Korona voi aiheuttaa sairastuneelle monenlaisia oireita

Korona

Rokoteasiantuntijoiden tarkastama

Viimeksi päivitetty: 17 maaliskuuta 2026

COVID-19 eli koronavirustauti on SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama hengitystieinfektio, joka voi vaihdella oireettomasta tai lievästä taudinkuvasta vakavaan keuhkokuumeeseen ja kuolemaan. Koronavirusinfektion oireiden tunnistaminen ajoissa on tärkeää viruksen leviämisen ehkäisemisen ja riskiryhmien suojaamisen vuoksi. Ottamalla koronarokotteen, suojaudut etenkin vaikealta tautimuodolta, pitkäkestoiselta koronalta (long covid) ja jälkitaudeilta.

Koronapandemia


Koronavirustauti eli Covid-19 on uuden koronaviruksen SARS-CoV-2 aiheuttama tauti. Uusi koronavirus tuli maailmanlaajuisesti tietoon joulukuussa 2019, kun tauti aiheutti uudenlaista keuhkokuumetta Kiinan Wuhanissa. Sieltä virus lähti leviämään aiheuttaen maailmanlaajuisen pandemian. WHO ylläpitää ajantasaista tilastoa maailmanlaajuisista tartuntamääristä, kts. karttaesitys WHO:n sivuilta.  

Miten koronavirus tarttuu?


Koronavirus leviää pääosin lähikontaktissa ja tarttuu tautia sairastavan henkilön hengitysteistä esim. aivastuksen, puheen tai yskimisen välityksellä. Viruksia siirtyy pienissä pisaroissa ympäristöön, josta tartunnan voi saada silmien, nenän tai suun kautta. Joskus tartunnan voi saada myös pintojen kautta käsien välityksellä.

Koronataudin (Covid-19) oireet 


Koronavirus voi aiheuttaa sairastuneelle monenlaisia oireita. Oireet voivat olla hyvin lieviä tai ne voivat olla vakavia ja johtaa jopa kuolemaan. Mahdollisia oireita ovat mm. kuume, vilunväreet, yskä, hengitysvaikeus, väsymys, lihaskipu, päänsärky, haju- ja makuaistin katoaminen, kurkkukipu, tukkoinen nenä, pahoinvointi ja ripuli. Koronavirustaudin jälkitautina voi saada myös bakteerin kuten pneumokokin aiheuttaman keuhkokuumeen.

Pitkäkestoinen korona eli long covid


Koronatartunnan saaneista noin 5-10% tiedetään sairastuvan long covidiin. Sen tyypillisiä oireita ovat voimakas uupumus, hengenahdistus ja aivosumu. Long covid voi aiheuttaa myös pitkäkestoista työkyvyttömyyttä. Long covidiin voivat sairastua kaikenikäiset. Rokottautumisen tiedetään antavan suojaa myös long covidilta.

Koronavirusvariantit


Kaikki virukset muuntuvat ajan kanssa. Erilaisia koronavirusvariantteja kehittyy pikkuhiljaa. Osa virusmuunnoksista esiintyy vain hetken ja osa jää pidemmäksi aikaa kiertämään. Osa virusmuunnoksista on helpommin tartuttavia ja osa aiheuttaa lievempää tai vaikeampaa taudinkuvaa. Uudet variantit ovat pääsääntöisesti olleet helpommin leviäviä ja toisaalta vähemmän vaarallisia. Rokotuksilla pyritään estämään ennen muuta vakavia tautimuotoja ja vanhemmatkin varianttirokotteet ovat tässä suhteessa olleet tehokkaita uusia variantteja vastaan.

Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät


Kuka tahansa voi sairastua vakavaan koronavirustautiin, mutta tietyt ryhmät ovat suuremmassa riskissä vakavalle tautimuodolle. Riskiryhmät taudin suhteen ovat pitkälti yhteneviä influenssaviruksen ja RSV:n kanssa.

Iän tuoma riski 


Riski sairastua vakavasti kasvaa iän myötä. Erityisesti 50 ikävuoden jälkeen riski alkaa kasvaa ja mitä vanhemmasta henkilöstä kyse, sitä suurempi riski. Suurin osa koronan aiheuttamista kuolemista on tapahtunut yli 65-vuotiaille.

Immuunipuutteiset


Immuunipuutteiset ovat korkeammassa riskissä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Immuunipuute voi johtua sairauden tai sairauden hoitoon käytetystä lääkityksestä.

Perussairaudet


Tietyt perussairaudet lisäävät riskiä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Riski kasvaa myös, jos perussairauksia on useampia. Riskiä lisääviä sairauksia ovat mm. syöpä, krooninen munuais- tai maksatauti, krooninen keuhkosairaus, sydänsairaus tai diabetes. Lue THL:n määrittelemät riskiryhmät täältä.

Koronavirus ja raskaus


Raskaana olevat ovat riskissä vaikealle koronavirustaudille ja tästä syystä suosittelemme koronarokotetta raskauden aikana suojaamaan odottavaa äitiä ja myös syntyvää vauvaa. Rokote on turvallinen, eikä vaikuta haitallisesti raskauden alkuun, kulkuun tai vauvaan. Rokote voidaan antaa missä tahansa raskauden vaiheessa, mutta raskausviikoilla 24-37 otettu rokote suojaa myös syntyvää lasta. 

Usein kysytyt kysymykset

medical staff woman green.svg

Korona | Rokotepalvelu