Maailman syöpäpäivää vietetään 4. helmikuuta ja syöpä on Suomessa merkittävä kansanterveysongelma sekä toiseksi yleisin kuolinsyy. Jopa 40 prosenttia suomalaisista sairastuu syöpään elämänsä aikana, joka tarkoittaa vuosittain yli 35 000 uutta syöpätapausta. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan määrä nousee vuoteen 2035 mennessä jo noin 45 000 syöpädiagnoosiin vuodessa.
Nykytiedon valossa syöpätapauksista noin joka kahdeksas kehittyy kroonisesta infektiosta, joka olisi mahdollisesti ollut ehkäistävissä rokotteilla. Tunnistettuja taudinaiheuttajia ovat hepatiittivirukset B ja C, papilloomavirus HPV, Ebstein-Barrin virus EBV sekä Helikobakteeri. Rokotteet ovat avainasemassa myös syöpään jo sairastuneen potilaan suojaamisessa vakavilta tartuntataudeilta, sillä syöpä ja tietyt syöpähoidot heikentävät potilaan vastustuskykyä ja altistavat erilaisille virus- ja bakteeritaudeille.
Miksi rokotteet ovat tärkeitä syöpää sairastavalle?
Yleiset tartuntataudit voivat viedä syöpäpotilaan tavanomaista herkemmin sairaalahoitoon, sillä syöpä ja monet syöpähoidot, erityisesti solunsalpaajahoidot ja immuunijärjestelmään suunnatut vasta-ainehoidot heikentävät elimistön vastustuskykyä ja lisäävät potilaan riskiä sairastua vakavaan taudinkuvaan. Terveelle ihmiselle vaarattomaan infektioon sairastuminen voi syöpää sairastavan kohdalla olla hengenvaarallinen. Lisäksi infektiot ja niistä toipuminen hidastavat syöpähoitojen etenemistä aikataulun mukaisesti, joka voi joskus olla ratkaiseva tekijä myös hoidon vaikuttavuuden ja lopputuloksen kannalta.
Rokotteet ovat keskeinen osa infektioiden ennaltaehkäisyä myös syöpää sairastavan ja muiden heikentyneen vastustuskyvyn omaavien kohdalla. Rokotteet tarjoavat syöpäpotilaalle kliinisesti merkittävän suojan infektioita vastaan, vaikka heikentynyt immuunijärjestelmä ei synnyttäisikään yhtä hyvää suojaa kuin terveillä henkilöillä.
