Voiko vyöruusurokote pienentää myös muistisairauksien ja sydän- ja verisuonitautien riskiä?
Viimeaikaiset tutkimukset ovat nostaneet esiin kiinnostavan kysymyksen siitä, voisiko vyöruusurokotteella olla vyöruusun ja sen komplikaatioiden ehkäisyn lisäksi myös muita terveyshyötyjä. Rokotteen mahdollista yhteyttä on tutkittu erityisesti liittyen muistisairauksiin ja sydän- ja verisuonitauteihin. Tulokset ovat lupaavia, mutta tutkimusnäyttöä tarvitaan lisää. Rokotteen tärkein hyöty on edelleen vyöruusun ja sen komplikaatioiden ehkäisy.Rokoteasiantuntijoiden tarkastama
Julkaistu: 23 syyskuuta 2026
Viime vuosina on julkaistu useita tutkimuksia, joissa vyöruusurokotteen ja muistisairauksien välillä on havaittu kiinnostava yhteys.
Vuonna 2025 Nature-lehdessä julkaistussa Walesissa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin vyöruusurokotteen yhteyttä uusiin dementiadiagnooseihin. Tutkimuksessa vyöruusurokotteen saaneilla arvioitiin olevan seitsemän vuoden seurannassa noin 20 prosenttia pienempi todennäköisyys saada uusi dementiadiagnoosi kuin niillä, jotka eivät saaneet rokotetta.
Samansuuntainen tulos saatiin Australiassa tehdyssä, vuonna 2025 JAMA-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Siinä vyöruusurokotteen saaneilla todettiin 7,4 vuoden seurannassa 1,8 prosenttiyksikköä pienempi todennäköisyys saada uusi dementiadiagnoosi kuin niillä, jotka eivät olleet oikeutettuja rokotteeseen.
Useissa tutkimuksissa yhteys pienempään dementiariskiin on havaittu sekä vanhemmalla elävää heikennettyä virusta sisältävällä vyöruusurokotteella, että nykyään Suomessakin käytössä olevalla uudemmalla rekombinanttirokotteella, joka ei sisällä elävää heikennettyä virusta.
Tutkimustulokset ovat herättäneet paljon mielenkiintoa, vaikka ne eivät vielä varmuudella osoita, että vyöruusurokote ehkäisisi muistisairauksia. Jotta voidaan selvittää, johtuuko havaittu ero todella rokotteesta, tarvitaan vielä lisää satunnaistettua tutkimusnäyttöä.
Mikäli vyöruusurokotteella todella on muistisairauksilta suojaava vaikutus, sen tarkkaa mekanismia ei vielä tunneta. Yksi mahdollinen selitys on, että vyöruusuinfektioon liittyvä tulehdusreaktio voi vaikuttaa myös hermoston, aivojen ja verisuonten terveyteen. Rokotus ehkäisee vyöruusua ja siten myös siihen liittyviä tulehdusreaktioita. Lisäksi rokotteella voi olla muita immuunijärjestelmään liittyviä positiivisia vaikutuksia, joita ei vielä tunneta.
Suomessa on parhaillaan käynnissä FinDementia-tutkimus, joka voi antaa tärkeää lisätietoa siitä, onko aiemmissa tutkimuksissa havaittu mahdollinen yhteys vyöruusurokotteen ja muistisairauksien välillä todellinen syy-seuraussuhde. Kyseessä on laaja satunnaistettu lumekontrolloitu tutkimus, johon tavoitellaan noin 33 000 vähintään 76-vuotiasta osallistujaa. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan vuonna 2030.
Tuoreessa Nature Medicine -lehdessä elokuussa 2026 julkaistussa tutkimuksessa verrattiin Yhdysvalloissa henkilöitä, jotka olivat saaneet joko vanhempaa elävää heikennettyä virusta sisältävää vyöruusurokotetta tai uudempaa rekombinanttirokotetta, joka ei sisällä eläviä viruksia.
Rekombinanttirokotetta saaneilla havaittiin seitsemän vuoden seurannassa noin yhdeksän prosenttia vähemmän sydän- ja verisuonitapahtumia, kuin vanhempaa elävää heikennettyä virusta sisältävää rokotetta saaneilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan ja iskeemisen aivohalvauksen esiintyvyyttä.
Myös tänä vuonna julkaistussa Cardiology in Review -lehden yhdeksän tutkimuksen meta-analyysissä vyöruusurokote oli yhteydessä pienempään sydäninfarktin, aivohalvauksen ja muiden vakavien sydän- ja verisuonitapahtumien riskiin.
Tämänhetkinen tutkimusnäyttö antaa hyvän syyn tutkia vyöruusurokotteen mahdollista suojaavaa vaikutusta myös sydän- ja verisuonitauteihin tarkemmin.
”Näyttö vyöruusuokotteen lisähyödyistä dementian ja sydän- ja verisuonitautien suhteen alkaa olla siinä määrin vahvaa, että jotain perää asiassa varmasti on. Paras elämänlaatua parantava hyöty ikäihmisille tulee, jos vyöruusurokote otetaan ennaltaehkäisevästi jo 50–60 ikävuoden paikkeilla, jolloin vyöruusun esiintyvyys on selvästi nousussa. Tutkimustulosten mukaan vyöruusun ilmaantuvuus alkaa nousta jo 40 ikävuoden kohdalla”, kertoo Rokotepalvelun vastaava lääkäri Jukka Vakkila.
Vaikka tutkimukset rokotteen mahdollisista muista terveyshyödyistä ovat lupaavia, vyöruusurokotteen tärkein hyöty on edelleen vyöruusun ja sen komplikaatioiden ehkäisy. Noin joka kolmas sairastuu elämänsä aikana vyöruusuun, ja riski kasvaa merkittävästi jo 50 ikävuoden jälkeen.
”50–60-vuotiaiden ei ehkä kannata odottaa rokotteen ottamista 75-vuotiaaksi asti tai siihen asti, että suomalaisen tutkimuksen tulokset valmistuvat. 75 vuoden rokottamisikä dementian ja sydän- ja verisuonitautien eston suhteen on todennäköisesti liian myöhäinen, vaikka se olisikin vyöruusun ehkäisyn kannalta sopiva”, täsmentää Vakkila.
Vyöruusurokote antaa hyvän suojan tautia vastaan ja vähentää myös vyöruusun jälkeisen pitkäkestoisen hermokivun riskiä. Terveyskirjaston mukaan kahden annoksen suojateho yli 50-vuotiailla on noin 90 prosenttia sekä vyöruusua että vyöruusun jälkeistä pitkäkestoista kipua vastaan. Suojan on havaittu säilyvän hyvänä ainakin kymmenen vuoden ajan.
Vyöruusu eli herpes zoster syntyy, kun vesirokon aiheuttanut varicella zoster -virus aktivoituu elimistössä uudelleen. Tauti voi olla erittäin kivulias, ja osalle sairastuneista kehittyy postherpeettinen neuralgia eli vyöruusun jälkeinen pitkäkestoinen hermokipu, joka voi heikentää elämänlaatua merkittävästi.
Vuonna 2025 Nature-lehdessä julkaistussa Walesissa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin vyöruusurokotteen yhteyttä uusiin dementiadiagnooseihin. Tutkimuksessa vyöruusurokotteen saaneilla arvioitiin olevan seitsemän vuoden seurannassa noin 20 prosenttia pienempi todennäköisyys saada uusi dementiadiagnoosi kuin niillä, jotka eivät saaneet rokotetta.
Samansuuntainen tulos saatiin Australiassa tehdyssä, vuonna 2025 JAMA-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Siinä vyöruusurokotteen saaneilla todettiin 7,4 vuoden seurannassa 1,8 prosenttiyksikköä pienempi todennäköisyys saada uusi dementiadiagnoosi kuin niillä, jotka eivät olleet oikeutettuja rokotteeseen.
Useissa tutkimuksissa yhteys pienempään dementiariskiin on havaittu sekä vanhemmalla elävää heikennettyä virusta sisältävällä vyöruusurokotteella, että nykyään Suomessakin käytössä olevalla uudemmalla rekombinanttirokotteella, joka ei sisällä elävää heikennettyä virusta.
Tutkimustulokset ovat herättäneet paljon mielenkiintoa, vaikka ne eivät vielä varmuudella osoita, että vyöruusurokote ehkäisisi muistisairauksia. Jotta voidaan selvittää, johtuuko havaittu ero todella rokotteesta, tarvitaan vielä lisää satunnaistettua tutkimusnäyttöä.
Mikä voisi selittää vyöruusurokotteen yhteyden muistisairauksien vähenemiseen?
Mikäli vyöruusurokotteella todella on muistisairauksilta suojaava vaikutus, sen tarkkaa mekanismia ei vielä tunneta. Yksi mahdollinen selitys on, että vyöruusuinfektioon liittyvä tulehdusreaktio voi vaikuttaa myös hermoston, aivojen ja verisuonten terveyteen. Rokotus ehkäisee vyöruusua ja siten myös siihen liittyviä tulehdusreaktioita. Lisäksi rokotteella voi olla muita immuunijärjestelmään liittyviä positiivisia vaikutuksia, joita ei vielä tunneta.
Suomessa on parhaillaan käynnissä FinDementia-tutkimus, joka voi antaa tärkeää lisätietoa siitä, onko aiemmissa tutkimuksissa havaittu mahdollinen yhteys vyöruusurokotteen ja muistisairauksien välillä todellinen syy-seuraussuhde. Kyseessä on laaja satunnaistettu lumekontrolloitu tutkimus, johon tavoitellaan noin 33 000 vähintään 76-vuotiasta osallistujaa. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan vuonna 2030.
Kiinnostavia viitteitä myös rokotteen yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin
Tuoreessa Nature Medicine -lehdessä elokuussa 2026 julkaistussa tutkimuksessa verrattiin Yhdysvalloissa henkilöitä, jotka olivat saaneet joko vanhempaa elävää heikennettyä virusta sisältävää vyöruusurokotetta tai uudempaa rekombinanttirokotetta, joka ei sisällä eläviä viruksia.
Rekombinanttirokotetta saaneilla havaittiin seitsemän vuoden seurannassa noin yhdeksän prosenttia vähemmän sydän- ja verisuonitapahtumia, kuin vanhempaa elävää heikennettyä virusta sisältävää rokotetta saaneilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan ja iskeemisen aivohalvauksen esiintyvyyttä.
Myös tänä vuonna julkaistussa Cardiology in Review -lehden yhdeksän tutkimuksen meta-analyysissä vyöruusurokote oli yhteydessä pienempään sydäninfarktin, aivohalvauksen ja muiden vakavien sydän- ja verisuonitapahtumien riskiin.
Tämänhetkinen tutkimusnäyttö antaa hyvän syyn tutkia vyöruusurokotteen mahdollista suojaavaa vaikutusta myös sydän- ja verisuonitauteihin tarkemmin.
”Näyttö vyöruusuokotteen lisähyödyistä dementian ja sydän- ja verisuonitautien suhteen alkaa olla siinä määrin vahvaa, että jotain perää asiassa varmasti on. Paras elämänlaatua parantava hyöty ikäihmisille tulee, jos vyöruusurokote otetaan ennaltaehkäisevästi jo 50–60 ikävuoden paikkeilla, jolloin vyöruusun esiintyvyys on selvästi nousussa. Tutkimustulosten mukaan vyöruusun ilmaantuvuus alkaa nousta jo 40 ikävuoden kohdalla”, kertoo Rokotepalvelun vastaava lääkäri Jukka Vakkila.
Rokotteen tärkein hyöty on edelleen vyöruusun ehkäisy
Vaikka tutkimukset rokotteen mahdollisista muista terveyshyödyistä ovat lupaavia, vyöruusurokotteen tärkein hyöty on edelleen vyöruusun ja sen komplikaatioiden ehkäisy. Noin joka kolmas sairastuu elämänsä aikana vyöruusuun, ja riski kasvaa merkittävästi jo 50 ikävuoden jälkeen.
”50–60-vuotiaiden ei ehkä kannata odottaa rokotteen ottamista 75-vuotiaaksi asti tai siihen asti, että suomalaisen tutkimuksen tulokset valmistuvat. 75 vuoden rokottamisikä dementian ja sydän- ja verisuonitautien eston suhteen on todennäköisesti liian myöhäinen, vaikka se olisikin vyöruusun ehkäisyn kannalta sopiva”, täsmentää Vakkila.
Vyöruusurokote antaa hyvän suojan tautia vastaan ja vähentää myös vyöruusun jälkeisen pitkäkestoisen hermokivun riskiä. Terveyskirjaston mukaan kahden annoksen suojateho yli 50-vuotiailla on noin 90 prosenttia sekä vyöruusua että vyöruusun jälkeistä pitkäkestoista kipua vastaan. Suojan on havaittu säilyvän hyvänä ainakin kymmenen vuoden ajan.
Vyöruusu eli herpes zoster syntyy, kun vesirokon aiheuttanut varicella zoster -virus aktivoituu elimistössä uudelleen. Tauti voi olla erittäin kivulias, ja osalle sairastuneista kehittyy postherpeettinen neuralgia eli vyöruusun jälkeinen pitkäkestoinen hermokipu, joka voi heikentää elämänlaatua merkittävästi.
