Influenssatesti – miten tauti todetaan ja hoidetaan oikein?

Influenssan oireet ovat vaikeampia kuin tavallisessa flunssassa ja oireet alkavat äkillisemmin. Korkean kuumeen lisäksi oireina voi olla lihas- ja päänsärkyä, kurkkukipua ja yskää. Taudin itämisaika on 1–3 päivää ja oireiden kesto noin 3–10 päivää.

Milloin influenssatesti on tarpeen?

Eri virustaudit voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita ja joskus voi olla tarpeen erottaa taudinaiheuttaja hoidon suunnittelun vuoksi. Influenssa on mahdollista testata eri tavoin: apteekista saatavan kotitestin lisäksi voidaan joskus tarvita tarkempaa terveydenhuollon ammattilaisen ottamaa laboratoriotutkimusta. Tarkka diagnoosi voi olla tarpeen esimerkiksi hoidon ja lääkityksen arviointiin.

Millaisia influenssatestejä on saatavilla?

Influenssa kotitestejä on saatavilla apteekeista ja joistakin marketeista. Ne ovat helppokäyttöisiä ja antavat suhteellisen luotettavan testituloksen. Kotitestit tunnistavat parhaiten oireisen potilaan, kun testi tehdään viimeistään 5 päivää oireiden alkamisesta.

  • Influenssatesti kotikäyttöön on antigeenitesti, jota voi käyttää akuutin influenssan toteamiseen. Influenssatestillä mitataan influenssa A ja B -virusten antigeenejä eli viruksen pintarakenteessa olevia osia sieraimesta, nenänielusta tai syljestä. Influenssavirukset A ja B ovat yleisimpiä influenssaepidemioiden aiheuttajia.
  • Testit ovat helppokäyttöisiä ja tuloksen saa valmiiksi noin 10 minuutissa näytteenotosta. Käyttöohjeet tulisi lukea huolellisesti onnistuneen näytteenoton ja mahdollisimman luotettavan testituloksen varmistamiseksi.
  • Jos kotitestin tulos jää negatiiviseksi, tauti ei ole kuitenkaan täysin poissuljettu. Näytteenotto limakalvoilta ja nenänielusta voi olla haasteellista ja näyte jäädä riittämättömäksi.
  • Apteekeissa on yleisesti saatavilla myös yhdistelmätestejä koronaviruksen ja influenssaviruksen testaamiseen. Osa kotitesteistä tunnistaa myös RS-virustartunnan.
  • Myös oireeton henkilö voi tehdä kotitestin, jos epäilee altistuneensa influenssalle. Testi on kuitenkin luotettavampi oireisella henkilöllä.

Influenssa laboratoriotestejä otetaan terveyskeskuksissa, yksityisessä terveydenhuollossa ja sairaaloissa. Terveydenhuollossa influenssaa voidaan testata antigeenitestien lisäksi PCR-testeillä ja vasta-ainetesteillä. PCR-testi on luotettavin testi akuutin influenssan toteamiseen. PCR-testi otetaan nenän tai nielun limakalvolta ja vasta-ainetesti verikokeella. Vasta-ainetesti ei sovellu akuutin infektion toteamiseen, sillä vasta-aineita syntyy viiveellä taudin sairastamisen myötä.

Voiko kotitestitulos olla positiivinen influenssarokotuksen jälkeen?

  • Pistettävä influenssarokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia, eikä rokote vaikuta kotona otettavan antigeenitestin tai ammattilaisen ottaman PCR-testin tulokseen. Rokotteesta ei voi saada influenssaa.
  • Nenäsuihkeena annettava influenssarokote sisältää eläviä ja heikennettyjä influenssaviruksia ja voi aiheuttaa sekaannusta influenssatesteissä – sekä kotona otettavassa antigeenitestissä että terveydenhuollon ammattilaisen ottamassa PCR-testissä. Rokotuksen jälkeen rokoteviruksen eritys alkaa parissa päivässä ja jatkuu jopa 3 viikon ajan. Keskimäärin virusta erittyy noin viikon. Molemmat testit reagoivat rokotevirukseen ja näyttävät positiivisen vastauksen. Kotitesti on positiivinen noin 50 %:lla testatuista viikon kohdalla rokotteesta. Nenäsuihkeena annettavasta influenssarokotteesta ei voi kuitenkaan saada influenssaa, vaikka testi voi näyttää positiivista. Rokotteessa olevat influenssavirukset on heikennetty niin, että ne eivät pysty lisääntymään alemmissa hengitysteissä.

Influenssan hoito ja lääkitys

  • Influenssan ensisijainen hoito tapahtuu kotona ja sisältää lepoa, nesteytystä ja tarvittaessa kuumelääkettä. Perusterveellä henkilöllä tauti paranee yleensä itsestään muutamassa viikossa. Liikunnan kanssa tulisi harjoittaa malttia, ja raskaampaa liikuntaa harrastaa vasta, kun oireet ovat kokonaan ohitse.
  • Lääkäriin on syytä hakeutua, jos tauti on korkeakuumeinen, yleisvointi heikkenee tai jos oireet palaavat ensin lievityttyään. Vakavaoireisen influenssan riskiryhmään kuuluvien tulisi hakeutua herkemmin lääkärin arvioon.
  • Iäkkäillä, monisairailla, immuunipuutteisilla ja muilla vakavan influenssan riskiryhmäläisillä tulisi harkita viruslääkityksen aloitusta todetun influenssan hoidossa. Lääkärin määräämä viruslääkitys lyhentää influenssan oireiden kestoa tyypillisesti parilla päivällä. Tyypillisin käytetty viruslääke on oseltamiviiri, kauppanimeltään Tamiflu, joka otetaan kapseleina kahdesti päivässä viiden päivän ajan. Lääkitys vähentää riskiä saada bakteerin aiheuttama jälkitauti, kuten keuhkokuume tai korvatulehdus. 

Rokotteen rooli influenssan ehkäisyssä

  • Rokote on paras keino suojautua influenssalta. Paras aika ottaa rokote on syksyllä ennen epidemian alkua. Rokotuksesta on hyötyä koko influenssakauden ajan ja sen voi ottaa myös epidemian jo alettua. Rokotuksen antama suoja muodostuu noin kahdessa viikossa.
  • Influenssarokotteen antama suoja vaihtelee riippuen vuodesta ja kiertävistä influenssaviruksista. Rokotettu voi joskus sairastua influenssaan, mutta tauti on usein lievempi. Rokottautuminen on myös paras tapa varmistaa, ettei levitä tautia lähipiiriin.
  • Voit hakea influessarokotteen ilman ajanvarausta tai ajanvarauksella Rokoteklinikoilta tai ilman ajanvarausta Rokotebussista. Rokotetta on tyypillisesti saatavilla lokakuun alusta toukokuun loppuun saakka.

 

Lue lisää:

Lähteet: asiantuntijamme, THL ja Duodecim Terveyskirjasto

influenssatesti