Hyttyslevitteiset taudit valtaavat uusia alueita – matkailijan hyvä olla tietoinen paikallisesta tautiriskistä
Hyttyslevitteiset taudit, kuten malaria, denguekuume ja keltakuume, ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä infektioiden aiheuttajia. Lisääntyneen matkailun myötä moni suomalainen altistuu hyttyslevitteisille infektioille lomamatkoillaan. Matkakohteen riskeihin ja hyttysiltä suojautumiseen tulisi perehtyä hyvissä ajoin ennen matkaa. Myös rokottautuminen ja malarianestolääkitys voivat tulla kyseeseen riippuen matkakohteesta. Elokuun lopussa 20.8. vietetään maailman hyttyspäivää (World Mosquito Day). Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta hyttysten levittämistä taudeista ja niiden torjunnasta.
Dengue on tällä hetkellä nopeimmin lisääntyvä hyttyslevitteinen tauti. Vuonna 2024 on maailmanlaajuisesti raportoitu ennätysmäärä denguekuumetartuntoja. Yli 80 eri maassa on todettu yhteensä yli 11 miljoonaa denguetartuntaa. Näistä tartunnoista 24 000 on ollut vakavia infektioita ja 6500 on johtanut kuolemaan.
Denguetartunta riski myös matkailijalla
Dengue on virustauti, jota esiintyy laajalti tropiikissa ja subtropiikissa Aasiassa, Etelä- ja Väli-Amerikassa sekä Afrikassa. Tautia levittävät tiikerihyttyset, jotka liikkuvat pääosin päiväsaikaan. Viimeisen viiden vuoden aikana denguekuumetapausten määrä on kasvanut maailmanlaajuisesti, mutta erityisen suurta kasvu on ollut Etelä- ja Väli-Amerikassa.
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) raportoi matkailijoiden Euroopan ulkopuolelta saatujen denguetartuntojen lisääntyneen merkittävästi. Vuonna 2023 eurooppalaisilla matkailijoilla todettiin 4900 denguetartuntaa, kun vuonna 2022 vastaava luku oli 1572 tartuntaa. ECDC arvioi, että alkuvuoden 2024 tartuntamäärien perusteella matkailijoiden denguetartunnat ovat luultavasti edelleen nousussa.
Erityistä riskiryhmää vakavalle denguekuumeelle ovat denguen kertaalleen sairastaneet. Matkailija voi suojautua denguekuumeelta rokottautumalla. Rokotteella pyritään ensisijaisesti estämään toisen infektion syntyminen niille, jotka ovat jo sairastuneet kertaalleen denguekuumeeseen.
Malariariski trooppisessa Afrikassa
Malaria on trooppinen hyttyslevitteinen alkueläimen aiheuttama kuumetauti. Erityisen alttiita vakavalle malarialle ovat henkilöt, joilta puuttuu vastustuskykyä taudille, kuten pienet lapset, raskaanaolevat ja matkailijat. Suomalaisia matkailijoita tauti koskettaa erityisesti trooppisessa Afrikassa.
Malarian torjunnassa on saavutettu viime vuosina merkittävä etappi, kun malariarokotteet on saatu käyttöön lapsille osassa Afrikan maita. Matkailijoille suunnattua malariarokotetta ei ole toistaiseksi saatavilla. Matkailija voi sen sijaan suojautua malarialta estolääkityksellä. Suomalaisten suosimissa matkakohteissa Tansaniassa, Keniassa ja osassa Etelä-Afrikkaa malaria on hyvin yleinen ja estolääkitystä suositellaan kaikille matkailijoille. THL:n rekisteritietojen perusteella malaria todettiin vuonna 2023 Suomessa 52 henkilöllä. Suurin osa tartunnoista oli saatu Afrikasta, muutama Intiasta ja yksi Salomonsaarilta.
Matkailijan rokotustarve arvioitava aina yksilöllisesti
Matkailijan rokotustarve hyttyslevitteisiä tauteja vastaan määräytyy aina matkakohteen, matkan luonteen ja matkan keston perusteella. Rokotussuojan tarve arvioidaan aina yksilöllisesti. Matkailijoille on saatavilla rokote keltakuumetta-, dengueta- ja Japanin aivokuumetta vastaan.
“Mahdollisten rokotteiden ja malarianestolääkityksen lisäksi matkailijan on tärkeätä suojautua hyttysten puremilta. Suojautumisessa auttaa peittävä vaatetus, kuten löysät pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet. Paljaille ihoalueille suihkutetaan tehokasta hyttyskarkotetta, jota tulisi muistaa tarvittaessa lisätä hikoilun ja uimisen jälkeen. Sänky ja ikkunat tulisi suojata hyttysverkoilla. Koneellinen ilmastointi vähentää tehokkaasti hyttysten määrää nukkumapaikassa.”, neuvoo sairaanhoitaja Erika Kytömaa Suomen Rokotepalvelusta.
Lue lisää: