Maailman terveyspäivä – oikeus terveyteen kuuluu kaikille

Maailman terveysjärjestö WHO:n perustamispäivänä 7.4. vietetään kansainvälistä maailman terveyspäivää. Tämän vuoden teemana on “Minun terveyteni, minun oikeuteni”. Tällä teemalla halutaan muistuttaa, että jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus laadukkaisiin terveydenhuollon palveluihin ja koulutukseen. Puhdas juomavesi ja ilma, hyvä ravitsemus, asuminen, työolosuhteet ja elinympäristö sekä syrjinnästä vapaa elämä tulisi olla kaikkien saatavilla.

Oikeus terveyteen on maailmanlaajuisesti uhattuna. WHO:n arvion mukaan noin puolelta maailman ihmisistä puuttuvat kattavat perusterveydenhuollon palvelut. Rokotuksilla helposti ehkäistävät tartuntataudit edelleen vammauttavat ja tappavat. Suomalaiset lapset saavat kansallisessa rokotusohjelmassa suojan kolmeatoista eri tautia, niiden jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan. Kuitenkin myös Euroopassa on riski sairastua rokotuksilla ehkäistäviin tartuntatauteihin ja joidenkin tautien osalta riski on jopa lisääntynyt.

Tuhkarokon leviäminen estettävä Euroopassa

Tuhkarokkotapausten määrä Euroopassa kasvoi jyrkästi vuonna 2023. WHO raportoi alkuvuodesta, että Euroopan alueella todettiin viime vuonna 58 000 tuhkarokkotapausta, tuhansia tautiin sairastuneita hoidettiin sairaalassa ja kymmenen sairastumista johti kuolemaan. WHO:n arvion mukaan 1.2 miljoonaa lasta on jäänyt ilman tuhkarokkorokotetta vuosien 2020- 2022 välillä. Puutteet erityisesti pienten lasten perusrokotussuojassa arvioidaan johtuvan koronapandemian aiheuttamasta kuormituksesta terveydenhuollossa. Lisääntyneiden tautitapausten vuoksi kaikki ilman rokotussuojaa olevat ovat riskissä sairastua tähän herkästi tarttuvaan tautiin.

“Myös suomalaisten on tärkeä varmistaa oma suoja tuhkarokkoa vastaan. Jokaisella tulisi olla joko sairastetun taudin tai kahden MPR-rokotuksen antama suoja tätä vaarallista tautia vastaan. Puutteellisesti suojattuja voivat olla erityisesti vuosien 1965-75 välillä syntyneet. Myöhemmin syntyneistä suurimmalla osalla on neuvolassa saatuna MPR-rokotukset ja ennen vuotta -65 syntyneistä valtaosa on sairastanut tuhkarokon.”, kertoo terveydenhoitaja Kaisa Jääskeläinen Suomen Rokotepalvelusta.

Kohti poliovapaata maailmaa

Parhaassa tapauksessa vammauttava tai tappava tauti saadaan kokonaan hävitettyä maailmasta rokotusten avulla. Toistaiseksi isorokko on ainoa tauti, jonka hävittämisessä ollaan onnistuttu. Kansainvälisen polion hävittämisohjelman (Global Polio Eradication Initiative, GPEI) tavoitteena on, ettei yksikään lapsi halvaannu tai kuole polion seurauksena sekä polion hävittäminen maailmasta vuoteen 2026 mennessä. Vuonna 1988 aloitetun työn seurauksena polio on vähentynyt maailmanlaajuisesti 99,9%. Polion hävittämisohjelman ja rokotusten ansiosta arviolta 16 miljoona ihmistä on säilyttänyt kykynsä kävellä ja 1,5 miljoonaa ihmistä on säilyttänyt henkensä.

“Niin kauan kuin poliovirusta vielä esiintyy maailmassa, on olemassa riski viruksen leviämiselle ja yleistymiselle. Maailman terveyspäivänä on hyvä muistaa, minkälaisilta taudeilta toimiva ennaltaehkäisevä terveydenhuolto suojaa. Suomalaisilla on yleensä perusrokotussuoja kunnossa poliota vastaan, mutta matkailija voi joskus tarvita tehosteannoksen pidemmille matkoille polioriskimaihin.”, muistuttaa terveydenhoitaja Kaisa Jääskeläinen Rokotepalvelusta.

Kattava rokotusohjelma kaventaa terveyseroja

Kansalliset rokotusohjelmat turvaavat yhtäläisen oikeuden terveyteen ja antavat hyvän perussuojan tartuntatauteja vastaan. Tautien ennaltaehkäisy säästää hoitokustannuksissa ja arvioiden mukaan säästöt ylittävät nykyisen rokotusohjelman kustannukset moninkertaisesti. Rokotuksilla estetään inhimillistä kärsimystä, parannetaan elämänlaatua ja vapautetaan yhteiskunnan voimavaroja muuhun käyttöön. Uudet markkinoille tulevat rokotteet ovat kalliita ja niiden lisääminen rokotusohjelmaan perustuu tieteelliseen näyttöön perustuviin asiantuntija arvioihin sekä kustannusvaikuttavuuteen. Kattavalla rokotusohjelmalla voidaan kaventaa väestön terveyseroja.