Punkkirokote, eli TBE-rokote

Punkit, eli puutiaiset kantavat kahta ihmiselle vaarallista tautia, joita ovat bakteerin aiheuttama borrelioosi eli Lymen tauti ja viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus, eli TBE (tick-borne encephalitis), joka tunnetaan myös nimellä puutiaisaivokuume. TBE-virusta on kolmea eri tyyppiä; eurooppalainen, siperialainen ja Kaukoidän tyyppi. Suomessa esiintyy sekä eurooppalaista että siperialaista TBE-virusta, joita diagnosoitiin vuonna 2021 ennätysmäärä. Pääkaupunkiseudulla diagnotisoitujen TBE-tapausten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodessa.

Borrelioosiin ei ole toistaiseksi rokotetta, mutta se voidaan hoitaa antibiooteilla. Puutiaisaivotulehdukseen ei ole hoitoa, mutta sitä vastaan on saatavilla tehokas rokote ns. punkkirokote, joka annetaan kolmen rokotteen sarjana. TBE-rokotetta on saatavilla kahta eri valmistetta, joista kummastakin on olemassa oma rokote lapsille ja aikuisille. TBE-rokote kuuluu osassa Suomea kansalliseen rokotusohjelmaan ja osalla alueista rokotetta suositellaan omakustanteisesti hankittavaksi.

Punkkikausi on luultua pidempi ja kestää aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Punkkeja voi yrittää välttää käyttämällä hyönteistorjunta-aineita, pukeutumalla pitkiin vaatteisiin ja välttämällä heinikossa liikkumista.

TBE-rokotteen hinta on aikuisille 54 € ja lapsille (alle 16 v.) 48 €. Hinta on per rokote ja sisältää toimisto- ja kantamaksun.

TBE-rokote suojaa puutiaisaivotulehdukselta

Puutiaisaivokuumetta vastaan on saatavilla tehokas TBE-rokote, tutummin punkkirokote. TBE-rokote suojaa tehokkaasti puutiaisaivotulehdukselta, kun se otetaan suositusten mukaisesti. Puutiaisaivokuumerokotetta on saatavilla kahta eri valmistetta, joista kummastakin on olemassa lapsille sopiva ja aikuisille sopiva rokote. TBE-rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan puutiaisaivokuumeen korkean riskin alueilla ja osassa Suomea punkkirokotetta suositellaan hankittavaksi omakustanteisesti (esimerkiksi Rokoteklinikoilta tai Rokotebussista). 

Milloin punkkirokotteen tehoste tulisi ottaa?

Punkkikausi luultua pidempi

Punkkikausi on paljon luultua pidempi ja kestää aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Punkit ovat aktiivisia ja hakevat sopivaa ravinnonlähdettä jo yli viiden asteen lämpötiloissa.

Punkkirokotteen aikataulu

Punkkirokotteen perussarjaan kuuluu kolme rokotusta. Kaksi ensimmäistä rokotetta on hyvä ottaa talvikuukausina ennen punkkikauden alkua niin, että rokotteiden väliin jää 1-3 kuukautta. Kolmas annos annetaan 5–12 tai 9-12 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta, valmisteesta riippuen. On tärkeää ottaa kaikki kolme rokotetta, sillä ensimmäinen punkkirokote ei vielä anna hyvää suojaa puutiaisaivotulehdusta vastaan. Huomioithan, että rokotteen antoaikataulussa voidaan tehdä yksilöllisiä poikkeuksia.

Ensimmäinen tehosteannos suositellaan otettavaksi kolmen vuoden kuluttua kolmannesta annoksesta. Tämän jälkeen tehostetaan ikään perustuen seuraavasti:

  • Alle 50-vuotiaille tehoste 10 vuoden välein
  • 50-60-vuotiaille tehoste 5 vuoden välein
  • yli 60-vuotiaille tehoste 3 vuoden välein
  • henkilöille, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt hoidon tai sairauden vuoksi, annetaan tehoste 3 vuoden välein.

