Hepatiittirokotteet

Viimeksi päivitetty: To 30 Tammikuu, 2025

Hepatiittivirukset aiheuttavat akuuttia ja tarttuvaa maksatulehdusta eli hepatiittia. Hepatiitti voi olla oireeton tai vähäoireinen, mutta se voi myös kroonistua ja edetä maksakirroosiksi ja -syöväksi johtaen jopa kuolemaan. Ihmisillä esiintyy viittä eri hepatiittivirusta, joista yleisimpiä ovat A -, B – ja C -virukset. Hepatiitit ovat maailmanlaajuisesti hyvin yleisiä. Esimerkiksi uusia B-hepatiittitartuntoja todetaan 1,5 miljoonaa maailmanlaajuisesti vuosittain. Paras tapa suojautua hepatiitti A:ta ja B:tä vastaan on ottamalla hepatiittirokote. Rokotteita suositellaan erityisesti matkailijoille.

Hinnasto  Rokoteklinikat  Rokotebussi

Hepatiittirokotteen aikataulu

Rokotepalvelussa on saatavilla A-hepatiittirokote, B-hepatiittirokote sekä A+B -yhdistelmärokote, joka antaa suojan molempia viruksia vastaan. 

Hepatiitti A+B -yhdistelmärokote

Hepatiitti A+B -yhdistelmärokotteen voi ottaa 1-vuotiaasta lähtien. Yhdistelmärokotetta otetaan kolme annosta aikataululla 0,1 ja 6 kk. Hepatiitti A+B -yhdistelmärokotteella saa hyvän suojan A-hepatiittia vastaan kahdella annoksella ennen matkaa. Kolmas annos antaa pitkäaikaista suojaa. Suoja B-hepatiittia vastaan ei ole kahden annoksen jälkeen vielä korkein mahdollinen. Hyvä ja pitkäaikainen suoja B-hepatiittia vastaan saavutetaan kolmen rokoteannoksen jälkeen. 

Mikäli matkan alkuun on alle 6kk ja tarvitsee hyvän suojan molempia hepatiitteja vastaan, kannattaa yhdistelmärokotesarja ottaa nopeutetulla ohjelmalla. Nopeutetulla ohjelmalla rokotukset tulevat aikataulussa 0,7,21 vrk + 12 kk. Tätä rokotusohjelmaa voidaan käyttää 16 vuotta täyttäneillä, jotka tarvitsevat hyvän rokotussuojan alle 6 kk päästä alkavan matkan vuoksi. Neljännen annoksen jälkeen suoja on pitkäaikainen.

Hepatiitti A -rokote

Erillinen A-hepatiittirokote voidaan antaa 1-vuotiaasta alkaen. Hepatiitti A -rokotetta otetaan kaksi annosta aikataululla 0 ja 6–12 kk. Kahden annoksen jälkeen rokotussuoja on tämänhetkisen tiedon mukaan vähintään 30-40 vuotta. Jo yksi annos A-hepatiittirokotetta antaa suojan ennen matkaa. Koska hepatiitti A-infektiolla on pitkä itämisaika, ehtii juuri ennen matkaakin otettu rokote muodostaa suojaa taudilta. 

Hepatiitti B -rokote

Erillinen B-hepatiittirokote voidaan antaa tarvittaessa jo vastasyntyneelle. Perusrokotussarjaan kuuluu kolme annosta aikataululla 0,1 ja 6 kk. Hyvän ja pitkäaikaisen rokotussuojan muodostuminen vaatii kolme rokoteannosta.

Jos tartuntariski arvioidaan suureksi ja matkan alkuun on alle 6 kuukautta aikaa, voidaan B-hepatiittirokotukset antaa aikuisille ja 16 vuotta täyttäneille nopeutetulla aikataululla. Nopeutetulla ohjelmalla rokotukset tulevat aikataulussa 0,7,21 vrk + 12 kk.  Neljännen annoksen jälkeen suoja on pitkäaikainen.

Hepatiittirokotteen voimassaolo

Matkailijalle täysi rokotussarja antaa tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan 30-40 -vuoden suojan hepatiitteja vastaan. 

Hepatiittirokotteen sivuvaikutukset

Eri hepatiittirokotteiden aiheuttamat rokotusreaktiot ovat hyvin samankaltaisia. Tyypillisimpiä rokotusreaktioita ovat pistokohdan kipu ja punoitus, päänsärky sekä väsymys. Muita mahdollisia rokotusreaktioita ovat mm. pahoinvointi, heikotus, lihassärky ja kuume. Oireet ilmaantuvat yleensä parin päivän sisällä rokottamisesta ja ovat tyypillisesti nopeasti ohimeneviä.

Hepatiittien esiintyvyys

Hepatiitti A -virusta on kaikkialla maailmassa. Korkea tartuntariski on maissa, joissa hygieniataso on huono. Saharan eteläpuolinen Afrikka, osa Etelä-Aasian maista sekä Etelä- ja Keski-Amerikka ovat korkean riskin alueita hepatiitti A -tartunnalle. Tartuntavaara on verraten pieni Pohjoismaissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Pohjois-Amerikassa, Japanissa ja Länsi-Euroopassa, jossa hygieniataso on hyvä. Euroopassa hepatiitti A -virusta tavataan yleensä eniten Bulgariassa, Romaniassa ja Puolassa. Suomessa hepatiitti A -virusta on suhteellisen vähän ja tartunnat ovat pääasiassa matkalta saatuja. Kotoperäisiä tartuntoja tavataan ajoittain mm. ulkomaisten pakastemarjojen ja muiden elintarvikkeiden aiheuttamina.

Hepatiitti B -viruksen aiheuttama maksatulehdus on maailmanlaajuisesti yleinen sairaus. Maailman terveysjärjestö WHO:n arvioiden mukaan vuonna 2019 lähes 300 miljoonaa ihmistä eli kroonisen hepatiitti B -infektion kanssa ja virus johti 820 000 ihmisen kuolemaan. Vuosittain uusia tartuntoja todetaan 1,5 miljoonaa. Taudin esiintyvyys on korkeinta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Amazon-joella Etelä-Amerikassa, jossa joka kymmenes sairastaa kroonista hepatiitti B -infektiota. Pohjoismaissa, Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa riski saada hepatiitti B -tartunta on suhteellisen pieni. Suurin osa Suomessa saaduista hepatiitti B -tartunnoista tapahtuu suojaamattomassa seksissä tai pistettävien huumeiden välityksellä. Viimeisen viiden vuoden aikana on todettu keskimäärin seitsemän akuuttia B-hepatiittitartuntaa vuodessa. 

Hepatiitin oireet

Hepatiitti A -virus (HAV) aiheuttaa maksatulehduksen, joka tunnetaan myös nimellä keltatauti. Suurin osa tautiin sairastuneista toipuu ilman pysyviä maksavaurioita eikä riskiä taudin kroonistumiselle ole hepatiitti B:n tai C:n tapaan. Hepatiitti A:n oireet alkavat usein äkillisesti 15-50 vuorokautta tartunnan saamisesta. Ensioireita ovat kuume, pahoinvointi, vatsakipu ja ruokahaluttomuus. Iho ja silmät saattavat muuttua keltaisiksi bilirubiinin lisääntymisen johdosta elimistössä, sillä tulehtunut maksa ei pysty tehokkaasti osallistumaan sen poistamiseen. Maksan toipuminen vie aikaa, joten hepatiitti A -virukseen sairastuneet kärsivät usein ruokahaluttomuudesta ja väsymyksestä kuukausien ajan tartunnan saamisen jälkeen. Pienet alle 6-vuotiaat lapset sairastavat hepatiitti A:n aiheuttaman maksatulehduksen usein lieväoireisena. Lieväoireiset ja oireettomat lapset voivat kuitenkin levittää tautia tehokkaasti ympäristöönsä, esim. päiväkodeissa ja perheen sisällä, joten myös lasten suojaaminen taudilta rokotteilla on tärkeää.

Hepatiitti B -virus (HBV) voi aiheuttaa akuutin tai kroonisen maksatulehduksen. Etenkin lapsilla infektio usein kroonistuu. Krooniseen maksatulehdukseen sairastunut jää pysyvästi taudin kantajaksi. Pahimmillaan hepatiitti B aiheuttaa maksan vajaatoimintaa, maksakirroosia ja maksasyöpää. Hepatiitti B -infektio on salakavala, sillä tartunnan saanut on usein oireeton eikä tiedä kantavansa virusta. Jopa 60-70% hepatiitti B -infektioista on oireettomia. Taudin itämisaika on pitkä, yhdestä kuuteen kuukautta. Alkuvaiheen oireita ovat pahoinvointi, vatsakipu, oksentelu, ripuli, silmänvalkuaisten, limakalvojen ja ihon keltaisuus sekä joskus lihas- ja nivelkivut. Akuuttivaihe on usein lievä ja oireet kestävät noin kahden viikon verran. Hepatiitti B:n suurin terveysuhka on maksakirroosille ja maksasyövälle altistava krooninen maksatulehdus. 

Miten hepatiitti A tarttuu?

ruoka ja a-hepatiittiHepatiitti A -infektio tarttuu virusta erittävän ihmisen ulosteiden välityksellä. Tartunta saadaan yleensä saastuneen juoman tai ruoan välityksellä. Tartunnan voi saada esimerkiksi likaisella vedellä pestyistä vihanneksista, hedelmistä tai marjoista, huonosti kypsennetystä lihasta, kypsentämättömistä merenelävistä, leikkeleistä ja majoneesista. Virus voi tarttua myös kosketustartuntana ihmisestä toiseen esim. seksin välityksellä, uima-altaan saastuneesta vedessä tai ovenkahvoista, jos virusta on lähipiirissä. Tartuntaan riittää hyvin pieni määrä virusta. Myös oireeton viruksen kantaja levittää tautia pari viikkoa sairastumisen jälkeen. Hepatiittirokotteiden lisäksi hepatiitti A -tartuntaa voi ennaltaehkäistä ruokailutottumuksilla ja huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta. 

Miten hepatiitti B tarttuu?

Hepatiitti B -virus tarttuu veren välityksellä ja suojaamattomassa seksissä. Hepatiitti B voi myös siirtyä äidistä vauvaan raskauden, synnytyksen tai imetyksen yhteydessä. Hepatiitti B -viruksen tartunnan lähteitä ovat mm. suojaamaton seksi, verituotteet verensiirron yhteydessä, likaiset välineet hoitotoimenpiteiden, lävistysten ja tatuointien yhteydessä, onnettomuudet sekä kontaktilajiharrastus. Paras tapa suojautua hepatiitti B -virukselta on ottaa hepatiitti B -rokote tai A+B -yhdistelmärokote. Lisäksi tulisi muistaa kondomin käyttö seksissä. Tatuointeja ja lävistyksiä ei kannata ottaa huonon hygienian oloissa.

Hepatiittirokote lapselle

WHO suosittelee kaikkien vauvojen rokottamista B-hepatiittia vastaan. Suositus toteutuukin jo useimmissa Euroopan maissa. Suomessa ilmaiseen rokotteeseen ovat oikeutettuja suurentuneen tartuntariskin vuoksi vastasyntyneet, joiden toinen vanhempi (tai molemmat vanhemmat) on lähtöisin maasta, jossa hepatiitti B on yleinen. Muut riskiryhmät on lueteltu THL:n sivuilla. Suurimmalle osalle perheitä hepatiittirokote on omakustanteinen. Hepatiittirokote tulee ajankohtaiseksi usein lapsen ensimmäisen ulkomaanmatkan yhteydessä. B-hepatiittirokote voidaan antaa jo vastasyntyneelle ja A-hepatiittirokote sekä A+B-yhdistelmärokote 1v. iästä alkaen. Perusrokotussarjan aikataulu on samankaltainen kuin aikuisilla (kts. kohta hepatiittirokotteen aikataulu). 

