Apinarokko

Apinarokko on Orthopox-sukuun kuuluvan viruksen aiheuttama kuumeinen rokkotauti. Virus tarttuu tyypillisesti lähikontaktissa infektion saaneesta ihmisestä tai eläimestä. Tartunnan saanut voi levittää tautia rakkuloista, haavaumista, eritteistä, pisaratartuntana hengitysteitse tai pintojen kautta (esim. vaatteet, lakanat, pyyhkeet).

Apinarokon sukulainen isorokko saatiin hävitettyä maailmasta rokotuksilla vuonna 1980. Taudit muistuttavat toisiaan, tosin apinarokko on tautina lievempi ja vähemmän henkeä uhkaava. Apinarokko tarttuu myös heikommin ihmisestä toiseen. Kuitenkin myös vakavia tautimuotoja esiintyy, erityisesti immuunipuutteisilla ihmisillä. Isorokossa kuolleisuus oli 30% luokkaa, kun taas apinarokossa kuolleisuus on vaihdellut 0-11% välillä, ollen viime vuosina 3-6% luokkaa. 

Esiintymisalueet

Apinarokkoa on esiintynyt pääasiallisesti tropiikissa Keski- ja Länsi-Afrikassa, mutta ajoittain tauti on levinnyt näiden alueiden ulkopuolelle pieninä epidemioina. Viruksen pääasialliset isännät ovat jyrsijöitä ja kädellisiä, joilta tauti on toisinaan tarttunut myös ihmisiin, pääosin maaseudulla. Ensimmäinen apinarokkotartunta ihmisellä todettiin vuonna 1970 Kongossa. Tämän jälkeen tartuntoja on raportoitu 11 eri maassa Keski- ja Länsi-Afrikassa. Ensimmäinen Afrikan ulkopuolinen apinarokon aiheuttama epidemia tapahtui 2003 Yhdysvalloissa.

Vuoden 2022 toukokuussa useissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa nähtiin apinarokkotapausten nousu. Yhdysvaltojen terveysviranomainen CDC ylläpitää maailmanlaajuista karttaa varmennetuista tautitapauksista.

Apinarokon leviäminen ja riskiryhmät

Apinarokko tarttuu lähikontaktissa ja tästä syystä tietyt ryhmät ovat alttiimpia tartunnalle. Esimerkiksi hoitohenkilökunta ja sairastuneen perheenjäsenet ovat isommassa riskissä tartunnalle. Iso osa tartunnoista on todettu miesten välisissä seksisuhteissa, mutta tartunta on mahdollinen lähikontaktissa, riippumatta sukupuolisesta suuntauksesta. Viime vuosina on havaittu tartuntaketjujen pidentyneen. Yksi syy tälle voi olla se, että aikaisempi isorokkorokotusten antama suoja alkaa väestössä hiipua. 

Apinarokon oireet ja taudin kulku

Taudin itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on noin 6-13 vuorokautta. Apinarokon tyypillisiä oireita ovat kuume, kova päänsärky, ihottuma ja imusolmukkeiden turpoaminen. Apinarokossa näppylät ilmaantuvat iholle tyypillisesti 1-3 vrk kuumeen jälkeen. Rokkoihottuma on pääosin kasvoissa, kämmenissä ja jalkaterissä, mutta ihottumaa voi olla myös muualla kehossa.

Tyypillisesti apinarokko on lieväoireinen tauti ja paranee itsestään 2-4 viikon kuluessa. Vakavampaa taudinkuvaa esiintyy enemmän lapsilla, raskaana olevilla ja immuunipuutteisilla. 

Apinarokko ja rokotteet

Isorokkorokotteen on todettu antavan hyvää suojaa myös apinarokkotartunnalta. Taudinkuva voi myös olla lievempi isorokkorokotteen saaneilla. Alkuperäistä ns. ensimmäisen sukupolven isorokkorokotetta ei ole enää yleisesti saatavilla, mutta ns. uuden sukupolven isorokkorokotetta (kauppanimi Jynneos) on ollut jo joitakin vuosia saatavilla apinarokon ennaltaehkäisyyn. Rokote pohjautuu elävään, heikennettyyn vaccinia-virukseen, joka ei kykene lisääntymään ihmiskehossa. Rokote saa aikaan suojan orthopox-suvun virustaudeille, kuten isorokolle ja apinarokolle. Rokotesarjaan kuuluu kaksi annosta. Rokotteen saatavuus on rajallista, ja tällä hetkellä kysyntä rokotteelle on suurempaa kuin sen saatavuus.

Apinarokko ja rokotussuoja Suomessa

On kulunut yli 40 vuotta siitä kun isorokkorokotukset lopetettiin maailmanlaajuisesti, taudin hävittyä maapallolta (virusta säilytetään edelleen muutamassa laboratoriossa). Suomessa isorokkorokotukset päättyivät 1980 ja tämän jälkeen syntyneillä ei ole isorokkorokotuksen tarjoamaa suojaa apinarokkoa vastaan. Myös ennen vuotta 1980 rokotettujen immuniteetti on todennäköisesti heikentynyt ajan kuluessa, joten isorokkorokoteeen saaneet henkilöt ovat arvioiden mukaan myös alttiita taudille. Apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen ja riski tartunnalle on Suomessa pieni. Tartuntoja on 6.9.2022 mennessä todettu 30 kappaletta, eikä tautiin ole Suomessa kuollut yhtään ihmistä. 

THL on tiedottanut 6.9.2022, että Suomeen on saapunut noin 1 400 annosta apinarokon ehkäisyyn tarkoitettua rokotetta. Rokotetta suositellaan apinarokkoon sairastuneen lähikontakteille, eli niille, jotka ovat mahdollisesti altistuneet taudille. Rokotuspäätös tehdään aina yksilöllisen harkinnan perusteella.

Rokotepalvelussa ei ole tällä hetkellä saatavilla apinarokkorokotetta. 

 

Lähteet:

WHO: https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/monkeypox

CDC: https://www.cdc.gov/poxvirus/monkeypox/index.html

THL, Apinarokko: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/apinarokko

THL, Isorokko: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/isorokko

THL tiedotteet ja uutiset: https://thl.fi/fi/-/suomeen-on-saapunut-apinarokon-ehkaisyyn-kaytettavia-rokotteita-rokotteita-voidaan-tarjota-altistuneille?redirect=%2Ffi%2F

 

apinarokko