Influenssavirus muuntuu jatkuvasti, minkä vuoksi influenssarokotteen koostumus päivitetään vuosittain vastaamaan mahdollisimman hyvin tulevalla kaudella kiertäviä viruskantoja. Influenssarokote vähentää vakavan taudin riskiä merkittävästi, mutta rokotteen teho voi vaihdella eri kausina. Rokotteen tehoon vaikuttaa erityisesti se, kuinka hyvin rokotteen viruskannat vastaavat kyseisellä influenssakaudella kiertäviä viruksia.
Viime influenssakaudella influenssarokotteen teho oli Euroopassa merkittävä, vaikka kauden valtavirukseksi nousi uusi A(H3N2) -viruksen alahaara, joka poikkesi rokotteen viruskannasta. Rokote voi kuitenkin suojata vakavalta taudilta ja sen komplikaatioilta myös silloin, kun vastaavuus ei ole täydellinen.
Tänä vuonna Clinical Microbiology and Infection -lehdessä julkaistu vertaisarvioitu systemaattinen katsaus ja meta-analyysi yhdisti 165 tutkimuksen tulokset ja tarkasteli, kuinka hyvin kausi-influenssarokotus ehkäisee vakavia influenssaan liittyviä seurauksia. Tulosten perusteella influenssarokote vähentää merkittävästi vakavan taudin riskiä. Rokotetuilla oli noin 42 % pienempi riski joutua influenssan vuoksi sairaalahoitoon, 51 % pienempi riski sairastua keuhkokuumeeseen, 52 % pienempi riski joutua teho-osastolle ja 55 % pienempi riski joutua hengityskonehoitoon. Myös influenssaan liittyvä kuoleman riski pienentyi rokotetuilla.
Influenssa aiheuttaa ylikuolleisuutta jo yli 50-vuotiailla
ECDC:n mukaan influenssaan sairastuu vuosittain arviolta 5–10 % aikuisista ja 20–30 % lapsista. Suomessa kausi-influenssan arvioidaan aiheuttavan vuosittain noin 500–2000 ylimääräistä kuolemaa. Ylikuolleisuus koskee erityisesti iäkkäitä ihmisiä, joilla influenssa voi pahentaa perussairauksia ja johtaa vakaviin komplikaatioihin. Influenssan aiheuttamista sairaalahoitojaksoista iso osa koskee yli 65-vuotiaita, mutta myös pienet 0–4-vuotiaat lapset ovat kohonneessa riskissä joutua sairaalahoitoon taudin vuoksi.
“Korkean elintason maissa, kuten Euroopassa ja Yhdysvalloissa influenssan aiheuttama ylikuolleisuus on noin 12 kuolemaa 100 000 ihmistä kohden vuodessa. Yli 65-vuotiaiden influenssaan liittyvä kuolemanriski on hyvin tiedossa, mutta vähemmän tunnettua on se, että 50–65-vuotiaiden riski kuolla influenssaan on lähes 10 kertainen verrattuna 18–50 vuotiaisiin. Yli 50-vuotiailla perussairaudet ovat jo yleisiä ja jopa 80 prosentilla influenssaan menehtyneistä on jokin perussairaus. Tärkeimmät kuolemanriskiä lisäävät perussairaudet ovat verenkierto- ja hengitystiesairaudet, sekä syöpätaudit”, kertoo Rokotepalvelun vastaava lääkäri Jukka Vakkila.
Influenssan jälkeen sydän- ja verisuonitapahtumien riski voi kasvaa voimakkaasti
Influenssaan sairastuminen lisää ikäihmisillä myös merkittävästi sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä, kuten sydän- ja aivoinfarkteja. Sairastetun influenssan jälkeen riski sydän- ja verisuonikomplikaatioille on ensimmäisen kuukauden aikana moninkertainen. Vaikean influenssan jälkeen kohonnut riski voi jatkua pidempäänkin. Influenssaan liittyvien sydän- ja verisuonikomplikaatioiden aiheuttama kuolleisuus on tutkimusten mukaan miehillä jopa kolminkertainen naisiin verrattuna.
Rokotuksesta on hyötyä myös perusterveille ja työikäisille
Vaikka riski sairastua vaikeaan influenssaan on nuorilla ja perusterveillä yleensä ikääntyneitä ja pikkulapsia pienempi, influenssarokotus vähentää sairastumisen ja vakavien komplikaatioiden riskiä kaikilla sekä voi lyhentää taudin kestoa. Lisäksi rokottautumalla voi estää viruksen leviämisen perheessä, työpaikalla ja niiden läheisten keskuudessa, joille influenssa voi olla vaarallinen. 
