Rokoteasiantuntijoiden tarkastama
Viimeksi päivitetty: 17 maaliskuuta 2026
Vesirokko
Rokoteasiantuntijoiden tarkastama
Viimeksi päivitetty: 17 maaliskuuta 2026
Vesirokon oireet
Vesirokko on koko kehon tulehdustauti, minkä tyypillisiä oireita ovat kutiseva rakkulainen ihottuma, kuume ja huonovointisuus. Taudin itämisaika on noin 10–21 päivää. Tartuttavuus alkaa noin 2 päivää ennen oireiden alkua ja loppuu kunnes rakkulat ovat rupeutuneet. Rakkuloita muodostuu yleensä noin 5 päivän ajan. Vesirokkoon liittyy myös vakavia jälkitauteja, kuten ihon bakteeri-infektio, keuhkokuume ja aivotulehdus. Vesirokon uusiminen on hyvin harvinaista.
Terveet lapset paranevat usein vesirokosta viikon kuluessa. Suurin osa lapsista sairastaa taudin ennen kouluikää, jolloin tauti on yleensä lievä. Terveenkin lapsen on mahdollista sairastua vakavasti ja saada jälkitauti. Eniten tauti uhkaa lapsia, joilla on esimerkiksi pitkäaikainen iho- tai keuhkosairaus tai immuunipuutos.
Aikuisilla ja nuorilla taudinkuva on rajumpi kuin lapsilla ja jälkitautien riski on suurempi. Siksi he tarvitsevat lähes aina viruslääkityksen ja joissakin tapauksissa myös sairaalahoitoa. Vesirokko voi olla vakava tauti immuunipuutteisille ja aiheuttaa komplikaatioriskin raskaana olevalle ja sikiölle.
Vesirokon esiintyvyys
Suomessa vesirokko on vähentynyt huomattavasti lastentautina vuonna 2017 aloitetun rokotusohjelman ansiosta. Vuonna 2019 syntyneistä suomalaislapsista noin 86 prosenttia on saanut vesirokkorokotteen ja suojan tautia vastaan. Vesirokko on maailmanlaajuisesti hyvin yleinen rokkotauti.
HinnastoRokoteklinikatRokotebussit
Vesirokon sairastanut voi saada myöhemmin vyöruusun
Taudin sairastamisen jälkeen vesirokkovirus jää piileväksi hermosolmukkeisiin. Virus voi myöhemmin aktivoitua ja aiheuttaa kivuliaan ja rakkulaisen vyöruusun. Vyöruusun ennaltaehkäisyyn on olemassa oma vyöruusurokote. Riski vyöruusun puhkeamiselle kasvaa iän myötä ja on merkittävä jo yli 50-vuotiailla. Henkilö, joka ei ole sairastanut vesirokkoa, voi saada vesirokkotartunnan vyöruusua sairastavan rikkoutuneesta vyöruusurakkulasta.
Lähteet: asiantuntijamme sekä THL, FVR – Suomen Rokotetutkimus ja CDC
Usein kysytyt kysymykset
