Koronan jälkitaudit – tunnista pitkittyneet oireet ajoissa

Koronavirustartunnan jälkeen osa ihmisistä kokee pitkäkestoisia oireita. Mikäli muuta selittävää syytä oireille ei löydy, puhutaan koronan jälkitaudeista tai pitkittyneestä koronasta, eli long covid-tilasta. Oireet voivat vaikuttaa merkittävästi arjessa jaksamiseen, työkykyyn ja elämänlaatuun. Koronarokotteen on tutkimuksissa todettu suojaavan myös koronan jälkitaudeilta.

Mitä tarkoittaa long covid?

Long covid, eli pitkittynyt korona on yksi koronavirustaudin tunnetuimpia jälkitauteja, joka voi aiheuttaa monenlaisia oireita sekä heikentää merkittävästi sairastuneen elämänlaatua ja työkykyä. Long covid tarkoittaa tilaa, jossa covid‑19 -infektion jälkeen ilmenee uusia tai pitkittyneitä oireita, jotka alkavat yleensä noin 3 kuukauden sisällä alkuperäisestä infektiosta ja jatkuvat vähintään 2 kuukautta eikä oireisiin löydetä muuta selittävää syytä. Pitkittyneeseen koronaan voi sairastua vaikka olisi sairastanut koronavirustaudin oireettomana

Mitkä ovat tyypilliset pitkittyneen koronan oireet?

Long covidiin voi liittyä yli 200 erilaista oiretta, joita voi esiintyä useissa elinjärjestelmissä yksinään tai samanaikaisesti. Oireiden voimakkuus voi aaltoilla ja oireet voivat uusiutua ajan myötä. Oireet kestävät tyypillisesti yli 2 kuukautta, mutta puoli vuotta kestänyt oireilukin on tavallista. Erityisesti vaikeaa tautimuotoa sairastava voi kärsiä oireista yli kaksikin vuotta.

Yleisimpiä pitkittyneen koronan oireita ovat:

  • Hengenahdistus
  • Voimakas uupumus
  • Aivosumu, eli vaikeus keskittyä ja ajatella selkeästi

Muita pitkittyneen koronan oireita ovat esim:

  • Unihäiriöt, masennus, ahdistus, muistihäiriöt
  • Yskä
  • Päänsärky
  • Sydämentykytys, rintakivut ja painon tunne rintakehällä
  • Lihas- ja nivelkivut, käsien ja jalkojen turvotus
  • Hajuaistin ja makuaistin muutokset
  • Ruoansulatusoireet, kuten pahoinvointi, oksentelu, ripuli ja löysä vatsa
  • Iho- ja päänahan ongelmat
  • Stressiin ja fyysiseen rasitukseen liittyvä pahoinvointi ja oireiden paheneminen
  • Lämmonnoussu ja kuume

Pitkittyneen koronan hoito ja kuntoutus

Pitkittyneeseen koronaan ei toistaiseksi ole parantavaa hoitoa, vaan hoito perustuu kuntoutukseen ja oireiden hallintaan sekä oireita vaikeuttavien tekijöiden tunnistamiseen ja vähentämiseen. Riittävä lepo ja asteittainen kuormituksen lisääminen ovat kotihoidossa tärkeitä.

Kuinka yleistä long covid on?

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan 10–20 % COVID-19-tartunnan saaneista kärsii pitkittyneestä koronasta maailmanlaajuisesti. Long covidiin voi sairastua kuka vaan, mutta lasten sairastuminen tautiin on harvinaisempaa. Tutkimusten mukaan riski sairastua vaikuttaa kasvavan, mikäli on sairastanut useita koronavirusinfektioita. Long covidin taustalla on todennäköisesti myös geneettisiä riskitekijöitä. Pitkittyneen koronan todellista yleisyyttä on kuitenkin vaikea arvioida, sillä taudin toteaminen perustuu oirearvioon, eli tarkkaa määritelmää taudille ei ole ja se paranee usein itsestään.

Muut koronan jälkitaudit

Koronavirustauti voi muiden hengitystieinfektioiden tavoin altistaa myös lievemmille jälkitaudeille, kun limakalvot ovat heikentyneet ja vastustuskyky on tilapäisesti alentunut.

Yleisimpiä jälkitauteja:

  • Pneumokokin aiheuttama keuhkokuume
  • Poskiontelotulehdus (sinuiitti)
  • Korvatulehdus (otiitti) etenkin lapsilla
  • Keuhkoputkentulehdus (bronkiitti)
  • Herpes- tai vyöruusun aktivoituminen on myös mahdollinen immuunijärjestelmän heikentyessä

COVID-19 voi aiheuttaa myös seuraavia harvinaisempia pitkäkestoisia tai viivästyneitä terveysongelmia, joita ei luokitella long covidiksi:

  • Sydän ja verisuonet: sydänlihastulehdus, rytmihäiriöt, sydämen vajaatoimintaa ja veritulpat
  • Keuhkot: keuhkofibroosi tai heikentynyt keuhkotoiminta
  • Hermosto: aivoverenkiertohäiriöt, autoimmuuniperäinen Guillain Barrén oireyhtymä, moninaiset neurologiset oireet
  • Munuaiset ja maksa: munuais- ja maksavauriot
  • Immuunijärjestelmä: virus voi laukaista autoimmuunireaktioita ja tulehdustiloja, jotka kohdistuvat esimerkiksi niveliin, kilpirauhaseen tai haimaan
  • Lapsilla harvinainen mutta vakava tulehdusoireyhtymä (MIS-C), joka voi vaikuttaa useisiin elimiin ja vaatii sairaalahoitoa.

Miten rokotus vaikuttaa koronan jälkitauteihin?

Koronarokotteen on todettu antavan suojaa vaikean tautimuodon lisäksi myös jälkitaudeilta. Rokote on hyvin siedetty ja haittavaikutukset ovat yleensä nopeasti ohimeneviä. Katso lähin Rokoteklinikka, josta saat koronarokotteen.

Lue lisää:

Lähteet: asiantuntijamme sekä WHO, THL ja ECDC

Koronan jälkitaudit – tunnista pitkittyneet oireet ajoissa