Vyöruusu yllättää kivuliaisuudellaan – riski kasvaa iän myötä, mutta myös nuori voi sairastua

Kuun vaihteessa (26.2.-3.3.2024) vietetään kansainvälistä vyöruusuviikkoa. Viikon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta kivuliaasta ja hankalaoireisesta vyöruususta, joka on ehkäistävissä rokotuksilla. Vyöruusuun sairastuneet kuvaavat kokemaansa hermokipua usein jatkuvasti särkevänä tai polttavana, sähköiskumaisena ja pistävänä. Hermokipu voi pitkittyä ja kestää kuukausien tai jopa vuosien ajan. Vyöruusuun voi sairastua missä iässä tahansa, mutta riski kasvaa merkittävästi 50 ikävuoden jälkeen.

Helsinkiläinen Petri Laaksonen kertoo sairastumisestaan kasvojen alueen vyöruusuun 30-vuotiaana: “Vyöruusu alkoi otsasärkynä, ja muutaman päivän päästä kipualueelle ilmestyi näppylöitä. Luulin niitä alkuun finneiksi, mutta kun neljäntenä päivänä kipu yltyi mielettömän kovaksi, oli pakko jäädä ratikasta kesken työmatkan ja hakeutua lääkäriin. Kipu tuntui särkevänä ja pistävänä otsassa. Lääkäri tunnisti lopulta vyöruusun näppylöistä. Sain vahvoja kipulääkkeitä ja silmätippoja, sillä vyöruusu oli levinnyt myös silmääni. Silmän kuntoa sitten seurattiin, mutta onneksi mitään pysyviä vaurioita ei tullut.”

Vyöruusua ja sen aiheuttamaa hermosärkyä voi ehkäistä rokottautumalla. Vyöruusurokote on suositeltu kaikille yli 50-vuotiaille sekä niille 18 vuotta täyttäneille, joilla on erityinen riskitekijä vyöruusun saamiselle. Erilaiset immuunipuolustusta heikentävät sairaudet ja lääkitykset voivat altistaa vyöruusulle jo nuoremmalla iällä. Rokotetta otetaan kaksi annosta 2-6kk välillä, jonka jälkeen suoja säilyy hyvänä ainakin 10 vuotta.

Osalle vyöruusun sairastaneista voi jäädä pitkittynyt hermosärky kuukausiksi tai jopa vuosiksi sairastumisesta. Petri Laaksosen sairastumisesta on jo 15 vuotta, mutta otsan hermosärky muistuttaa edelleen itsestään. “Täytyisi pysyä viilipyttynä, sillä stressi tai suuttuminen aktivoi hermosäryn niin, että otsaa alkaa särkeä ja jomottaa”, kuvailee Petri vyöruusun jättämää kiputilaa.

Jopa joka kolmas sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana

Terveellisillä elämäntavoilla ja liikunnalla ei ole vaikutusta vyöruusun ennaltaehkäisyssä. Moni hyväkuntoinen 50-vuotias ei tule ajatelleeksi olevansa riskissä sairastua kivuliaaseen vyöruusuun. Lääkeyhtiö GSK:n teettämän kansainvälisen tutkimuksen mukaan 86% yli 50-vuotiaista aliarvioi tai ei tiedosta riskiään sairastua tähän yleiseen ja kivuliaaseen tautiin. Riski on kuitenkin todellinen, sillä Suomessa diagnosoidaan yli 20 000 vyöruusutapausta vuosittain ja tautiin sairastuu jopa joka kolmas aikuinen elämänsä aikana.

“Ihmisten tietoisuus vyöruususta on selvästi kasvanut edellisinä vuosina. Vyöruusurokote on ollut yksi kysytyimpiä rokotteita Rokoteklinikoillamme alkuvuodesta. Tämä on hienoa, sillä vyöruusu ja sen aiheuttama pitkittynyt hermosärky ovat helposti ehkäistävissä rokottautumisella”, kertoo terveydenhoitaja Kaisa Jääskeläinen Rokotepalvelusta.

Vyöruusu

• Vyöruusun aiheuttaa varicella zoster -virus eli sama virus joka aiheuttaa
  lapsuudesta tutun vesirokon.
• Suurimmalla osalla aikuisista on tämä virus elimistössään, muistona lapsuuden
  rokkotaudista.
• Virus voi aktivoitua ja aiheuttaa kivuliaan rakkulamaisen ihottuman eli vyöruusun.
  Ihottuma ilmestyy tyypillisesti rintakehälle, keskivartaloon tai kasvojen alueelle.
• Yli 50v ikä on merkittävä riskitekijä sairastumiselle immuunipuolustuksen
  luonnollisen heikkenemisen vuoksi. Vyöruusun voi kuitenkin saada kuka tahansa
  vesirokon aikaisemmin sairastanut.

Lue lisää vyöruususta ja vyöruusurokotteesta sivuiltamme 

*Shingles Awareness week 26.2.-3.3.2024 on lääkeyhtiö GSK:n ja IFA:n (International Federation on
Ageing) järjestämä tautitietoisuuskampanja vyöruususta.