Maailman immunisaatioviikko nostaa esille huolen globaalin rokotuskattavuuden laskusta sekä rokotteiden tasapuolisesta saatavuudesta

Huhtikuun viimeisellä viikolla vietetään samanaikaisesti WHO:n Maailman immunisaatioviikkoa sekä EU:n alaista Euroopan immunisaatioviikkoa. Immunisaatioviikon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta rokotteiden tärkeästä roolista vakavien tartuntatautien sekä niiden pitkäaikaishaittojen ehkäisyssä ja elämän suojelemisessa. Tämän vuoden kampanjan tavoitteena on parantaa rokotteiden tasapuolista saantia maailmalla sekä puuttua rokotuskattavuuden laskuun, joka on seurausta koronapandemiasta.

Koronapandemia on aiheuttanut valtavaa takapakkia maailmanlaajuisessa rokotuskattavuudessa. Lastenjärjestö Unicefin mukaan globaali rokotuskattavuus on vajonnut lähes kaikkialla maailmassa ja on tällä hetkellä vuoden 2008 tasolla. Yli kymmenen vuoden aikana rokotteilla saavutetut hyödyt on siis menetetty. Vuosien 2019–2021 aikana 67 miljoonaa lasta jäi ilman yhtä tai useampaa perusrokotetta ja 25 miljoonaa lasta jäi vaille ainuttakaan perusrokotetta.

Suomessa lasten rokotuskattavuus on korkea vaikka hyvinvointialueiden välillä on hienoisia eroja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2021 syntyneistä lapsista 1,7 prosenttia on täysin rokottamattomia, kun taas ennen 2020 syntyneiden lasten parissa vastaava luku on noin 1%. Rokotuskattavuutta, eroja hyvinvointialueiden välillä ja siihen liittyviä ilmiöitä seurataan vuosittain THL:n toimesta.

Kattava rokotusohjelma ja riittävä rokotuskattavuus ehkäisevät pandemioita ja vapauttavat terveydenhuollon voimavaroja

Tartuntatautien hallitsematon leviäminen on mahdollista estää, kunhan globaali rokotuskattavuus on riittävän korkea ja kattavat rokotusohjelmat ovat tasapuolisesti saatavilla kaikkialla maailmassa. Mikäli riittävää rokotekattavuutta ei saavuteta, lapsille, senioreille ja vastustuskyvyltään heikemmille ihmisille vaaralliset taudit, kuten kurkkumätä ja tuhkarokko, pääsevät leviämään.

WHO:n mukaan tuhkarokkoon sairastui Euroopassa vuoden 2023 tammi–lokakuussa huolestuttavat 30 000 ihmistä. Kasvu on kolmikymmenkertainen vuoteen 2022 verrattuna. Unicef raportoi myös 16% nousua polion vuoksi vammautuneiden lasten määrässä vuoden 2022 aikana. Lisääntynyt rokotevastaisuus, ajankohtainen inflaatio sekä laajentuvat konfliktit uhkaavat riittävän rokotekattavuuden saavuttamista.

Suomen kansallinen rokotusohjelma pitää lapsille sisällään 13 rokotetta, jotka suojaavat eri taudeilta ja niiden pitkäaikaisilta haitoilta. Aikuisiällä rokotteita tehostetaan jäykkäkouristus-, kurkkumätä ja hinkuyskärokotteiden osalta ja täydennetään MPR- ja poliorokotteiden osalta, mikäli niissä on puutteita. Kansallista rokotusohjelmaa kehitetään tarpeen mukaan. 2000-luvulla ohjelmaan on lisätty HPV-, vesirokko-, rotavirus- ja pneumokokkirokotteet.

Rokotteet ovat pelastaneet enemmän ihmishenkiä kuin mikään muu lääketieteellinen keksintö historiassa

1900-luvulla maailmalla yleistyneet rokotustoimet ovat yksi ihmiskunnan suurimmista saavutuksista. Rokotuksilla säästetään WHO:n arvion mukaan jopa 3,5-5 miljoonaa ihmishenkeä vuosittain. Lapsikuolleisuus on laskenut maailmanlaajuisesti ja yhä useampi ihminen säästyy turhalta kärsimykseltä ja vammautumiselta. Nykyään rokotteita kehitetään antamaan merkittävää suojaa myös aikuisväestölle.

“Uusia rokotteita kehitetään jatkuvasti ja muutaman vuoden sisällä Suomessa on tullut saataville uusia, erityisesti ikäihmisille kohdennettuja rokotteita. Esimerkiksi korkea-annoksinen influenssarokote, uusi laajempi pneumokokkirokote, RSV-rokote ja vyöruusurokote suojaavat senioreita ikäviltä ja vaarallisilta taudeilta. Useita tärkeitä rokotteita on rokotetutkimuksessa ja tulevaisuudessa saamme suojan yhä useampaa tautia vastaan. Esimerkiksi borrelioosia vastaan olevaa rokotetta tutkitaan parhaillaan.”, kertoo terveydenhoitaja Kaisa Jääskeläinen Suomen Rokotepalvelusta.

Suomessa rokottaminen aloitettiin jo 1800-luvun alkupuolella, kun ihmisiä alettiin rokottaa isorokkoa vastaan. 1950-luvun lopulla neuvoloissa aloitettiin lasten rokottaminen jäykkäkouristusta, kurkkumätää, hinkuyskää ja poliota vastaan. Rokotteet ovat yksi merkittävimmistä syistä, miksi lapsikuolleisuus on Suomessa nykyään pienimpiä maailmassa.

Suomesta on hävitetty rokottamalla kokonaan isorokko ja polio sekä useita muita tauteja lähes kokonaan, kuten kurkkumätä ja vakavat Hib-taudit. Sen myötä myös tautien komplikaatiot, kuten tuhkarokon aiheuttamat aivotulehdukset, poliohalvaus, sikotaudin aiheuttama kuurous ja raskauden aikaisen vihurirokon aiheuttama lapsen kehitysvammaisuus ovat pääasiassa historiaa.

Muistavatko ihmiset kuinka vakavia monet rokotuksilla ehkäistävissä olevat tartuntataudit voivat olla?

• Noin joka kymmenes jäykkäkouristukseen sairastunut kuolee tautiin, hoitoyrityksistä
huolimatta
• Kurkkumätä on vaarallinen myös perusterveelle: sairastuneista noin 3% prosenttia
kuolee nielun turvotessa tukehtumiseen
• Hinkuyskän rajut yskänpuuskat voivat aiheuttaa hapenpuutetta, aivovaurion tai johtaa
kuolemaan rokottamattomilla pikkuvauvoilla
• Polio voi aiheuttaa käsien ja jalkojen lihasten halvaantumista ja hengityslihasten
halvaantumista, joka johtaa kuolemaan
• Myös tuhkarokkoon ja sen jälkitauteihin voi kuolla