Influenssavirusten aktiivisuus on lisääntynyt useissa Euroopan maissa, mutta ECDC:n mukaan varsinainen influenssaepidemia ei ole vielä käynnissä. Tähän mennessä Euroopassa yleisimmin havaittu influenssaviruksen alatyyppi on ollut A(H1N1)pdm09.
Influenssatapausten määrä on kasvanut myös Suomessa selvästi syksyn aikana. THL:n tartuntatautirekisterin mukaan elo-marraskuun aikana on todettu yhteensä 557 laboratoriovarmistettua influenssatapausta. Syyskuussa raportoitiin 89 tartuntaa ja lokakuussa 290, mikä tarkoittaa yli 200 prosentin kasvua. Marraskuun kahden ensimmäisen viikon aikana influenssatapauksia on ilmoitettu 167. Laboratoriovarmistetut tapaukset eivät kuitenkaan kata kaikkia influenssatartuntoja, sillä kaikkia sairastuneita ei testata.
“Influenssakausi on vasta alkamassa, joten nyt on oikea aika ottaa rokote. Päivittäisissä asiakaskohtaamisissa on noussut esiin, että moni odottaa “uutta” influenssarokotetta. Suomessa on kuitenkin saatavilla vain kaudelle 2026–2027 tarkoitettua rokotetta. Se on koostettu juuri tämän kauden influenssaviruksia vastaan, eikä kaudelle ole tulossa muuta rokotetta”, muistuttaa Rokotepalvelun vastaava sairaanhoitaja Anu Munkki.
Influenssarokote suojaa myös viruskantojen muuttuessa
Influenssarokotteen koostumusta päivitetään vuosittain vastaamaan mahdollisimman hyvin tulevan kauden influenssaviruksia. Influenssarokotteiden saapuminen Suomeen viivästyi tänä syksynä muutamalla viikolla, sillä WHO suositteli vaihtamaan kaikki kolme rokotteen viruskomponenttia kaudelle. Tavallisesti komponentteja vaihdetaan yksi tai kaksi kerrallaan. Laaja muutos aiheutti viivettä rokotteiden valmistus- ja toimitusaikatauluissa.
Virukset muuntuvat jatkuvasti, minkä vuoksi rokotteen ja kiertävien taudinaiheuttajien vastaavuus ei aina ole täydellinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei rokotteesta olisi hyötyä. Tutkimusten mukaan influenssarokote voi antaa merkittävää suojaa influenssan vakavalta tautimuodolta ja sen jälkitaudeilta, vaikka vastaavuus ei olisikaan optimaalinen.
Clinical Microbiology and Infection -lehdessä 2026 julkaistu systemaattinen katsaus ja meta-analyysi kokosi yhteen 165 tutkimuksen tulokset arvioiden influenssarokotteen tehoa vakavan taudin ehkäisyssä eri influenssakausien aikana. Tutkimustulosten mukaan rokotetuilla riski joutua influenssan vuoksi sairaalahoitoon, teho-osastolle tai hengityskonehoitoon oli jopa puolet pienempi verrattuna rokottamattomiin.
Myös tuore tutkimus koskien Yhdysvaltojen poikkeuksellisen vaikeaa influenssakautta 2024–2025 osoitti rokotteen hyödyn vakavan taudin ehkäisyssä. Influenssakausi oli maassa haastava ja sen aikana kiersi myös influenssaviruksia, jotka olivat muuntuneet rokotteessa käytetyistä viruksista. Tästä huolimatta, rokotetuilla aikuisilla oli 40 prosenttia pienempi riski joutua influenssan vuoksi sairaalahoitoon ja 58 prosenttia pienempi riski päätyä tehohoitoon kuin rokottamattomilla.
Influenssan vakavat seuraukset koskettavat myös työikäisiä
Influenssa voi aiheuttaa vaikean taudin etenkin ikääntyneille, pienille lapsille, raskaana oleville ja pitkäaikaissairauksia sairastaville. Influenssan vakavat seuraukset eivät kuitenkaan kosketa vain kaikkein iäkkäimpiä. Rokotepalvelun vastaavan lääkärin Jukka Vakkilan mukaan myös keski-ikäisten riski sairastua influenssan vaikeaan tautimuotoon on merkittävä.
“Ikäihmisten influenssaan liittyvä kuolemanriski on hyvin tiedossa, mutta vähemmän tunnettua on se, että 50–65-vuotiaiden riski kuolla influenssaan on lähes 10 kertainen verrattuna 18–50 vuotiaisiin. Yli 50-vuotiailla perussairaudet ovat jo yleisiä ja jopa 80 prosentilla influenssaan menehtyneistä on jokin perussairaus”.
Influenssa voi lisätä myös sydän- ja verisuonitapahtumien, kuten sydäninfarktin ja aivoinfarktin, riskiä merkittävästi.