Ennaltaehkäisy on kaikkein tehokkain tapa tukea terveyttä

Elintavat vaikuttavat terveysriskeihin, sen kaikki tiedämme. Voimme parantaa terveyttämme elintapojen muutoksilla esimerkiksi syömällä kasviksia, vähentämällä alkoholin kulutusta, lisäämällä arkiliikuntaa tai ottamalla syksyisin influenssarokotuksen.

Poliittisia päätöksiä ennaltaehkäisevä terveydenhoito edellä

Myös yhteiskunta voi vaikuttaa mahdollisuuksiin ylläpitää kansalaisten terveyttä ja kannustaa tekemään valintoja, jotka parantavat hyvinvointia. Terveyden edistäminen helpottuu, jos terveys ja sitä tukevat toimenpiteet nostetaan keskiöön poliittisessa päätöksenteossa yli hallituskausien.

Esimerkiksi KELA-korvaus kohdistetaan tällä hetkellä sairauden hoitoon, ei ennaltaehkäisevään työhön. Saat antibiooteista Kela-korvauksen, mutta et rokotuksesta, jonka otat ennaltaehkäisemään keuhkokuumetta. Tällä hetkellä hoidamme siis sairauksia, emme ennaltaehkäisevää terveyttä. Pitkässä juoksussa ennaltaehkäisy on aina edullisempaa, inhimillisempää ja fiksumpaa.

Rokotteiden on osoitettu tuovan huomattavaa arvoa yksilöille, mutta myös yhteiskunnalle. Tehokkailla rokotteilla ja tehokkaalla rokottamisella säästetään miljoonia ihmishenkiä joka vuosi. Säästö yhteiskunnan kustannuksissakin olisi merkittävä.

Aikuisten ja lasten ennaltaehkäisevä terveystoiminta

Alle kouluikäisille lapsille Suomessa on erinomainen neuvolakonsepti. Jo 100 vuoden ajan tuhannet lapset ja äidit ovat saaneet kattavaa ennaltaehkäisevää terveysneuvontaa, ja suomalaisten lasten rokotusohjelma lienee kattavin maailmassa. Kansanterveydellisesti neuvolatoiminnan vaikutukset ovat siis olleet merkittävät. 

Neuvolatoiminta on erinomainen esimerkki siitä, miten poliittisilla ja väestöön tai ryhmään kohdistuvilla päätöksillä ja toimenpiteillä on merkitystä ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Kuitenkin voi kysyä, missä ovat aikuisten tai ikäihmisten neuvolat, jotka keskittyisivät pitämään suomalaiset aikuiset terveinä? 

Noin 30 % suomalaisista ottaa vuosittain influenssarokotuksen. Ottamalla influenssarokotus voi pienentää riskiä saada influenssa tai jälkitautina esimerkiksi keuhkoputkentulehdus. Lisäksi uusimman laajan tutkimuksen mukaan influenssarokotus pienentää riskiä sairastua Alzheimeriin. Jos influenssarokotus otetaan vuosittain, vaikuttaa suoja olevan parempi kuin yhdellä yksittäisellä, kerran otetulla influenssarokotteella. Rokotteen vaikutus siis näyttäisi kumuloituvan. Kuitenkin 40-50 % yli 65-vuotiaista jättää vuosittain influenssarokotuksen ottamatta, vaikka se olisi edullinen tapa pitää huolta terveydestä.

Aikuisten rokoteohjelman laajentaminen kansallisessa rokotusohjelmassa olisi erittäin suositeltavaa – ohjelmaan sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Koronavuosien aikana Suomen rokotusohjelman osuus on ollut n. 0,30 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista, ei siis edes puolikasta prosenttia. Siitäkin huolimatta, että rokotteiden todetaan olevan kustannustehokkain tapa ennaltaehkäistä sairauksia.

Oma rokotesuoja kuntoon talveksi

Odotan tulevasta talvesta infektiotautien tykitystä – kausi alkoi loppukesän korona-aallolla, jatkui mykoplasmalla ja hinkuyskäepidemialla ja todennäköisesti jatkuu joulun aikaan alkavalla influenssa-aallolla. Useaa infektiotautia vastaan löytyy kuitenkin rokote, jonka ottamalla voimme yhdessä vähentää tautitaakkaa, ja suojella ikäihmisiä sekä pieniä lapsia tartunnoilta. Kannustan kaikkia tarkistamaan oman rokotesuojan ja huolehtimaan käsihygieniasta.

Ennaltaehkäisy on kaikista tehokkain tapa tukea terveyttä.

Blogin kirjoittaja Rokotepalvelun toimitusjohtaja Olivia Kuusinen