Koronarokote

Viimeksi päivitetty: Ti 14 Tammikuu, 2025

Koronarokotetta on saatavilla kaikilta Rokoteklinikoiltamme ilman ajanvarausta! 

Suomessa on käytössä BioNTech-Pfizerin Comirnaty JN.1 -rokotteita yksityisessä terveydenhuollossa sekä julkisella puolella. Rokote sopii sekä perussarjaan aloitukseen sekä tehostamaan jo aloitettua sarjaa aikuisille ja yli 12-vuotiaille nuorille. Koronarokotteet suojaavat hyvin vakavalta koronavirustaudilta. 

Riskiryhmään kuuluvia rokotetaan oman hyvinvointialueen terveyskeskuksessa tai rokotuspisteessä maksutta. Lue maksuttomaan rokotukseen oikeutetuista riskiryhmistä THL:n koronarokotesivulta.

Koronarokotteen aikataulu

Perussarja

Aikaisemmin rokottamattomille perusrokotussarjaan kuuluu rokotettavan iästä ja terveydentilasta riippuen 1-3 annosta. Perusterveelle aikuiselle ja yli 12-vuotiaalle lapselle riittää yksi annos.

Koronatehoste Comirnaty JN.1

Tehosteannos suositellaan otettavaksi syys-talvikaudella 2024-2025. 

  • Vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluvat saavat maksutta tehosterokotuksen oman hyvinvointialueen rokotuspisteeltä. Uusinta JN.1 -varianttirokotetta suositellaan riskiryhmäläisille riippumatta siitä, montako koronarokotetta henkilö on aikaisemmin saanut. Rokotteen saa myös omakustanteisesti Rokoteklinikoilta ilman ajanvarausta.
  • Muut kuin riskiryhmäläiset voivat myös rokottautua koronavirusta vastaan omakustanteisesti ja ilman ajanvarausta Rokoteklinikoilla. Rokote sopii kaikille aikuisille ja yli 12-vuotiaille lapsille.

Suositusväli edelliseen koronarokotteeseen

  • Suosittelemme tehostetta perussairaille ja immuunipuutteisille 18–50 v ja kaikille yli 50–vuotiaille aikaisintaan 6 kk edellisestä rokotuksesta, jos edellinen rokote on ollut vanhempaa varianttia.
  • Tehosterokotus annetaan aikaisintaan 12 kk kuluttua edellisestä rokotteesta yksilölliseen harkintaan ja tarpeeseen perustuen terveille 12–50-vuotiaille ja perussairaille 12–18-vuotiaille.

Vaikuttaako koronarokote muihin rokotuksiin?

Koronarokotteen kanssa voi ottaa samalla kertaa, tai myös millä tahansa aikavälillä, muita rokotteita. Kun on tarve saada useampi rokote samalla kertaa tai lyhyellä aikavälillä, pyritään eri rokotteet laittamaan eri olkavarsiin. Voit koronarokotuksen jälkeen ottaa esimerkiksi influenssarokotteen samana päivänä tai vaikkapa viikon kuluttua. Tällöin rokotamme influenssarokotteen toiseen olkavarteen kuin mihin koronarokote on laitettu.

Koronarokote ja matkailu

perhe matkustaa koronaMatkailija voi olla suuremmassa riskissä koronavirustartunnalle, sillä virus tarttuu erityisen herkästi ruuhkaisissa, suljetuissa ja ahtaissa tiloissa. Tällaisia ovat esimerkiksi lentokentät, lentokoneet, risteilyalukset ja monet muut kulkuneuvot.

Matkailijan kannattaa ottaa koronarokotteet yleisten suositusten mukaisesti. EU:n digitaalisen koronatodistuksen käyttö päättyi 30.6.2023. Koronatodistusta ei tarvitse matkustamisessa eikä se ole enää käytössä Suomessa. 

Koronapandemia

Koronavirustauti eli Covid-19 on uuden koronaviruksen SARS-CoV-2 aiheuttama tauti. Uusi koronavirus tuli maailmanlaajuisesti tietoon joulukuussa 2019, kun tauti aiheutti uudenlaista keuhkokuumetta Kiinan Wuhanissa. Sieltä virus lähti leviämään aiheuttaen maailmanlaajuisen pandemian. WHO ylläpitää ajantasaista tilastoa maailmanlaajuisista tartuntamääristä, kts. karttaesitys WHO:n sivuilta.  

Miten koronavirus tarttuu?

Koronavirus leviää pääosin lähikontaktissa ja tarttuu tautia sairastavan henkilön hengitysteistä esim. aivastuksen, puheen tai yskimisen välityksellä. Viruksia siirtyy pienissä pisaroissa ympäristöön, josta tartunnan voi saada silmien, nenän tai suun kautta. Joskus tartunnan voi saada myös pintojen kautta käsien välityksellä.

Koronataudin (Covid-19) oireet 

Koronavirus voi aiheuttaa sairastuneelle monenlaisia oireita. Oireet voivat olla hyvin lieviä tai ne voivat olla vakavia ja johtaa jopa kuolemaan. Mahdollisia oireita ovat mm. kuume, vilunväreet, yskä, hengitysvaikeus, väsymys, lihaskipu, päänsärky, haju- ja makuaistin katoaminen, kurkkukipu, tukkoinen nenä, pahoinvointi ja ripuli. Koronavirustaudin jälkitautina voi saada myös bakteerin kuten pneumokokin aiheuttaman keuhkokuumeen.

Pitkäkestoinen korona eli long covid

Koronatartunnan saaneista noin 5-10% tiedetään sairastuvan long covidiin. Sen tyypillisiä oireita ovat voimakas uupumus, hengenahdistus ja aivosumu. Long covid voi aiheuttaa myös pitkäkestoista työkyvyttömyyttä. Long covidiin voivat sairastua kaikenikäiset. Rokottautumisen tiedetään antavan suojaa myös long covidilta.

Koronavirusvariantit

Kaikki virukset muuntuvat ajan kanssa. Erilaisia koronavirusvariantteja kehittyy pikkuhiljaa. Osa virusmuunnoksista esiintyy vain hetken ja osa jää pidemmäksi aikaa kiertämään. Osa virusmuunnoksista on helpommin tartuttavia ja osa aiheuttaa lievempää tai vaikeampaa taudinkuvaa. Uudet variantit ovat pääsääntöisesti olleet helpommin leviäviä ja toisaalta vähemmän vaarallisia. THL seuraa Suomessa kiertäviä koronavirusvariantteja. 

Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät

Kuka tahansa voi sairastua vakavaan koronavirustautiin, mutta tietyt ryhmät ovat suuremmassa riskissä vakavalle tautimuodolle. Riskiryhmät taudin suhteen ovat pitkälti yhteneviä influenssaviruksen ja RSV:n kanssa.

Iän tuoma riski 

Riski sairastua vakavasti kasvaa iän myötä. Erityisesti 50 ikävuoden jälkeen riski alkaa kasvaa ja mitä vanhemmasta henkilöstä kyse, sitä suurempi riski. Suurin osa koronan aiheuttamista kuolemista on tapahtunut yli 65-vuotiaille.

Immuunipuutteiset

Immuunipuutteiset ovat korkeammassa riskissä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Immuunipuute voi johtua sairauden tai sairauden hoitoon käytetystä lääkityksestä.

Perussairaudet

Tietyt perussairaudet lisäävät riskiä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Riski kasvaa myös, jos perussairauksia on useampia. Riskiä lisääviä sairauksia ovat mm. syöpä, krooninen munuais- tai maksatauti, krooninen keuhkosairaus, sydänsairaus tai diabetes. Lue THL:n määrittelemät riskiryhmät täältä.

Koronavirus ja raskaus

Raskaana olevat ovat riskissä vaikealle koronavirustaudille. Koronarokotetta suositellaan raskauden aikana ja sillä pyritään ennen muuta suojaamaan odottavaa äitiä. Imeväisten koronatartunnat eivät yleensä aiheuta erityisen vaikeaa tautia vauvalle.

Rokote on hyvin siedetty ja se voidaan antaa missä tahansa raskauden vaiheessa. Koska tarkoitus on suojata äitiä vaikealta tautimuodolta, kannattaa rokote ottaa jo melko alkuvaiheessa raskautta. Äidin vasta-ainetuotanto suojaa myös vauvaa syntymän jälkeen.

Lue lisää:

Lähteet: asiantuntijamme sekä THL, WHO ja CDC

FAQ

Kenelle suositellaan koronarokotetta?
Vastaus: Rokotepalvelussa on saatavilla koronarokote 12 vuotta täyttäneille ja vanhemmille. Tehosterokotus annetaan aikaisintaan 12 kk kuluttua edellisestä koronarokotuksesta yksilölliseen harkintaan ja tarpeeseen perustuen terveille 12–50-vuotiaille ja perussairaille 12–18-vuotiaille. Koronatehostetta suositellaan perussairaille ja immuunipuutteisille 18–50 v ja kaikille yli 50–vuotiaille aikaisintaan 6 kk edellisestä rokotuksesta, jos edellinen rokote on ollut vanhempaa varianttia. Koronarokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville. Myös alle 12-vuotiaille voidaan suositella koronatehostetta. Lasten rokotuksista vastaavat hyvinvointialueet THL:n suositusten pohjalta. Jos et ole aiemmin saanut koronarokotuksia, riittää terveille yli 12-vuotiaille 1 annos perussuojaksi.
Voinko ottaa koronarokotteen samaan aikaan muiden rokotteiden kanssa?
Vastaus: Kyllä, koronarokotteen voi ottaa samaan aikaan tai millä tahansa aikavälillä muiden rokotteiden kanssa.
Mitä haittavaikutuksia koronarokotteesta voi olla?
Vastaus: Koronarokotteen yleisimmät haittavaikutukset ovat paikallisia pistoskohtaan liittyviä oireita, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Yleisoireita, kuten kuumetta, lihassärkyä, päänsärkyä, väsymystä ja vilunväristyksiä, voi myös esiintyä. Nämä oireet ilmenevät yleensä muutaman vuorokauden sisällä rokotuksesta ja menevät ohi myös muutamassa päivässä. Oireita voi tarvittaessa lievittää kuume- ja särkylääkkeillä. Vakavat haittavaikutukset koronarokotuksen jälkeen ovat hyvin harvinaisia.
Voinko urheilla koronarokotuksen jälkeen?
Vastaus: Koronarokotuksen jälkeen voi liikkua voinnin mukaan. Jos kuitenkin ilmenee oireita, kuten lämpöä tai väsymystä, on hyvä levätä ja välttää raskasta fyysistä rasitusta oireiden ajan. THL suosittelee varotoimena välttämään äärimmäistä fyysistä rasitusta kolmen vuorokauden ajan mRNA-koronarokotuksesta.
Kuinka pitkään koronarokote antaa suojan?
Vastaus: Koronarokotteet suojaavat tehokkaasti vakavalta koronataudilta. Suoja vakavaa tautimuotoa vastaan kestää puolisen vuotta. Lievältä taudilta ja tartunnalta rokotteet suojaavat vähäisesti ja lyhyen aikaa.
Olen juuri sairastanut koronan, milloin voin ottaa koronarokotteen?
Vastaus: Koronarokote voidaan antaa yksilöllisen harkinnan mukaan 3-6 kk kuluttua sairastetusta taudista. Koronarokote antaa suojaa vakavalta koranvirustaudilta, mutta estää huonommin tartunnalta ja lieväoireiselta taudilta.
Kuinka tehokas koronarokote on uusia variantteja vastaan?
Vastaus: Koronavirus muuntuu jatkuvasti, ja uudet variantit ovat yleensä helpommin leviävämpiä mutta vähemmän vaarallisia. Koronarokotuksilla pyritään ehkäisemään vakavia tautimuotoja, ja vanhemmatkin rokotteet ovat tehokkaita tässä suhteessa myös uusia variantteja vastaan.
Tarvitseeko koronarokotukseen ajanvarausta?
Vastaus: Koronarokotukseen voi tulla ilman ajanvarausta Rokotepalvelun Rokoteklinikoille. Matkailijoille suosittelemme ajanvarausta matkailuneuvontaan soittamalla valitsemallesi klinikalle.
Miten erottaa influenssan ja koronan?
Vastaus: Korona ja influenssa aiheuttavat samankaltaisia oireita, kuten kuumetta, päänsärkyä, yskää, kurkkukipua, väsymystä ja lihaskipuja. Useissa virustaudeissa oireet ovat samankaltaisia ja niitä on vaikea erottaa oireiden perusteella. Diagnoosi varmistetaan laboratoriotestillä tai pikatestillä.
Olen raskaana. Voinko ottaa koronarokotteen?
Vastaus: Raskaus lisää riskiä saada vakava tautimuoto, joten koronarokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville. Rokote on turvallinen kaikissa raskauden vaiheissa, mutta se suositellaan otettavaksi varhaisessa vaiheessa, jotta äiti saa suojan vakavalta tautimuodolta.
Koronarokote ja suojautuminen vakavalta koronataudilta