Hepatiittirokotteet

Hepatiittivirukset aiheuttavat akuuttia ja tarttuvaa maksatulehdusta eli hepatiittia. Hepatiitti voi olla oireeton tai vähäoireinen, mutta se voi myös kroonistua ja edetä maksakirroosiksi ja -syöväksi johtaen jopa kuolemaan. Ihmisillä esiintyy viittä eri hepatiittivirusta, joista yleisimpiä ovat A -, B – ja C -virukset. Hepatiitit ovat maailmanlaajuisesti hyvin yleisiä. Esimerkiksi uusia B-hepatiittitartuntoja todetaan 1,5 miljoonaa maailmanlaajuisesti vuosittain. Paras tapa suojautua hepatiitti A:ta ja B:tä vastaan on ottamalla hepatiittirokote. Rokotteita suositellaan erityisesti matkailijoille.

Hinnasto  Rokoteklinikat  Rokotebussi

Hepatiittirokotteen aikataulu

Rokotepalvelussa on saatavilla A-hepatiittirokote, B-hepatiittirokote sekä A+B -yhdistelmärokote, joka antaa suojan molempia viruksia vastaan. 

Hepatiitti A+B -yhdistelmärokote

Hepatiitti A+B -yhdistelmärokotteen voi ottaa 1-vuotiaasta lähtien. Yhdistelmärokotetta otetaan kolme annosta aikataululla 0,1 ja 6 kk. Yhdistelmärokotteella saa väliaikaisen suojan jo kahdella annoksella. Pitkäaikainen suoja saavutetaan kolmen rokotekerran jälkeen. 

A+B-hepatiittirokote voidaan antaa myös nopeutetusti aikataululla 0,7,21 vrk + 12 kk. Tätä rokotusohjelmaa voidaan käyttää yli 16-vuotiailla, jotka tarvitsevat nopean suojan esim. alle kuukauden päästä alkavan matkan vuoksi. Neljännen annoksen jälkeen suoja on pitkäaikainen.

Hepatiitti A -rokote

Erillinen A-hepatiittirokote voidaan antaa 1-vuotiaasta alkaen. Hepatiitti A -rokotetta otetaan kaksi annosta aikataululla 0 ja 6–12 kk. Kahden annoksen jälkeen rokotussuoja on tämänhetkisen tiedon mukaan vähintään 30-40 vuotta. Jo yksi annos A-hepatiittirokotetta antaa suojan ennen matkaa. Koska hepatiitti A-infektiolla on pitkä itämisaika, ehtii juuri ennen matkaakin otettu rokote muodostaa suojaa taudilta. 

Hepatiitti B -rokote

Erillinen B-hepatiittirokote voidaan antaa tarvittaessa jo vastasyntyneelle. Perusrokotussarjaan kuuluu kolme annosta aikataululla 0,1 ja 6 kk. B-hepatiittirokotteella saa väliaikaisen suojan jo kahdella annoksella. Pitkäaikainen suoja saavutetaan kolmen rokotekerran jälkeen.

Poikkeavat aikataulut: Jos suojaa tarvitaan nopeasti ja tartuntariski arvioidaan suureksi, voidaan käyttää neljän annoksen rokotussarjaa. Rokotukset annetaan tällöin kuukausina 0, 1, 2 ja 12. Neljäs rokoteannos tarvitaan pitkäaikaisen suojan takaamiseksi. B-hepatiittirokote voidaan antaa poikkeustilanteessa aikuiselle myös nopeutetusti aikataululla 0,7,21 vrk + 12 kk. Neljännen annoksen jälkeen suoja on pitkäaikainen.

Hepatiittirokotteen voimassaolo

Matkailijalle täysi rokotussarja antaa tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan 30-40 -vuoden suojan hepatiitteja vastaan. 

Hepatiittirokotteen sivuvaikutukset

Eri hepatiittirokotteiden aiheuttamat rokotusreaktiot ovat hyvin samankaltaisia. Tyypillisimpiä rokotusreaktioita ovat pistokohdan kipu ja punoitus, päänsärky sekä väsymys. Muita mahdollisia rokotusreaktioita ovat mm. pahoinvointi, heikotus, lihassärky ja kuume. Oireet ilmaantuvat yleensä parin päivän sisällä rokottamisesta ja ovat tyypillisesti nopeasti ohimeneviä.

