Koronarokote
Viimeksi päivitetty: Ke 11 Joulukuu, 2024Koronarokotetta on saatavilla kaikilta Rokoteklinikoiltamme ja Rokotebussista ilman ajanvarausta!
Suomessa on käytössä BioNTech-Pfizerin Comirnaty JN.1 -rokotteita yksityisessä terveydenhuollossa sekä julkisella puolella. Rokote sopii sekä perussarjaan aloitukseen sekä tehostamaan jo aloitettua sarjaa aikuisille ja yli 12-vuotiaille nuorille. Koronarokotteet suojaavat hyvin vakavalta koronavirustaudilta.
Riskiryhmään kuuluvia rokotetaan oman hyvinvointialueen terveyskeskuksessa tai rokotuspisteessä maksutta. Lue maksuttomaan rokotukseen oikeutetuista riskiryhmistä THL:n koronarokotesivulta.
Koronarokotteen aikataulu
Perussarja
Aikaisemmin rokottamattomille perusrokotussarjaan kuuluu rokotettavan iästä ja terveydentilasta riippuen 1-3 annosta. Perusterveelle aikuiselle ja yli 12-vuotiaalle lapselle riittää yksi annos.
Koronatehoste Comirnaty JN.1
Tehosteannos suositellaan otettavaksi syys-talvikaudella 2024-2025.
- Vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluvat saavat maksutta tehosterokotuksen oman hyvinvointialueen rokotuspisteeltä. Uusinta JN.1 -varianttirokotetta suositellaan riskiryhmäläisille riippumatta siitä, montako koronarokotetta henkilö on aikaisemmin saanut. Rokotteen saa myös omakustanteisesti Rokoteklinikoilta ilman ajanvarausta.
- Muut kuin riskiryhmäläiset voivat myös rokottautua koronavirusta vastaan omakustanteisesti ja ilman ajanvarausta Rokoteklinikoilla. Rokote sopii kaikille aikuisille ja yli 12-vuotiaille lapsille.
Suositusväli edelliseen koronarokotteeseen
- Suosittelemme tehostetta perussairaille ja immuunipuutteisille 18–50 v ja kaikille yli 50–vuotiaille aikaisintaan 6 kk edellisestä rokotuksesta, jos edellinen rokote on ollut vanhempaa varianttia.
- Tehosterokotus annetaan aikaisintaan 12 kk kuluttua edellisestä rokotteesta yksilölliseen harkintaan ja tarpeeseen perustuen terveille 12–50-vuotiaille ja perussairaille 12–18-vuotiaille.
Vaikuttaako koronarokote muihin rokotuksiin?
Koronarokotteen kanssa voi ottaa samalla kertaa, tai myös millä tahansa aikavälillä, muita rokotteita. Kun on tarve saada useampi rokote samalla kertaa tai lyhyellä aikavälillä, pyritään eri rokotteet laittamaan eri olkavarsiin. Voit koronarokotuksen jälkeen ottaa esimerkiksi influenssarokotteen samana päivänä tai vaikkapa viikon kuluttua. Tällöin rokotamme influenssarokotteen toiseen olkavarteen kuin mihin koronarokote on laitettu.
Koronarokote ja matkailu
Matkailija voi olla suuremmassa riskissä koronavirustartunnalle, sillä virus tarttuu erityisen herkästi ruuhkaisissa, suljetuissa ja ahtaissa tiloissa. Tällaisia ovat esimerkiksi lentokentät, lentokoneet, risteilyalukset ja monet muut kulkuneuvot.
Matkailijan kannattaa ottaa koronarokotteet yleisten suositusten mukaisesti. EU:n digitaalisen koronatodistuksen käyttö päättyi 30.6.2023. Koronatodistusta ei tarvitse matkustamisessa eikä se ole enää käytössä Suomessa.
Koronapandemia
Koronavirustauti eli Covid-19 on uuden koronaviruksen SARS-CoV-2 aiheuttama tauti. Uusi koronavirus tuli maailmanlaajuisesti tietoon joulukuussa 2019, kun tauti aiheutti uudenlaista keuhkokuumetta Kiinan Wuhanissa. Sieltä virus lähti leviämään aiheuttaen maailmanlaajuisen pandemian. WHO ylläpitää ajantasaista tilastoa maailmanlaajuisista tartuntamääristä, kts. karttaesitys WHO:n sivuilta.
Miten koronavirus tarttuu?
Koronavirus leviää pääosin lähikontaktissa ja tarttuu tautia sairastavan henkilön hengitysteistä esim. aivastuksen, puheen tai yskimisen välityksellä. Viruksia siirtyy pienissä pisaroissa ympäristöön, josta tartunnan voi saada silmien, nenän tai suun kautta. Joskus tartunnan voi saada myös pintojen kautta käsien välityksellä.
Koronataudin (Covid-19) oireet
Koronavirus voi aiheuttaa sairastuneelle monenlaisia oireita. Oireet voivat olla hyvin lieviä tai ne voivat olla vakavia ja johtaa jopa kuolemaan. Mahdollisia oireita ovat mm. kuume, vilunväreet, yskä, hengitysvaikeus, väsymys, lihaskipu, päänsärky, haju- ja makuaistin katoaminen, kurkkukipu, tukkoinen nenä, pahoinvointi ja ripuli. Koronavirustaudin jälkitautina voi saada myös bakteerin kuten pneumokokin aiheuttaman keuhkokuumeen.
Pitkäkestoinen korona eli long covid
Koronatartunnan saaneista noin 5-10% tiedetään sairastuvan long covidiin. Sen tyypillisiä oireita ovat voimakas uupumus, hengenahdistus ja aivosumu. Long covid voi aiheuttaa myös pitkäkestoista työkyvyttömyyttä. Long covidiin voivat sairastua kaikenikäiset. Rokottautumisen tiedetään antavan suojaa myös long covidilta.
Koronavirusvariantit
Kaikki virukset muuntuvat ajan kanssa. Erilaisia koronavirusvariantteja kehittyy pikkuhiljaa. Osa virusmuunnoksista esiintyy vain hetken ja osa jää pidemmäksi aikaa kiertämään. Osa virusmuunnoksista on helpommin tartuttavia ja osa aiheuttaa lievempää tai vaikeampaa taudinkuvaa. Uudet variantit ovat pääsääntöisesti olleet helpommin leviäviä ja toisaalta vähemmän vaarallisia. THL seuraa Suomessa kiertäviä koronavirusvariantteja.
Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät
Kuka tahansa voi sairastua vakavaan koronavirustautiin, mutta tietyt ryhmät ovat suuremmassa riskissä vakavalle tautimuodolle. Riskiryhmät taudin suhteen ovat pitkälti yhteneviä influenssaviruksen ja RSV:n kanssa.
Iän tuoma riski
Riski sairastua vakavasti kasvaa iän myötä. Erityisesti 50 ikävuoden jälkeen riski alkaa kasvaa ja mitä vanhemmasta henkilöstä kyse, sitä suurempi riski. Suurin osa koronan aiheuttamista kuolemista on tapahtunut yli 65-vuotiaille.
Immuunipuutteiset
Immuunipuutteiset ovat korkeammassa riskissä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Immuunipuute voi johtua sairauden tai sairauden hoitoon käytetystä lääkityksestä.
Perussairaudet
Tietyt perussairaudet lisäävät riskiä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Riski kasvaa myös, jos perussairauksia on useampia. Riskiä lisääviä sairauksia ovat mm. syöpä, krooninen munuais- tai maksatauti, krooninen keuhkosairaus, sydänsairaus tai diabetes. Lue THL:n määrittelemät riskiryhmät täältä.
Koronavirus ja raskaus
Raskaana olevat ovat riskissä vaikealle koronavirustaudille. Koronarokotetta suositellaan raskauden aikana ja sillä pyritään ennen muuta suojaamaan odottavaa äitiä. Imeväisten koronatartunnat eivät yleensä aiheuta erityisen vaikeaa tautia vauvalle.
Rokote on hyvin siedetty ja se voidaan antaa missä tahansa raskauden vaiheessa. Koska tarkoitus on suojata äitiä vaikealta tautimuodolta, kannattaa rokote ottaa jo melko alkuvaiheessa raskautta. Äidin vasta-ainetuotanto suojaa myös vauvaa syntymän jälkeen.
Lue lisää:
