Koronarokotteen haitat – mitä sinun on hyvä tietää?
Koronarokotuksilla pyritään estämään SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamia vakavia tautimuotoja ja kuolemia. Rokotukset vähentävät sairaalahoidon tarvetta ja koronasta johtuvia kuolemia henkilöillä, joilla on riski sairastua vakavaan koronavirustautiin. Koronarokotuksen haittavaikutukset ovat yleensä ohimeneviä ja rokote on hyvin siedetty.
Yleisimmät haittavaikutukset koronarokotuksen jälkeen
- Tavanomaiset rokotusreaktiot koronarokotuksen jälkeen ovat samankaltaisia kuin muissakin rokotteissa eli paikallisia pistoskohdan oireita, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta.
- Myös ohimenevät yleisoireet, kuten lihassärky, päänsärky, kuume, väsymys, ärtyneisyys ja vilunväristykset, ovat hyvin tavallisia. Paikallista imusolmukkeiden turpoamista voi esiintyä.
- Rokotusreaktiot alkavat tavallisesti 1-3 päivän sisällä rokottamisesta ja kestävät muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen.
- Oireita voi lievittää kuumelääkkeellä.
Harvinaiset haittavaikutukset – mitä tiedetään?
Sydänlihastulehdus ja sydänpussintulehdus
- Koronarokotteita saaneilla on raportoitu hyvin harvinaisena haittavaikutuksena sydänlihastulehduksia ja sydänpussitulehduksia. Tapauksia on havaittu enemmän toisen rokoteannoksen jälkeen ja erityisesti nuorilla miehillä. Suurimmassa riskissä olevista 16–24-vuotiaista miehistä 4–7 henkilöä 100 000:sta sairastuu sydänlihastulehdukseen 28 päivän sisällä toisesta annoksesta.
- THL suosittelee varotoimena välttämään äärimmäistä fyysistä rasitusta kolmen vuorokauden ajan koronarokotuksen jälkeen.
Muut harvinaiset haittavaikutukset
- Vakavia allergisia reaktioita (anafylaksia) on raportoitu koronarokotuksen jälkeen. Välittömässä allergisessa reaktiossa oireet alkavat yleensä 15–30 minuutin sisällä rokotuksesta. Tästä syystä rokotuksen jälkeen suositellaan aina vähintään 15 minuutin seurantaa Rokoteklinikalla tai Rokotebussin läheisyydessä. Rokotepalvelussa on aina valmius allergisten reaktioiden hoitamiseen.
- Koronarokotuksen jälkeen on raportoitu joitakin kasvohermohalvauksia, vyöruusutapauksia, monimuotoista punavihoittumaa, joka on immunologinen ihon ja limakalvojen reaktio sekä runsaita kuukautisia.
Rokotteiden turvallisuuden seuranta on Suomessa tarkkaan säädeltyä. Suomessa lääkevalvontaviranomainen on Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea, joka lähettää tiedot kaikista saamistaan haittavaikutusilmoituksista Euroopan lääkevirastolle EMA:lle. Voit lukea THL:n sivuilta tarkemmin rokotusten turvallisuuden seurannasta Suomessa.
Rokotuksen jälkioireet – mitä odottaa?
- Tyypillisesti vointi on koronarokotuksen jälkeen täysin normaali, ja oman voinnin mukaan voi kevyesti liikkua, uida ja saunoa. Äärimmäistä fyysistä rasitusta tulisi välttää kolmen vuorokauden ajan koronarokotuksen jälkeen.
- Lepo ja nesteet voivat helpottaa ohimeneviä sivuoireita. Kuumelääkettä voi ottaa, jos huomaa rokotusreaktioita, kuten lämmönnousua tai lihassärkyä.
- Jos koronarokotuksen jälkeiset mahdolliset oireet mietityttävät, voit soittaa Rokoteklinikalle saadaksesi neuvoja hoitajiltamme. Tarvittaessa ota yhteys lääkäriin. Joskus on vaikea arvioida, johtuuko mahdollinen oire rokotuksesta vai jostakin muusta samanaikaisesti alkaneesta infektiosta tai muusta syystä.
Kuka hyötyy koronarokotuksesta?
Koronarokotuksilla pyritään estämään ennen muuta vakavia tautimuotoja. Riski sairastua vakavasti kasvaa iän myötä. Suurin osa koronan aiheuttamista kuolemista on tapahtunut yli 65-vuotiaille. Tietyt perussairaudet lisäävät riskiä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Riski kasvaa myös, jos perussairauksia on useampia. Riskiä lisääviä sairauksia ovat mm. syöpä, krooninen munuais- tai maksatauti, krooninen keuhkosairaus, sydänsairaus, diabetes sekä sairaudesta tai hoidosta johtuva immuunipuutos. Koronarokote on saatavilla Rokotepalvelussa kaikille yli 12-vuotiaille yksilöllisen arvion perusteella.
Lue lisää:
Lähteet: asiantuntijamme sekä THL ja Pharmaca fennica