Kenelle TBE-rokotetta ei voida antaa?

Punkkirokotetta ei annetta alle 1-vuotiaalle lapselle. Mikäli olet saanut vakavan allergisen reaktion kananmunasta, voi se olla vasta-aihe rokotteen ottamiselle. Keskustele hoitavan lääkärin kanssa punkkirokotteen hyödyistä, mikäli saat vastustuskykyä alentavaa lääkehoitoa.

Punkkirokotteen sivuvaikutukset

Punkkirokote on yleensä hyvin siedetty. TBE-rokotteen aiheuttamat oireet, eli sivuvaikutukset ovat samanlaisia kuin muillakin rokotteilla. Rokotuskohdan paikallisoireita, kuten punoitusta, kipua ja kuumotusta sekä päänsärkyä, väsymystä, huonovointisuutta, jäsenten särkyä tai imusolmukkeiden turvotusta rokotuksen jälkeen ilmaantuu noin viidellä prosentilla ihmisistä. Pienillä lapsilla myös kuume on tavallinen oire punkkirokotuksen jälkeen. Sivuvaikutukset ovat yleensä voimakkaimmat ensimmäisen rokotuskerran jälkeen ja häviävät parin päivän sisällä. 

Punkkirokote hinta

TBE-rokotteen hinta on aikuisille 54 € ja lapsille (alle 16 v.) 48 €. Hinta on per rokote ja sisältää toimisto- ja kantamaksun. Hinnastoon pääset tästä.

Punkkirokote lapsille

Punkkirokote voidaan antaa lapsen täytettyä 1-vuotta. Rokote annetaan yleensä olkavarren lihakseen, mutta pienillä lapsilla voidaan käyttää myös reisilihasta. Lapsilla käytetään samaa rokotevalmistetta ja samaa aikataulua, kuin aikuisilla, mutta rokoteannos on puolet pienempi. Lue lisää lasten rokotuksista sivuiltamme.

Punkkirokote ja raskaus

Raskaana olevien rokottamisen hyödyt ja mahdolliset haitat punnitaan aina huolellisesti. Raskausaikana vältetään turhien rokotusten antamista. Raskaana olevalle voidaan kuitenkin harkita punkkirokotteen antamista erityistilanteissa. TBE-rokotetta harkitaan yli kuukauden riskialueilla oleskeleville ja paljon luonnossa liikkuville.

Punkkitarkastus

Borrelioosia vastaan ei ole toistaiseksi olemassa rokotetta, joten punkkitarkastus on hyvä tehdä päivittäin ja vähintään silloin kun on liikkunut alueella missä on punkkeja. Punkit viihtyvät luonnossa kaikkialla, missä on riittävän kosteaa ja sopivaa kasvillisuutta, kuten metsissä, niityillä, heinikossa ja pientareilla. Myös puutarhat, golf- ja jalkapallokentät ovat punkeille mieluisia alueita. Punkki voi kulkeutua sisätiloihin myös lemmikin välityksellä. Huomioithan, että TBE-rokote suojaa vain puutiaisaivokuumeelta, ei borrelioosilta. Tästä syystä punkkitarkastus tulisi tehdä vaikka olisi rokottautunut puutiaisaivokuumetta vastaan. 

Näin teet punkkitarkastuksen

Punkkitarkastus kannattaa tehdä rutiininomaisesti ja ajoittaa esim. iltaan, sillä punkki voi etsiä iholta sopivaa paikkaa pureutua tuntien ajan. Tutki huolellisesti koko vartalo, erityisesti karvoitusalueet, kuten hiukset ja päänahka sekä taivekohdat, kuten polvitaipeet, kainalot, nivuset ja korvantaustat joissa iho on ohutta. Lapsilla punkki pureutuu usein ylävartalon alueelle. Mikäli havaitset iholla punkin, poista se välittömästi. 

