Punkkien kantamien tautien haitat ihmisille lisääntyvät – punkkikausi on paljon luultua pidempi

Punkkien määrä kasvaa voimakkaasti vuosittain Suomessa ja muualla Euroopassa, jonka myötä myös punkkien kantamien tautien haitat ihmisille lisääntyvät. Punkit kantavat Suomessa kahta vaarallista tautia, bakteerin aiheuttamaa borrelioosia ja viruksen aiheuttamaa puutiaisaivokuumetta (TBE). TBE-tapaukset ovat kolminkertaistuneet kymmenen vuoden sisällä ja myös borrelioosi on jo kohtuullisen yleinen sairaus Suomessa. Viime vuonna puutiaisaivokuumeeseen sairastui ennätykselliset 194 ihmistä. Punkkikausi kestää aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn ja punkeista onkin jo tänä vuonna tehty havaintoja.

Puutiaisaivokuumeeseen ei ole olemassa tiettyä hoitoa, kun taas borrelioosia voidaan hoitaa antibiooteilla. Ainoa tapa ehkäistä puutiaisaivokuumetta on rokottautumalla sitä vastaan TBE-rokotteella. Mitä pidempään punkki on kiinnittyneenä iholla, sitä suurempi riski on, että borreliabakteeri tai TBE-virus leviää ihmiseen. Puutiaisaivokuumetta aiheuttava virus tarttuu jo minuuttien sisällä punkin puremasta, kun taas borrelioosia aiheuttavan bakteerin tarttumiseen punkin tulee olla kiinnittyneenä ihoon yli 24 tuntia.

Puutiaisaivokuume on sairautena usein kaksivaiheinen. TBE aiheuttaa yleensä lievän kuumetaudin noin viikon kuluttua tartunnan saamisesta. Parin viikon kuluessa osalle sairastuneista kehittyy puutiaisaivotulehdus, jonka oireita ovat päänsärky, korkea kuume ja niskajäykkyys. Myös vakavampia hermosto- ja aivo-oireita voi esiintyä. Suuri osa varsinaiseen puutiaisaivokuumeeseen sairastuneista kärsii pitkäaikaisista tai pysyvistä keskushermosto-oireista. TBE-potilasta seurataan ja hoidetaan sairaalassa oireenmukaisesti.

Borrelioosin varhaisvaihe voi olla joko täysin oireeton tai siihen voi liittyä flunssan kaltaisia oireita. Noin puolella tartunnan saaneista punkin purema-alueelle kehittyy viikon kuluttua punoittava ja laajeneva ihottuma. Läpimitaltaan yli 5cm punoittava ihottuma viikon kuluttua punkin puremasta onkin varma merkki borrelioosista. Harvinaisempana ensioireena keholle, usein korvalehteen, voi ilmaantua sinertävä tai punoittava hyvänlaatuinen kyhmy, eli lymfosytooma. Pitkittynyt borrelioosi aiheuttaa erilaisia sydän-, hermo-, lihas-, nivel- ja silmäoireita, mikäli borrelioosia ei hoideta antibiooteilla.

Viime vuonna puutiaisaivokuumeeseen sairastui ennätysmäärä – myös borrelioositapaukset ovat kaksinkertaistuneet 20 vuoden aikana

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) raportoi viime vuoden TBE-tapausten määrässä olleen selkeää kasvua verrattuna edeltäviin vuosiin. Tartuntatautirekisterin mukaan vuoden 2023 aikana puutiaisaivokuumeeseen sairastui 194 henkilöä. Ennen vuotta 2021 tartuntojen määrä on jäänyt aina alle sadan. THL on jälleen lisännyt kansalliseen rokotusohjelmaan TBE-riskialueita sekä laajentanut rokotesuosituksia uusilla alueilla. Borrelioosiin sairastuneiden määrä taas on kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana ja uusia tapauksia diagnosoidaan vuosittain noin 7000. TBE- ja borreliatartuntojen määrä on todellisuudessa todennäköisesti suurempi, sillä raportoituihin tautitapauksiin lukeutuu ainoastaan laboratoriovarmistetut vaikeammin oireilevat tartunnat.

Punkkien lisääntymisen syyksi on arveltu ilmastonmuutosta, sillä leudompi sää pidentää aikaa, kun punkit ovat aktiivisia. Punkkikausi onkin paljon luultua pidempi ja kestää aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn, leutoina talvina jopa joulukuulle. Punkit aktivoituvat etsimään sopivaa ravinnonlähdettä jo noin viiden asteen lämpötiloissa. Turun yliopiston ja lääkeyhtiö Pfizerin mukaan punkeista on tehty tänä vuonna jo useita havaintoja.

“Puutiaisaivokuumeeseen sairastuneiden määrä on ollut jo pitkään kasvussa. TBE-tapauksien määrä onkin kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa ja Ruotsissa”, kertoo vastaava sairaanhoitaja Anu Munkki Suomen Rokotepalvelusta.

TBE-rokote on tarpeellinen myös kaupunkialueilla, erilaisten harrastusten parissa ja matkaillessa

Puutiaisaivokuumerokote on hyvin siedetty ja se voidaan antaa yhdestä ikävuodesta lähtien. Perussarjaan kuuluu kolme rokotetta, jonka jälkeen rokotesuoja tulee tehostaa. Ensimmäinen tehosterokote tulee ottaa kolmen vuoden kuluttua, jonka jälkeen suojaa tehostetaan ikään perustuen.

“Puutiaisaivokuumerokotteen ottaminen mielletään ajankohtaiseksi usein keväällä ja kesällä, mutta rokottautuminen on todellisuudessa aiheellista koko vuoden. Jos nyt aloittaa TBE-rokotesarjan, ehtii saamaan hyvän suojan ennen kesän punkkikauden huippua”, kertoo Munkki.

TBE-rokote ei ole tarpeellinen pelkästään luonnossa liikkuville, sillä punkit viihtyvät erinomaisesti myös hyvin hoidetuissa kaupunkien puistoissa ja kotipuutarhoissa. Punkit vaanivat myös erilaisten harrastusten parissa, kuten golf- ja jalkapallokentillä, kiipeillessä ja vaeltaessa, ratsastaessa sekä marja- ja sienimetsissä. Myös kotieläimet kantavat usein punkkeja. Maaston ja vesistöjen lähellä liikkuessa on hyvä käyttää pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita sekä tehdä päivittäinen punkkitarkistus.

TBE-rokote on tärkeä muistaa myös matkaillessa. TBE-virusta tavataan etenkin Euroopan keski- ja itäosissa sekä Baltiassa. Euroopan ulkopuolella puutiaisaivokuumetta esiintyy mm. Venäjällä, Kiinassa ja Japanissa.