Aurinko voi aktivoida vesirokon sairastaneilla kivuliaan vyöruusun
Auringon UV-säteilylle altistuminen voi saada elimistössä piilevän vesirokkoviruksen aktivoitumaan vyöruusuksi. Etenkin kesäaikaan kasvoihin ilmestyvien iho-oireiden kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä taudin ensimmäiset merkit sekoittuvat helposti ihon palamiseen.
Vyöruusu ja vesirokko ovat saman viruksen aiheuttamia tauteja. Kerran sairastetusta vesirokosta virus jää piilevänä hermosoluihin loppuelämäksi, josta se elimistön puolustuskyvyn heikennyttyä saattaa aktivoitua ja aiheuttaa kivuliaan vyöruusun. Taustalla voi olla ikääntyminen, sairastuminen, lääkitys tai kova stressi – mutta myös auringon UV-säteily.
– Erityisesti kasvojen alueella tavataan kesäkuukausina tavanomaista enemmän vyöruusutapauksia. Tämän oletetaan liittyvän siihen, että kasvojen iho altistuu UV-säteilylle helpommin. Auringon UV-säteily voi aiheuttaa parikin viikkoa kestävän elimistön immuniteetin laskun, minkä seurauksena elimistössä piilevä vesirokkovirus voi päästä aktivoitumaan vyöruusuksi, Suomen Rokotepalvelu Oy:n vastaava lääkäri Jukka Vakkila sanoo.
Vyöruusu on kivulias, rakkulainen ihottumana ilmentyvä infektiotauti, johon liittyy usein vaikeaa hermokipua. Kyseessä on varsin yleinen tauti, johon sairastuu elämänsä aikana jopa joka kolmas suomalainen. Ikääntymiseen liittyvä kehon puolustuskyvyn lasku on vyöruusun merkittävin riskitekijä, ja suurimmassa riskiryhmässä ovatkin yli 50-vuotiaat.
Ensioireet sekoittuvat helposti ihon palamiseen
Vyöruusu oireilee yleensä kipuna, kuumeena, päänsärkynä tai yleisenä sairauden tunteena. Kesäaikaan nämä oireet voi helposti sekoittua ihon palamisen tai auringopistokseen. Vyöruusuksi oireet erottaa siitä, että iholle ilmaantuu muutaman päivän kuluessa kipuoireista rakkulainen ihottuma.
Ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua ja sen jälkitauteja on rokottautuminen. Rokote vahvistaa immuunijärjestelmää vesirokkovirusta vastaan ja estää näin viruksen uudelleenaktivoitumisen vyöruusuna.
Lue lisää: