Rokotteet

Rokotustarve ja rokotusohjelman täydennys

Suomen Rokotepalvelussa autamme sinua ja perhettäsi rokotuksissa ennen matkaa tai vahvistamme suojaa yleisiä ja epätavallisia sairauksia vastaan ​​Suomessa.

Lapset saavat neuvolan ja kouluterveydenhuollon kautta suojauksen useita eri taudinaiheuttajia vastaan (hinkuyskä, kurkkumätä, jäykkäkouristus, tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko, polio, Hemofilus influenssa B, pneumokokki, rotavirus, vesirokko).  Tämän perussuojauksen jälkeen aikuiset voivat hakea omalta terveysasemalta tehosteet määrävälein jäykkäkouristusta ja kurkkumätää vastaan. Syksyllä 2007 aloitettiin myös perusterveiden lasten influenssarokotukset, jotka annetaan nykyisin 0,5 – 6 v ikäisille lapsille. HPV-rokote on syksyllä 2013 otettu mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan, rokotteen saavat maksutta 10–12-vuotiaat tytöt.

Monissa maissa suositeltu rokotusuojaus on jonkin verran suomalaista rokotusohjelmaa laajempi. Turvallisiksi, tehokkaiksi ja taloudellisesti kannattaviksi rokotteiksi on katsottu meningokokkirokotteet, joista viimeisin on rokote tavallisinta B-tyypin meningokokkia vastaan. Lisäksi rokotteita annetaan tarttuvaa A ja B tyypin maksatulehdusta ja puutiaisaivokuumetta (TBE-rokote) vastaan. WHO suosittelee erityisesti yli 65 v. täyttäneille pneumokokkirokotetta, joka ei Suomessa kuitenkaan kuulu ilmaiseen rokoteohjelmaan. Rokote on annettavissa kaikille jo 50 v iästä alkaen ja riskistä riippuen jo nuoremmillekin aikuisille.

Monet edellä mainitut suomalaiseen yleiseen rokotusohjelmaan kuulumattomat rokotteet suojaavat taudeilta, joita esiintyy myös Suomessa. Suomalainen korkea terveydenhuollon taso pitää hyvin huolen siitä, että kuolleisuus esim. vesirokkoon on vuositasolla vähäinen, mutta lääkärikäyntejä, sairaalahoitoja, ja lasta rasittavia komplikaatioita, töistä ja koulusta poissaoloja sekä kustannuksia näistäkin taudeista suuresti aiheutuu. Hepatiitti B:n esiintyvyys on Suomessa vähäistä, niin kaikkiaan tautia kantaa arviolta 400 miljoonaa ihmistä eli useampi kuin joka kahdeskymmenes ihminen maapallolla. Erityisesti nuoret ovat riskissä hepatiitti B:n ja papillomaviruksen tartunnan suhteen nuoruusikään jossain määrin erottamattomasti kuuluvan vakiintumattoman ja kokeilunhaluisen elämäntyylin takia.

Kuinka rokotus toimii?

Rokotusten tavoitteena on aikaansaada vastustuskyky eli immuniteetti tautia tai sen oireita vastaan. Kyseessä on monimutkainen prosessi, jossa elimistön oma immuunijärjestelmä aktivoituu ja rakentaa suojan tautia vastaan.

Rokotettaessa elimistöön annetaan pieni määrä tautia aiheuttavaa bakteeria tai virusta tai niiden osia. Bakteeri tai virus on heikennetty tai se on tapettu, niin että se ei aiheuta sairautta. Elimistö kuitenkin tunnistaa taudinaiheuttajan ja sen omat puolustusmekanismit käynnistyvät. Elimistön B- ja T-valkosoluilla on keskeinen rooli vastustuskyvyn synnyssä. Rokotus aktivoi näitä soluja ja synnyttää vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan. Näin luodaan tehokas suoja ilman sairauden aiheuttamia kliinisiä oireita tai jälkitauteja.

Rokotetutkimus

Lue lisää yleisimmistä rokotteista:

Pneumokokkirokote

TBE-rokote Puutiaisaivokuumetta/ Puutiaisaivotulehdusta vastaan

Influenssarokote