Pneumokokkirokote

Auttaako pneumokokkirokote COVID-19 pandemiassa?

Influenssan ja pneumokokin kuolemansyleily tunnetaan hyvin. Espanjantaudissa noin 100 vuotta sitten valtaosa potilaista kuoli ilmeisesti pneumokokin aiheuttamaan sekundaariseen pneumoniaan, ei itse influenssaan. Influenssavirus, kuten myös metapneumovirus, RS-virus ja monet muut virukset, raivaavat tietä pneumokokkibakteerille. Altistava mekanismi tunnetaan ainakin osittain. Virustaudin iskiessä immuunijärjestelmä aktivoituu ja alkaa tuottamaan g-interferonia, joka auttaa virustaudin paranemisessa, mutta helpottaa pneumokokkibakteerin tunkeutumista elimistöön. Lisäksi hengitystieinfektiossa tapahtuva limaneritys, limakalvojen rikkoutuminen ja neuraminidaasin tuotanto myötävaikuttavat asiaan. Pneumokokkibakteereita on usein jo valmiina ihmisten limakalvoilla, ilman että ne ovat aiheuttamassa mitään sairautta. Tätä kutsutaan kolonisaatioksi.

Pneumokokkien aiheuttamat taudit ovat lähtökohtaisesti hengenvaarallisia ja pneumokokkeihin tehoavat antibiootit sekä pneumokokkirokotteet säästävät siten valtavasti ihmishenkiä vuosittain. Pneumokokkirokotteiden paras teho on todettu nimenomaan vakavissa pneumokokkitaudeissa, ei niinkään lievemmissä taudeissa, kuten korvatulehduksissa. Pneumokokkirokotteiden hyödyt on nähty jo ennen COVID-19 pandemiaa niin suuriksi, että valtaosassa kehittyneitä maita pneumokokkirokotteet on sisällytetty lasten rokotusohjelmaan ja myös maailman terveysjärjestö WHO suosittelee niitä vahvasti kaikille yli 65 vuotiaille. Virustautien jälkeisessä pneumokokki-infektiossa pneumokokkirokotteiden hyödyt on osoitettu ainakin influenssan, metapneumoviruksen ja RSV-taudin jälkeisten komplikaatioiden ehkäisyssä.

SARS-CoV-2 viruksen aiheuttamat merkittävät komplikaatiot liittyvät erityisesti keuhkokuumeeseen ja sen seurauksena kehittyvään ARD-oireyhtymään. Pandemia on vasta lähtenyt liikkeelle ja varsinaista tutkimusnäyttöä esimerkiksi pneumokokin osallisuudesta kuolemantapauksissa ei ole ehtinyt muodostua. On kuitenkin tietoja siitä, että potilaat kehittävät taudin aikana bakteerikomplikaatioita ja sekundaariset bakteeri-infektiot voivat olla merkittävästi mukana lisäämässä tautikuolleisuutta. Kiinnostava huomio on, että lapset ovat yleensä saaneet suojauksen pneumokokkirokotteella ja selviävät pääsääntöisesti COVID-19 taudista varsin helposti verrattuna muuhun väestöön.

Varsinaiset hoidot ja spesifiset rokotteet SARS-CoV-2 virukseen ovat vasta kehitteillä. Toivottavasti ja oletettavasti saamme niitä käyttöön seuraavan 1 – 1.5 vuoden aikana. Aikuisväestölle on kuitenkin jo nyt saatavilla pneumokokkirokotteita, jotka iäkkäämmille yli 65 vuotiaille on jo ennen COVID-19 pandemiaakin todettu suositeltaviksi. Tämä pandemia ei varmasti niiden tärkeyttä vähennä. Ottaen huomioon SARS-CoV-2 virukseen liittyvän keuhkokuumeriskin ja tiedon, mitä meillä on pneumokokkitautien yhteydestä muihin virustauteihin, on varsin perusteltua alentaa suositusikärajaa pandemian yhteydessä. 13-valenttisella rokotteella on jo virallisestikin käyttöaihe olemassa yli 50 vuotiaille, mutta tämäkään ikäraja ei voi olla ehdoton alaikäraja rokotteen ottamiselle. Pandemian aikana on keuhkokuumeeseen menehtynyt myös monia alle 50 vuotiaita ihmisiä.

Pneumokokkia vastaan rokottaminen ikäihmisillä ja muilla perussairailla on usein tehty kahdessa osassa. Ensimmäinen rokote on ollut 13-valenttinen konjugaattirokote. Toinen rokote on 23-valenttinen polysakkaridirokote, joka on annettu muutamaa kuukautta myöhemmin. Minimivälinä voisi pitää 2 kuukautta rokotteiden välissä. Pandemian aikana suojaus olisi syytä saada päälle mahdollisimman nopeasti ja siten kaksi eri rokotetta kahden kuukauden väliajalla olisi suositeltava ohjelma kaikenikäisille aikuisille. Rokotteet ovat turvallisia ja olleet pitkään jo käytössä. Mitä vanhemmasta ihmisestä on kysymys, sitä selkeämpi on niistä saatava hyöty – myös pandemiatilanteessa.

Rokotebussistamme saat helposti Prevenar 13-rokotteen. Riskiryhmäläiset voimme rokottaa autossa.