Influenssan jälkitauti voi yllättää vakavuudellaan
Influenssaepidemia on käynnistynyt Suomessa edellisvuosia aikaisemmin. Suurin osa sairastuneista paranee influenssasta muutaman viikon kuluessa, mutta osalla voi kehittyä sairaalahoitoakin vaativa jälkitauti, kuten keuhkokuume. Tavalliseen flunssaan verrattuna influenssa aiheuttaa enemmän jälkitauteja. Jälkitauti on joko influenssaviruksen itsensä tai jonkin bakteerin, kuten pneumokokin, stafylokokin tai streptokokin aiheuttama. Influenssarokotus on edelleen ajankohtainen, sillä tartuntamäärät kasvavat tulevina viikkoina. Joulun aikaan ihmisten kokoontuessa yhteen, virus leviää herkästi.
Tavallisimpia influenssan jälkitauteja ovat keuhkokuume, poskiontelotulehdus, korvatulehdus ja sydänlihastulehdus. Influenssarokotus on paras keino ehkäistä influenssaa ja sen aiheuttamia vakavia jälkitauteja.
– Lastenlääkärin vastaanotolla vanhemmat usein tiedustelevat, kuinka heidän tulisi toimia, jotta lapselle ei tulisi toistuvasti korvatulehduksia ja antibioottikuureja. Vähälle huomiolle antibioottien käytön vähentämisessä on jäänyt influenssarokotteen teho. Influenssarokotus vähentää korvatulehduksia ja samalla antibioottikuurien tarvetta 1–5-vuotiailla lapsilla 28 %, kertoo Suomen Rokotepalvelun vastaava lääkäri ja lastentautien erikoislääkäri Jukka Vakkila.
”Keuhkokuumeen ensioireena voi olla äkillinen voinnin romahtaminen” – rokotetuilla vähemmän jälkitauteja
Influenssa on itsessään ikävä ja pitkä tauti, mutta joskus vointi voi kääntyä takaisin huonompaan jo paranemisen alettua. Influenssa heikentää elimistön puolustuskykyä ja hengitysteiden limakalvojen kuntoa, jotka lisäävät riskiä bakteerin aiheuttamalle uudelle infektiolle. Joskus paraneminen jää puolitiehen riittämättömän levon tai liian aikaisen urheilun vuoksi.
Vakavia jälkitauteja voivat saada kaikenikäiset, mutta sairastuneen ikä vaikuttaa riskin suuruuteen. Vakavia sairaalahoitoa vaativia jälkitauteja ja komplikaatioita on eniten alle 4-vuotiailla ja yli 65-vuotiailla, mutta esim. 50–65-vuotiaiden kuolemanriski influenssassa on jo noin 10 kertainen verrattuna 18–49 vuotiaisiin.
– Influenssaan liitettyjä vakavampia jälkitauteja ovat keuhkokuume ja sydänlihastulehdus. Keuhkokuumeen ensioireena voi olla äkillinen voinnin romahtaminen ja hengityksen riittämättömyyden tunne, joka näkyy hengitystiheyden nopeutumisena. Sydänlihaksentulehdus on harvinaisempi, mutta tunnettu influenssan komplikaatio, jonka oireita ovat mm. pitkittynyt kuumeilu, epätasainen tihentynyt pulssi ja voimakas väsymys. Uudempi tutkimus on löytänyt yhteyden influenssan ja akuutin sydäninfarktin välillä. Influenssarokotteen teho sydäninfarktin estossa on arvioitu olevan 15–45 % eli samaa luokkaa kuin tupakoinnin lopettamisella, kolesterolilääkkeiden tai verenpainelääkkeiden syönnillä. Rokotteen ottamiselle vuosittain on erittäin vahvat perusteet kaikilla ihmisillä, kertoo Vakkila.
Tämän vuoden influenssarokote eroaa edellisen kauden rokotteesta – yksi viruskanta muutettu ja toinen poistettu kokonaan
Influenssarokote on hyvä ottaa ajoissa ennen influenssakauden huippua – suoja kehittyy noin kahdessa viikossa. Vaikka influenssavirukset muuttuvat, sairastuvat rokotetut vähemmän tai voivat saada taudin lievempänä, jolloin riski jälkitaudille on myös pienempi. Kauden 2025–2026 influenssarokotteessa on kolme eri influenssaviruskantaa, joista yksi A-viruskanta on muutettu edellisen kauteen verrattuna. Tämän kauden rokotteesta on lisäksi poistettu kokonaan yksi B-viruskanta, sillä virusta ei olla enää tavattu vuoden 2020 jälkeen.
Lue lisää: