Koronan itämisaika ja oireet

COVID-19 eli koronavirustauti on SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama hengitystieinfektio, joka voi vaihdella oireettomasta tai lievästä taudinkuvasta vakavaan keuhkokuumeeseen ja kuolemaan. Taudin itämisaikaan voi vaikuttaa tartunnan saaneen yksilöllisten tekijöiden lisäksi se mikä koronaviruksen variantti on kyseessä. Koronavirusinfektion oireiden tunnistaminen ajoissa on tärkeää viruksen leviämisen ehkäisemisen ja riskiryhmien suojaamisen vuoksi. Koronarokote suojaa etenkin vaikealta tautimuodolta, pitkäkestoiselta koronalta (long covid), jälkitaudeilta sekä kuolemalta.

Koronaviruksen tyypillinen itämisaika

Taudin Itämisaika tarkoittaa aikaa tartunnan saamisesta ensimmäisten oireiden alkuun. Koronaviruksen itämisaika vaihtelee noin 1-14 päivän välillä ja on yleisimmin 3-7 päivää. On hyvä huomioida, että koronavirusta voi levittää ympäristöön jo taudin itämisaikana ennen varsinaisten oireiden alkamista. 

Eri SARS-CoV-2 -variantit voivat aiheuttaa eroja itämisajan pituuteen sairastuneen yksilöllisten tekijöiden lisäksi. Tutkimusten mukaan nykyiset virusvariantit ovat nopeampia leviämään ja aiheuttavat tyypillisesti lyhyemmän itämisajan verrattuna aiempiin koronaviruksen muotoihin. Esimerkiksi Omikronin alatyypeillä oireet voivat alkaa jo 2-3 päivän sisällä tartunnasta, kun taas aiemmilla varianteilla oireet alkoivat usein 5–6 päivän sisällä. 

Yleisimmät koronaviruksen ensioireet – mitä odottaa?

Koronavirus voi aiheuttaa hyvin vaihtelevia oireita. Osalla oireet ovat lieviä tai jopa olemattomia, kun taas toiset sairastuvat vakavasti. 

Yleisimmät oireet:

  • Kuume
  • Vilunväreet
  • Kurkkukipu
  • Yskä
  • Nuha tai nenän tukkoisuus
  • Väsymys
  • Lihaskivut
  • Päänsärky
  • Hengenahdistus
  • Ripuli, pahoinvointi tai vatsakipu
  • Haju- ja makuaistin heikentyminen

Muita mahdollisia oireita ovat mm:

  • Ihottumat
  • Silmäoireet (esim. sidekalvontulehdus)
  • Äkillinen sekavuus tai poikkeava väsymys (erityisesti iäkkäillä)

Vakavat oireet, joiden ilmaantuessa on hakeuduttava välittömästi hoitoon:

  • Kova tai paheneva hengenahdistus
  • Rintakipu tai paineen tunne rinnassa
  • Äkillinen sekavuus

Pitkäkestoisen koronan (long covid) oireet:

  • Uupumus
  • Hengenahdistus
  • Aivosumu

Koronaviruksen jälkitautina voi saada myös bakteerin, kuten pneumokokin aiheuttaman keuhkokuumeen. Korona lisää myös veren hyytymistaipumusta, joten tautiin sairastuneella voi olla kohonnut laskimotukoksen tai keuhkoveritulpan riski. Koronatartunnan saaneista noin 5-10% sairastuu long covidiin, joka voi aiheuttaa monenlaisten oireiden lisäksi pitkäkestoista työkyvyttömyyttä.

Milloin koronatesti kannattaa tehdä?

Koronatesti kannattaa tehdä, jos sinulla on COVID-19:lle tyypillisiä oireita tai olet altistunut tartunnalle. Koronatestin tekeminen on erityisen tärkeää, jos kuulut riskiryhmään tai mikäli lähipiirissäsi on henkilöitä, joilla on riski sairastua vaikeaan tautimuotoon. 

Koronaviruksen testaamiseen kotona voi halutessaan käyttää kotitestiä, joka on joko antigeeni- tai vasta-ainetesti. On hyvä huomioida, ettei minkään koronatestin tulos ole 100 prosenttisen luotettava.

Tietyissä tilanteissa koronavirustartunta voidaan testata terveydenhuollossa tarkemmalla PCR-laboratoriotestillä. PCR-testiä voidaan suositella otettavaksi esim. riskiryhmään kuuluvilta, sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviltä tai raskaana olevalta.

Korona – milloin hakeutua lääkäriin?

Jos sinulla on varmistettu koronavirusinfektio, mutta sen oireet ovat lieviä etkä kuulu riskiryhmiin, taudin voi sairastaa kotona. Koronavirustauti paranee useimmiten muutamassa päivässä levolla. Ota yhteyttä terveydenhuoltoon, mikäli vakavia oireita, kuten hengenahdistusta ilmenee tai yleistila heikkenee. Terveydenhuoltoon tulee ottaa yhteyttä herkemmin mm. jos sairastava kuuluu riskiryhmään, on lapsi tai saa elimistön puolustuskykyyn vaikuttavaa hoitoa. 

Lue lisää:

Lähteet: Rokotepalvelun asiantuntijamme sekä WHO, THL, ECDC ja DUODECIM Terveyskirjasto.

Koronan itämisaika ja oireet