Mitä pidempään punkki on kiinnittyneenä iholla, sitä suurempi riski on borreliabakteerin tai TBE-viruksen leviämiseen ihmiseen. Puutiaisaivokuumetta aiheuttava virus tarttuu minuuttien sisällä punkin puremasta. Borrelioosia aiheuttava bakteeri tarttuu punkin ollessa kiinnittyneenä ihoon yli 24 tuntia. Ennen kuin punkki alkaa imeä verta, se valuttaa sylkeä imukärsänsä kautta. Sylki sisältää puuduteainetta, jonka vuoksi punkin purema ei tunnu ja saattaa jäädä kokonaan huomaamatta.

punkkisyyni

Punkki ihossa? Näin poistat punkin oikein

Punkin poisto onnistuu parhaiten ohutkärkisillä pinseteillä tai punkkilastalla, joilla saadaan hyvä ote mahdollisimman läheltä ihoa.

  • Jos käytät pinsettejä, tartu punkkia pinseteillä mahdollisimman läheltä ihoa.
  • Vedä punkki irti hitaasti ja varovasti ylöspäin suuntautuvalla liikkeellä. Älä kierrä tai purista punkkia. 
  • Jos käytät punkkilastaa, aseta lasta ihon myötäisesti punkin eteen.
  • Liu’uta punkkilastaa niin että punkki asettuu lastan kapeaan osaan. Sen jälkeen liu’uta hitaasti punkkilastaa eteenpäin, kunnes tunnet että punkki irroittaa otteensa.
  • Mikäli punkin jäänteitä jää ihoon, ne poistuvat yleensä ajan myötä itsestään. Voit myös poistaa jäänteet muutaman päivän kuluttua pinseteillä tai puhtaalla neulalla.
  • Puhdista puremiskohta desinfioivalla aineella vähentääksesi ihon tulehtumisen riskiä.
  • Seuraa puremakohtaa muutaman viikon ajan.

Puutiaisaivokuumeen, eli TBE:n oireet

Puutiaisaivokuumeen ensimmäinen vaihe

Puutiaisaivotulehdus on usein oireeton, vain 10-30 prosentille tartunnan saaneista ihmisistä kehittyy oireita punkin pureman jälkeen. Puutiaisaivokuumeen oireet etenevät kahdessa vaiheessa. Ensioireet kestävät noin viikon ja niihin kuuluu lievä kuume, päänsärky, pahoinvointi, yleinen sairaudentunne ja nivelkivut. Suurin osa sairastuneista toipuu ensivaiheen jälkeen täysin.

Puutiaisaivokuumeen toinen vaihe

Puutiaisaivotulehduksen toinen vaihe kehittyy noin viikon oireettoman vaiheen jälkeen kolmasosalle potilaista viruksen levitessä keskushermostoon ja aivokudokseen. Varsinaiseen aivotulehdukseen liittyy usein kuume, päänsärky,  pahoinvointi, niskajäykkyys ja valonarkuus sekä neurologisia oireita, kuten kouristukset, tajunnanhäiriöt ja halvausoireet.

Puutiaisaivotulehduksen toteaminen ja hoito

Diagnoosi tehdään oireiden ja tutkittujen vasta-aineiden perusteella. TBE-vasta-aineita voidaan tutkia verikokeella tai selkäydinnäytteellä aikaisintaan 1–2 viikkoa tartunnan saamisen jälkeen. Puutiaisaivokuume on virustauti eikä siihen ole olemassa lääkehoitoa, mutta oireita voidaan lievittää. Aivotulehduksen saaneet potilaat vaativat yleensä sairaalahoitoa. Taudin voi sairastaa vain kerran, sillä sairastaneelle jää elinikäinen suoja puutiaisaivotulehdusta vastaan.

TBE-riskialueet Suomessa

Suomessa on diagnostisoitu vuosittain n. 60–90 puutiaisaivotulehdustapausta, mutta vuonna 2021 määrä kaksinkertaistui pääkaupunkiseudun ja Ahvenanmaan alueilla. TBE-virusta esiintyy pääasiassa rannikkoalueilla ja saaristoissa, kuten Ahvenanmaalla ja Turunmaan saaristossa sekä Kaakkois-Suomessa, esim. Kokkolassa, Simossa ja Lappeenrannassa. Virushavainnot ovat kuitenkin kasvussa ympäri maan. Täysin ’punkkiturvallista’ aluetta on tällä hetkellä Suomesta vaikea löytää. Riskialueilla keskimäärin 1–2 % punkeista kantaa TBE-virusta.

Borrelioosin oireet

Varhaisvaiheen borrelioosi

Varhaisvaiheen borrelioosin merkki on yli viikon kuluttua havaittavissa oleva puremakohdan laajeneva ja kivuton punainen alue, joka on läpimitaltaan vähintään 5cm. Punaisen alueen kasvaessa sen keskiosaan voi syntyä vaalea läiskä. Toinen harvinaisempi iho-oire on borrelia-lymfosytooma, eli pehmeä ja sinertävä kyhmy, joka on aristamaton. Borrelioosin iho-oireet häviävät hoitamattomana yleensä kuukauden sisällä. Varhaisvaiheen borrelioosiin voi liittyä myös niveltulehdusoireita.

Myöhäisvaiheen borrelioosi

Hoitamattomana borreliabakteeri voi levitä muualle elimistöön. Myöhäisvaiheen borrelioosia ilmenee 10-15 prosentilla tartunnan saaneista ihmisistä. Myöhäisvaiheen borrelioosin oireet ovat moninaisia ja ne voivat ilmetä useissa elimissä aiheuttaen iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihas- ja silmäoireita. Oireet alkavat kuukausien, joskus jopa vuosien kuluttua punkin puremasta.  

Borreliabakteeri aiheuttaa tyypillisesti aivokalvontulehduksen, joka saattaa olla myös vähäoireinen. Borrelioosin niveloireet voivat muistuttaa nivelreuman oireita. Reumalle tyypillistä nivelten turvotusta ja tulehdusta ei kuitenkaan yleensä ole kuin viidenneksellä potilaista. Sydänoireita, kuten hitaasti etenevää sydänlihastulehdusta tai harvalyöntisyyttä, kehittyy noin 10 prosentille ihmisistä parin kuukauden kuluessa punkin puremasta. Borreliabakteeri voi myös pesiytyä selkäytimestä tai aivoista lähteviin hermojuuriin aiheuttaen keskushermoston tulehduksen neuroborrelioosin. Tyypillisiä neurologisia oireita ovat kasvohermohalvaus ja repivät kivut vartalon ja raajojen alueilla.

Borrelioosin toteaminen ja hoito

Punkin puremajälki punoittaa lähes aina eikä se tarkoita borreliainfektiota. Infektio todetaan, kun henkilöllä on borrelioosille tyypillinen ihomuutos ja mielellään tieto punkin puremasta tai punkeille altistumisesta. Puutiaisen puremakohdasta alkava vaeltava rengasmainen punoitus on varma merkki borrelioositartunnasta. Muiden hyönteisten puremat voivat myös aiheuttaa iho-oireita, mutta punoitus ei ole rengasmainen. Myöhäisvaiheen borrelioosia voidaan tutkia verikokeella, josta etsitään vasta-aineita. Alkuvaiheen diagnoosissa verikokeesta ei ole hyötyä, sillä borrelioosin vasta-aineita löytyy verestä vasta useiden viikkojen kuluttua infektiosta. 

