
Rokoteasiantuntijoiden tarkastama
Viimeksi päivitetty: 18 maaliskuuta 2026
Lavantauti
Rokoteasiantuntijoiden tarkastama
Viimeksi päivitetty: 18 maaliskuuta 2026
Lavantaudin esiintyvyys
Lavantauti on edelleen vitsaus monessa maassa, jossa on pulaa puhtaasta juomavedestä ja riittävästä hygieniasta. Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että tautiin sairastuu noin 11–21 miljoonaa ja kuolee 128 000–161 000 ihmistä vuosittain. Taudin suurin esiintyvyys on Kaakkois-Aasiassa, mutta siihen sairastutaan myös muualla kehittyvissä maissa Intian niemimaalla, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Tyynenmeren saarilla. Rokotetta tulisi harkita aina matkustaessa näillä alueille riippumatta matkan kestosta. Lavantautia voivat levittää myös oireettomat kantajat ja se on alidiagnosoitu monessa maassa.
Riski sairastumiselle on suurempi tavallisten turistialueiden ulkopuolella maaseudeulla tai pikkukaupungeissa, kyläilymatkailijoilla sekä pitkään matkustavilla. Lisäksi riski on suurempi alueilla, joilla sanitaatio ja elintarvikehygienia todennäköisesti ovat huonot. Hyvällä käsi- ja elintarvikehygienialla voi pienentää riskiä tartunnalle. Suomessa todetaan vuosittain 10–20 lavantautitapausta ja tartunnat ovat lähes poikkeuksetta matkailijoilla.
Lavantaudin oireet
Lavantaudin tyypillisiä oireita ovat pitkittynyt kuume, heikotus, päänsärky, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, vatsakivut sekä ummetus tai ripuli. Hoitamattomana tauti voi johtaa vakaviin komplikaatioihin ja jopa kuolemaan. Lavantautia voi hoitaa antibiooteilla, mutta bakteereiden lisääntynyt vastustuskyky antibiooteille voi hankaloittaa hoitoa.
Rokottautumalla ennalta bakteeritauteja, kuten lavantautia vastaan, vähennetään infektioita ja samalla antibioottien käyttöä. Rokotuksilla ehkäistään myös antibioottiresistenttien bakteerien leviämistä. Antibioottiresistenssin torjuminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä se vaikeuttaa ja pitkittää bakteeri-infektioiden hoitoa ja lisää kuolleisuutta.
Lähteet: asiantuntijamme sekä WHO, Duodecim Terveyskirjasto ja CDC