Suomessa luonto on aina lähellä. Jopa Helsingissä pääsee 15 minuutissa kantakaupungista Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueelle metsän ja peltojen keskelle. Uskon sen olevan aika ainutlaatuista ja arvokasta. Luonnossa liikkumisen terveyshyödyistä tiedetään paljon. Metsässä liikkuminen laskee verenpainetta, vähentää stressiä ja parantaa mielialaa. Hyötyjen lisäksi luonnossa on myös riskejä, jotka on syytä ottaa huomioon. Punkki eli puutiainen levittää ihmiselle vaarallisia tauteja: puutiaisaivokuumetta ja borrelioosia. 

On helpottavaa tietää, että vakavalta sairastumiselta voi suojautua rokottautumalla. Ensimmäinen eurooppalainen TBE-rokote kehitettiin jo 70-luvulla. Itävallassa väestön TBE-rokotuskattavuus on jopa 88 % ja tartuntojen määrä on laskenut merkittävästi korkean rokotussuojan ansiosta. TBE-rokote tiedetään siis tehokkaaksi. Borrelioosiin ei ole vielä saatavilla rokotetta, mutta uutta borrelioosirokotetta tutkitaan myös Suomessa ja se näyttäisi olevan tulossa jo lähivuosina käyttöön. Ennen kuin borrelioosin ennaltaehkäisy rokottamalla on mahdollista, joudumme turvautumaan antibiootteihin taudin hoidossa. 

Punkkien levittämät taudit lisääntyneet viime vuosina

Oma kaupunginosani Helsingissä on TBE-riskialuetta eli alueella on havaittu puutiaisaivokuumetta. Yksi tai useampi lähistöllä on sairastunut vakavasti punkinpureman seurauksesta. Muistan irrottaneeni lapsilta punkkeja heidän ollessaan pienempiä, enkä silloin vielä tiennyt, että tällainen tautivaara olisi olemassa tai että siltä voisi suojautua ottamalla rokotteen. Rokotepalvelussa puutiaisaivotulehdus on tullut tutuksi myös asiakkaiden kertomuksissa. Rokotetta on tultu hakemaan, kun joku läheinen on joutunut sairaalahoitoon ja sairastunut vakavasti. 

THL seuraa vuositasolla laboratoriossa varmistettuja puutiaisaivotulehdustapauksia. Edellisellä seurantakaudella 1.10.2023-30.9.2024 laboratoriot ilmoittivat yhteensä 200 TBE-tartuntaa Suomessa. Trendi on ollut jo useampana vuonna nouseva. Yhtenä merkittävänä syynä arvellaan olevan ilmastonmuutoksen, joka muuttaa olosuhteita punkeille suotuisammaksi. Puutiaisaivokuumetta esiintyy Suomessa erityisesti rannikkoalueilla ja suurten vesistöjen läheisyydessä. Kuitenkin esiintymispaikkoja on myös sisämaassa. Myös naapurimaissamme Ruotsissa ja Virossa puutiaisaivokuumetartunta on riski luonnossa liikkujalle.

Luonnossa liikkumisen terveyshyödyt ovat merkittävät

Punkkien kanssa on ehdottomasti syytä olla varovainen, suojautua vaatteilla mahdollisuuksien mukaan ja tehdä huolellinen punkkitarkistus luonnossa liikkumisen jälkeen. TBE-rokotussarjaan kuuluu kolme annosta, joista kaksi ensimmäistä olisi hyvä ehtiä ottamaan ennen punkkikauden alkamista. Perussarjan jälkeen tulisi muistaa ottaa tehosteannos 3-10 vuoden välein. TBE-tautiin sairastuneet ovat pääosin rokottamattomia, joten rokote tosiaan toimii. Näillä pienillä toimenpiteillä minimoidaan punkkeihin liittyvä tautiriski. 

Hyödyt luonnossa liikkumisesta ovat niin merkittävät, että niitä ei ole syytä jättää väliin punkkipelon vuoksi. Luonnon parantavaa voimaa on tutkittu: mielenterveyshyötyjä on todettu syntyvän, kun viheralueilla käydään vähintään puolen tunnin ajan 2–3 kertaa viikossa tai tehdään kuukaudessa muutama pidempi luontoretki kaupungin ulkopuolisiin luontokohteisiin. Helsingissä tehdyssä tutkimuksessa todettiin lyhyen käynnin kaupunkiluontoalueella 4–5 kertaa viikossa olevan yhteydessä pienempään tarpeeseen käyttää mieliala-, astma- tai verenpainelääkitystä.

Koiranomistajana olen joutunut tottumaan punkkien läheisyyteen ja punkit ovatkin jokakeväinen puheenaihe muiden koiranulkoiluttajien kesken. “Joko teillä on ollut punkkeja?” on varma kevään merkki keskusteluissa. Siitäkin huolimatta odotan kävelylenkkejä keväisessä luonnossa.

Kirjoittaja Kaisa Jääskeläinen, terveydenhoitaja, viestinnän asiantuntija, Suomen Rokotepalvelu