Antibioottihoito on hyvä aloittaa, kun punkin puremaan ilmestyy tyypillinen rengasmainen punoitus, joka on läpimitaltaan yli viisi senttimetriä. Jos antibioottihoito aloitetaan riittävän aikaisessa vaiheessa, se parantaa infektion lähes aina ja estää borrelioosin kroonistumisen. Antibioottihoito kestää yleensä kaksi viikkoa. Lääkäriin on hyvä hakeutua, jos ihottuma ei parane tai oireita ilmenee myös muissa elimissä.

Nymfipunkki levittää eniten borrelioosia

Punkki elää noin 3-5 vuotta ja käy elämänsä aikana läpi kolme kehitysvaihetta, larvasta nymfiksi ja nymfistä aikuiseksi. Jokaisessa kehitysvaiheessa punkki tarvitsee veriaterian. Punkit voivat kantaa borreliaa ja TBE-virusta kaikissa kehitysvaiheissa. Suurin osa ihmisten borrelioositartunnoista on kuitenkin peräisin nymfipunkeilta, sillä ne jäävät usein ihmisiltä huomaamatta pienen kokonsa ja lyhyen kiinnittymisaikansa vuoksi.

Borrelioosirokote

Borrelioosiin ei ole vielä markkinoilla olevaa rokotetta, mutta Pfizer-Valneva:n rokotetutkimuksessa rokote borrelioosia vastaan on osoittautunut lupaavaksi. Tällä hetkellä tutkimuksessa on menossa vaihe 3, jossa rokotteen tehon ja turvallisuuden arviointi kestävät kuukausia tai vuosia. Tulosten perusteella rokotteelle voidaan hakea myyntilupaa. On siis mahdollista, että lähitulevaisuudessa myös borrelioosia voidaan ehkäistä rokotteella.

Taigapunkki ja yleinen puutiainen

Suomessa on kahta eri punkkilajia, joita ovat yleinen puutiainen ja taigapunkki eli Siperian puutiainen. Molemmat punkit levittävät borrelioosia ja eurooppalaista sekä siperialaista TBE-virusta.

Punkki vai hämähäkki?

Punkki kuuluu hämähäkkieläimiin ja niiden erottaminen toisistaan voikin olla haastavaa. Toiset punkkilajeista ovat litteitä ja toiset pyöreitä. Punkkien koko vaihtelee kehitysvaiheesta riippuen aina 0,1 millimetristä 30 millimetriin. Aikuinen punkkikoiras on väriltään musta ja naaras punaisen ruskea.

hämähäkki vai punkki

Puutiaisaivokuume ja matkailu

TBE-rokotteen ottamista kannattaa harkita erityisesti Baltian alueelle ja Eurooppaan matkustaessa. TBE-virusta tavataan etenkin Euroopan keski- ja itäosissa sekä Baltian maissa. Euroopan ulkopuolella puutiaisaivokuumetta esiintyy mm. Venäjällä ja Kiinassa. Turisti, joka oleskelee lyhyitä aikoja kaupungeissa, ei tarvitse rokotusta puutiaisaivotulehdusta vastaan. Rokotussuojan tarvetta on hyvä arvioida, jos oleskelee pitkään tai on töissä taudin esiintymisalueilla.

Ilmaston lämpenemisen oletetaan vauhdittavan taudin leviämistä. Esimerkiksi Liettuassa tautitapausten määrä on 15-kertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana.

Maat, jossa TBE-tartunnan riski on suuri tai merkittävä: (linkki Duodecimin Terveyskirjastoon)

  • Itävalta (merkittävä riski)
  • Latvia (merkittävä riski)
  • Liettua (merkittävä riski)
  • Puola (merkittävä riski)
  • Ruotsi (merkittävä riski saaristoalueilla)
  • Saksa (merkittävä riski alueittain)
  • Slovakia (merkittävä riski)
  • Slovenia (merkittävä riski)
  • Kroatia (merkittävä riski)
  • Tšekki (merkittävä riski)
  • Venäjä (merkittävä riski)
  • Viro (merkittävä riski)