WHO varoittaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrän nopeasta kasvusta – Rokotteet ovat aliarvostettu ase antibioottiresistenttejä bakteereja vastaan
Antibioottiresistenssin vastaista teemaviikkoa vietetään 17.-23.11. Antibioottiresistenssi, eli bakteerien kyky muuttua vastustuskykyiseksi antibiooteille on yksi vakavimmista globaaleista terveysuhkista. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi lokakuun puolessa välissä Global Antibiotic Resistance Surveillance -raportin, jossa varoitetaan antibioottiresistenssin nopeasta lisääntymisestä maailmanlaajuisesti. Arvioiden mukaan jopa 1,3 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain antibioottiresistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin ja määrän arvioidaan kasvavan noin 70% vuoteen 2050 mennessä. Tehokkaimmat keinot ilmiön torjumiseksi ovat hyvä rokotuskattavuus yhdessä vastuullisen antibioottien käytön kanssa.
Rokotuskattavuuden parantaminen on yksi tehokkaimmista keinoista hillitä antibioottiresistenssin kasvua – rokotteiden rooli on kaksiosainen
Rokotteet estävät infektioita, jotka muuten vaatisivat antibioottihoitoa ja vähentävät siten antibioottien tarpeetonta käyttöä. Antibioottien vähentyneen käytön myötä bakteerit altistuvat niille harvemmin, mikä hidastaa bakteerien kykyä kehittää vastustuskykyä, eli resistenssiä antibiootteja vastaan. Lisäksi rokotteet ehkäisevät resistenttien bakteerien leviämistä väestössä.
“Rokotteet ovat osa ennakoivaa antibioottiresistenssin torjuntaa. Jokainen rokotettu ihminen on vähemmän altis infektiolle, joka voisi johtaa antibioottikuuriin. Erityisen tärkeää on varmistaa, että riskiryhmät, kuten pienet lapset, iäkkäät ja perussairauden omaavat, saavat heille suositellut rokotteet ajallaan”, kertoo Rokotepalvelun vastaava sairaanhoitaja Anu Munkki.
Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n mukaan esimerkiksi pneumokokki- ja influenssarokotteiden on osoitettu vähentävän antibioottimääräyksiä merkittävästi ja siten myös antibioottiresistenssin kehittymistä. Uusia rokotteita on kehitteillä antibioottiresistenttejä bakteereja, kuten tiettyjä salmonella-, stafylokokki- ja tippurikantoja vastaan.
Joka kuudes laboratoriossa vahvistettu bakteeri-infektio on vastustuskykyinen antibiooteille
Vuodesta 2018 lähtien antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä on kasvanut 5–15 % vuodessa. WHO:n raportin mukaan vuonna 2023 joka kuudes laboratoriossa vahvistettu bakteeri-infektio oli antibiooteille vastustuskykyinen. Vuosien 2018–2023 aikana jopa 40 % antibiooteista menetti tehonsa yleisiä veri-, suolisto-, virtsa- ja sukupuoliteitse tarttuvia infektioita vastaan.
Pääsyitä antibioottiresistenssin syntymiseen ovat liiallinen ja virheellinen antibioottien käyttö ihmisillä ja eläimillä sekä resistenttien bakteerien nopea leviäminen. WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on kriittisessä käännekohdassa, sillä resistenttien bakteerien määrä kasvaa, olemassa olevien lääkkeiden teho heikkenee, uusien antibioottien kehitys on liian hidasta ja infektioita ehkäisevät toimet, kuten rokotukset ja hygienia eivät ole riittäviä.
Suomessa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat infektiot aiheuttavat yli sata kuolemaa vuodessa
Turun yliopisto raportoi kesällä 2025, että Suomessa antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit aiheuttavat yli 100 kuolemaa vuodessa. Henkilöillä, joilla on paljon resistenttejä bakteereja elimistössä, eli suuri antibioottiresistenssikuorma, kokonaiskuolleisuusriski oli jopa 40 % korkeampi 17 vuoden seurannassa. Tutkimuksessa analysoitiin yli 7 000 suomalaisen ulostenäytteet ja selvitettiin resistenssigeenien yhteys kuolleisuuteen ja vakaviin infektioihin, kuten verenmyrkytykseen. Maailmanlaajuisesti antibioottiresistenssi aiheuttaa noin miljoona kuolemaa vuodessa ja määrän ennustetaan kasvavan jopa 70 % vuoteen 2050 mennessä.
Lue lisää: