peittävällä vaatetuksella sekä hyttyskarkotteilla ja –verkoilla. Matkailija on aina riskissä vakavalle tautimuodolle, vaikka olisi aikaisemmin matkustanut malaria-alueella ilman ongelmia, kertoo Jääskeläinen.

Rabiesta puolestaan esiintyy useissa Aasian, Afrikan sekä Etelä- ja Väli-Amerikan maissa. Matkailija voi saada tartunnan infektoituneen eläimen puremasta, naarmusta tai sylkikontaktista rikkoutuneelle iholle. Myös lepakot voivat levittää rabiesta. Oireiden alettua rabies johtaa käytännössä aina kuolemaan, minkä vuoksi hoitoon on tärkeää hakeutua viipymättä eläinaltistuksen jälkeen

Punkkien levittämät taudit muodostavat riskin myös matkailijalle


Punkkien levittämää puutiaisaivotulehdusta eli TBE:tä esiintyy Suomen lisäksi laajasti muissa Pohjoismaissa, Keski- ja Itä-Euroopassa ja Baltian maissa. Ilmaston lämpeneminen on pidentänyt punkkikautta ja lisännyt punkkien levinneisyyttä.

TBE-rokotetta suositellaan erityisesti matkailijoille, jotka liikkuvat luonnossa tai viettävät pidempiä aikoja TBE-riskialueilla. Riski sairastua puutiaisaivotulehdukseen koskee erityisesti luonnossa liikkuvia matkailijoita, kuten vaeltajia, veneilijöitä ja golfaajia.

Antibioottiresistenssi huolettaa myös matkailussa


WHO:n mukaan lavantauti- ja pikkulavantautitapauksia on viime vuosina todettu matkailijoilla aiempaa enemmän. Tartunnat leviävät tavallisesti saastuneen ruoan tai veden välityksellä alueilla, joilla hygieniataso on heikko. Erityistä huolta on herättänyt Pakistanissa esiintyvä antibiooteille vastustuskykyinen lavantauti.

Lisäksi Euroopassa on raportoitu ulkomaanmatkoihin liittyvien antibiooteille vastustuskykyisten sukupuolitautien lisääntymistä. Erityisesti tippuria on todettu matkailijoilla, jotka ovat vierailleet suosituissa Aasian matkakohteissa, kuten Kiinassa, Thaimaassa ja Vietnamissa, mutta tapauksia on liittynyt myös Euroopan sisäiseen matkailuun.

Matkailijan kannattaa tarkistaa rokotustarve ja kohdemaan tartuntatautitilanne hyvissä ajoin


Matkailurokotteiden tarpeeseen vaikuttaa matkakohde, matkan kesto, matkan tyyppi ja matkailijan yksilölliset tekijät. Paras suoja saavutetaan, kun matkailurokotteet aloitetaan 2–3 kuukautta ennen matkaa. Monet matkailurokotteet voidaan kuitenkin tarvittaessa antaa nopeutetulla aikataululla. Huolellinen valmistautuminen ja rokotesuojasta huolehtiminen auttavat varmistamaan turvallisen ja onnistuneen matkan.

– Matkailijan rokotukset suojaavat vakavilta tartuntataudeilta, jotka ovat Suomessa tuntemattomia tai harvinaisia. Rokotusten avulla voidaan ehkäistä sairastumista matkan aikana, vähentää tautien leviämistä sekä välttää vakavia komplikaatioita. Hyvä rokotussuoja auttaa myös nauttimaan matkasta huolettomammin, toteaa Jääskeläinen.