Rabies voi tarttua koiranpuremasta

Rabies

Rokoteasiantuntijoiden tarkastama

Viimeksi päivitetty: 17 maaliskuuta 2026

Rabies eli vesikauhu on hermohakuisen lyssaviruksen aiheuttama hengenvaarallinen aivotulehdus. Oireiden puhjettua rabies johtaa aina kuolemaan. Rabies on ensisijaisesti eläinten tauti ja kaikki nisäkkäät, esimerkiksi koirat ja lepakot, voivat sairastua tautiin. Ihminen voi saada tartunnan sairastuneen eläimen syljestä pureman välityksellä. Rabieksen voi saada myös silloin, jos sairastunut eläin pääsee nuolaisemaan ihmisen haavaa tai limakalvoja.

Rabieksen esiintyvyys


Rabiesta esiintyy villieläimissä ja kulkukoirissa Euroopan ulkopuolella varsin yleisesti. Suurimmat tartuntariskin alueet ovat Afrikassa, Aasiassa ja Väli-Amerikassa. Yleisin tauti on kehitysmaissa ja siellä liikkuvissa kulkukoirissa. On arvioitu, että Afrikassa ja Aasiassa rabiekseen kuolee 100 000 ihmistä vuosittain. Euroopassa rabiesta esiintyy eniten Venäjällä, Turkissa ja Itä-Euroopan maissa. 
Myös tavallisilla turistialueilla kuten Thaimaassa, Intiassa ja Balilla voi esiintyä rabiesta esimerkiksi kulkukoirilla ja apinoilla. Matkailijan riski koiran puremalle kahden viikon Thaimaan matkalla on n. 1 %. Taudin tappavuuden takia vähäinenkin kontakti eläimen syljen kanssa johtaa matkailijalla usein altistuksen jälkeiseen hoitoon.

Rabieksen oireet


Ihmisellä vesikauhun itämisaika on yleensä noin 20–90 päivää. Itämisaika voi kuitenkin vaihdella 10 päivästä useisiin vuosiin. Taudin alkuvaiheessa esiintyy kuumetta, levottomuutta, päänsärkyä, pahoinvointia sekä puremakohdan kutinaa ja tuntomuutoksia. Taudin edetessä esiintyy kiihtymistä, harhaisuutta, kouristelua ja halvausoireita. Tautia sairastavan syljeneritys lisääntyy ja nielun lihaskrampit aiheuttavat nielemisvaikeuksia. Näistä oireista tulee taudin nimitys vesikauhu. Oireiden puhjettua rabiesta ei voida enää parantaa, vaan se johtaa kuolemaan muutamassa päivässä. Heti altistumisen jälkeen ennen oireiden puhkeamista aloitettu hoito pelastaa aina.

Eläimen purema ja rabies


Rabiestartunnan ennaltaehkäisyssä tärkeää on välttää koskettamista villieläimiin ja tuntemattomiin koti- ja lemmikkieläimiin. Eläimellä raivotauti näkyy tyypillisesti epänormaalina käytöksenä, kuten aggressiivisuutena ja levottomuutena. Sairastunut villieläin voi myös hakeutua ihmisten lähelle. Taudin loppuvaiheessa esiintyy halvausoireita ja lisääntynyttä syljeneritystä. Eläin on tartuttava jo useita päiviä ennen oireiden alkamista. Jos tuntematon eläin puree tai pääsee nuolaisemaan limakalvoja tai haavaa, tulee alue puhdistaa välittömästi ja hakeutua heti lääkäriin. Mahdollisimman pian altistumisen jälkeen aloitettu vasta-ainelääkitys ja rabiesrokote estävät taudin kehittymisen.
Altistuksen sattuessa:
  1. Pese haava välittömästi runsaalla saippuavedellä vähintään 15 minuutin, mutta mielellään 30 minuutin, ajan.
  2. Huuhtele haavaa vähintään 70 % alkoholilla, esimerkiksi käsihuuhteella.
  3. Hakeudu heti lääkäriin. Vasta-ainelääkitys ja rokotukset aloitetaan lääkärin arvion perusteella.

Usein kysytyt kysymykset

medical staff woman green.svg

Rabies | Rokotepalvelu