Hepatiittien esiintyvyys

Hepatiitti A -virusta on kaikkialla maailmassa. Korkea tartuntariski on maissa, joissa hygieniataso on huono. Saharan eteläpuolinen Afrikka, osa Etelä-Aasian maista sekä Etelä- ja Keski-Amerikka ovat korkean riskin alueita hepatiitti A -tartunnalle. Tartuntavaara on verraten pieni Pohjoismaissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Pohjois-Amerikassa, Japanissa ja Länsi-Euroopassa, jossa hygieniataso on hyvä. Euroopassa hepatiitti A -virusta tavataan yleensä eniten Bulgariassa, Romaniassa ja Puolassa. Suomessa hepatiitti A -virusta on suhteellisen vähän ja tartunnat ovat pääasiassa matkalta saatuja. Kotoperäisiä tartuntoja tavataan ajoittain mm. ulkomaisten pakastemarjojen ja muiden elintarvikkeiden aiheuttamina.

Hepatiitti B -viruksen aiheuttama maksatulehdus on maailmanlaajuisesti yleinen sairaus. Maailman terveysjärjestö WHO:n arvioiden mukaan vuonna 2019 lähes 300 miljoonaa ihmistä eli kroonisen hepatiitti B -infektion kanssa ja virus johti 820 000 ihmisen kuolemaan. Vuosittain uusia tartuntoja todetaan 1,5 miljoonaa. Taudin esiintyvyys on korkeinta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Amazon-joella Etelä-Amerikassa, jossa joka kymmenes sairastaa kroonista hepatiitti B -infektiota. Pohjoismaissa, Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa riski saada hepatiitti B -tartunta on suhteellisen pieni. Suurin osa Suomessa saaduista hepatiitti B -tartunnoista tapahtuu suojaamattomassa seksissä tai pistettävien huumeiden välityksellä. Viimeisen viiden vuoden aikana on todettu keskimäärin seitsemän akuuttia B-hepatiittitartuntaa vuodessa. 

Hepatiitin oireet

Hepatiitti A -virus (HAV) aiheuttaa maksatulehduksen, joka tunnetaan myös nimellä keltatauti. Suurin osa tautiin sairastuneista toipuu ilman pysyviä maksavaurioita eikä riskiä taudin kroonistumiselle ole hepatiitti B:n tai C:n tapaan. Hepatiitti A:n oireet alkavat usein äkillisesti 15-50 vuorokautta tartunnan saamisesta. Ensioireita ovat kuume, pahoinvointi, vatsakipu ja ruokahaluttomuus. Iho ja silmät saattavat muuttua keltaisiksi bilirubiinin lisääntymisen johdosta elimistössä, sillä tulehtunut maksa ei pysty tehokkaasti osallistumaan sen poistamiseen. Maksan toipuminen vie aikaa, joten hepatiitti A -virukseen sairastuneet kärsivät usein ruokahaluttomuudesta ja väsymyksestä kuukausien ajan tartunnan saamisen jälkeen. Pienet alle 6-vuotiaat lapset sairastavat hepatiitti A:n aiheuttaman maksatulehduksen usein lieväoireisena. Lieväoireiset ja oireettomat lapset voivat kuitenkin levittää tautia tehokkaasti ympäristöönsä, esim. päiväkodeissa ja perheen sisällä, joten myös lasten suojaaminen taudilta rokotteilla on tärkeää.

Hepatiitti B -virus (HBV) voi aiheuttaa akuutin tai kroonisen maksatulehduksen. Etenkin lapsilla infektio usein kroonistuu. Krooniseen maksatulehdukseen sairastunut jää pysyvästi taudin kantajaksi. Pahimmillaan hepatiitti B aiheuttaa maksan vajaatoimintaa, maksakirroosia ja maksasyöpää. Hepatiitti B -infektio on salakavala, sillä tartunnan saanut on usein oireeton eikä tiedä kantavansa virusta. Jopa 60-70% hepatiitti B -infektioista on oireettomia. Taudin itämisaika on pitkä, yhdestä kuuteen kuukautta. Alkuvaiheen oireita ovat pahoinvointi, vatsakipu, oksentelu, ripuli, silmänvalkuaisten, limakalvojen ja ihon keltaisuus sekä joskus lihas- ja nivelkivut. Akuuttivaihe on usein lievä ja oireet kestävät noin kahden viikon verran. Hepatiitti B:n suurin terveysuhka on maksakirroosille ja maksasyövälle altistava krooninen maksatulehdus. 

Miten hepatiitti A tarttuu?

Hepatiitti A -infektio tarttuu virusta erittävän ihmisen ulosteiden välityksellä. Tartunta saadaan yleensä saastuneen juoman tai ruoan välityksellä. Tartunnan voi saada esimerkiksi likaisella vedellä pestyistä vihanneksista, hedelmistä tai marjoista, huonosti kypsennetystä lihasta, kypsentämättömistä merenelävistä, leikkeleistä ja majoneesista. Virus voi tarttua myös kosketustartuntana ihmisestä toiseen esim. seksin välityksellä, uima-altaan saastuneesta vedessä tai ovenkahvoista, jos virusta on lähipiirissä. Tartuntaan riittää hyvin pieni määrä virusta. Myös oireeton viruksen kantaja levittää tautia pari viikkoa sairastumisen jälkeen. Hepatiittirokotteiden lisäksi hepatiitti A -tartuntaa voi ennaltaehkäistä ruokailutottumuksilla ja huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta. 

Miten hepatiitti B tarttuu?

Hepatiitti B -virus tarttuu veren välityksellä ja suojaamattomassa seksissä. Hepatiitti B voi myös siirtyä äidistä vauvaan raskauden, synnytyksen tai imetyksen yhteydessä. Hepatiitti B -viruksen tartunnan lähteitä ovat mm. suojaamaton seksi, verituotteet verensiirron yhteydessä, likaiset välineet hoitotoimenpiteiden, lävistysten ja tatuointien yhteydessä, onnettomuudet sekä kontaktilajiharrastus. Paras tapa suojautua hepatiitti B -virukselta on ottaa hepatiitti B -rokote tai A+B -yhdistelmärokote. Lisäksi tulisi muistaa kondomin käyttö seksissä. Tatuointeja ja lävistyksiä ei kannata ottaa huonon hygienian oloissa.

Hepatiittirokote lapselle

WHO suosittelee kaikkien vauvojen rokottamista B-hepatiittia vastaan. Suositus toteutuukin jo useimmissa Euroopan maissa. Suomessa ilmaiseen rokotteeseen ovat oikeutettuja suurentuneen tartuntariskin vuoksi vastasyntyneet, joiden toinen vanhempi (tai molemmat vanhemmat) on lähtöisin maasta, jossa hepatiitti B on yleinen. Muut riskiryhmät on lueteltu THL:n sivuilla. Suurimmalle osalle perheitä hepatiittirokote on omakustanteinen. Hepatiittirokote tulee ajankohtaiseksi usein lapsen ensimmäisen ulkomaanmatkan yhteydessä. B-hepatiittirokote voidaan antaa jo vastasyntyneelle ja A-hepatiittirokote sekä A+B-yhdistelmärokote 1v. iästä alkaen. Perusrokotussarjan aikataulu on samankaltainen kuin aikuisilla (kts. kohta hepatiittirokotteen aikataulu). 

Hepatiittirokotteen hinta

Aikuisten ja yli 16v rokotteet:

• Hepatiitti A+B -rokotteen hinta on 104 € /annos. 
• Hepatiitti A -rokotteen hinta on 107 € /annos. 
• Hepatiitti B -rokotteen hinta on 91 € /annos. 

Rokotuskäyntiin lisätään kantamaksu 3,00 €.

Lasten rokotteet:

• Hepatiitti A+B -rokotteen hinta on 91 €/annos. (lapset 1-15v)
• Hepatiitti A -rokotteen hinta lapsille on 80 € /annos. (lapset 1-15v)
• Hepatiitti B -rokotteen hinta lapsille on 70 € /annos. (lapset 0-15v)

Rokotuskäyntiin lisätään kantamaksu 3,00 €.

Matkailuneuvonta Rokotepalvelussa

Rokotepalvelun asiantuntijat auttavat matkailijaa rokotussuojan suunnittelussa. Voit varata ajan matkailuneuvontaan, jolloin suunnittelemme yksilöllisesti sinulle tai perheellesi tarvittavan rokotussuojan matkaasi varten. 

Lue lisää:

• Maakohtaiset rokotussuositukset

Lähteet: Asiantuntijamme sekä THL ja WHO