Hepatiittirokotteen hinta

Aikuisten ja 16 vuotta täyttäneiden rokotteet:

  • Hepatiitti A+B -rokotteen hinta on 108 € /annos. 
  • Hepatiitti A -rokotteen hinta on 112 € /annos. 
  • Hepatiitti B -rokotteen hinta on 93 € /annos. 

Rokotuskäyntiin lisätään kantamaksu 3,00 €.

Lasten rokotteet:

  • Hepatiitti A+B -rokotteen hinta on 98 €/annos. (lapset 1-15v)
  • Hepatiitti A -rokotteen hinta lapsille on 83 € /annos. (lapset 1-15v)
  • Hepatiitti B -rokotteen hinta lapsille on 73 € /annos. (lapset 0-15v)

Rokotuskäyntiin lisätään kantamaksu 3,00 €.

Matkailuneuvonta Rokotepalvelussa

Rokotepalvelun asiantuntijat auttavat matkailijaa rokotussuojan suunnittelussa. Voit varata ajan matkailuneuvontaan, jolloin suunnittelemme yksilöllisesti sinulle tai perheellesi tarvittavan rokotussuojan matkaasi varten. 

Lue lisää:

Lähteet: Asiantuntijamme sekä THL ja WHO

FAQ

Miten pitkään hepatiittirokotus on voimassa?
Vastaus: Täysi hepatiittirokotesarja antaa pitkäaikaisen suojan, eikä tehostetarpeesta ole toistaiseksi tietoa. A-hepatiittirokotussarja on kaksi annosta ja B-hepatiitti- sekä A+B-hepatiittirokotussarjat kolme annosta. Jos olet saanut hepatiittirokotukset nopeutetusti, tarvitset vielä neljännen rokoteannoksen 12kk ensimmäisestä rokotuksesta.
Montako annosta täyteen hepatiittirokotesarjaan kuuluu?
Vastaus: Rokotepalvelussa on saatavilla A-hepatiittirokote, B-hepatiittirokote sekä A+B -yhdistelmärokote, joka antaa suojan molempia viruksia vastaan. A-hepatiittirokotesarjaan kuuluu kaksi annosta. Ensimmäisen annoksen jälkeen tehosteannos otetaan 6-12 kk kuluttua. A+B- yhdistelmärokotteeseen sekä B-hepatiittirokotteeseen kuuluu kolme annosta. Annokset otetaan kuukausina 0,1 ja 6 kk. Yli 16-vuotias voi ottaa A+B- yhdistelmärokotteen ja B-hepatiittirokotteen myös nopeutetulla aikataululla, jolloin sarjaan kuuluu neljä annosta aikataululla 0,7, 21 vrk + 4. annos 12 kk kuluttua ensimmäisestä rokoteannoksesta. Nopeutettua rokotussarjaa käytetään, kun tarvitaan hyvä suoja molempia hepatiitteja vastaan ja matkan ajankohta on alle 6kk kuluttua.
Milloin A-hepatiittirokote on viimeistään otettava ennen matkalle lähtöä?
Vastaus: Erillisellä A-hepatiittirokotteella suoja muodostuu kahden viikon kuluessa ensimmäisestä annoksesta, mutta taudin pitkän itämisajan vuoksi rokote voidaan antaa vielä juuri ennen matkalle lähtöä. Yksi annos A-hepatiittirokotetta riittää matkaa varten, ja pitkäaikaisen suojan saa toisen annoksen jälkeen, joka otetaan 6–12 kk kuluttua. A+B -yhdistelmärokotteella saa hyvän suojan A-hepatiittia vastaan kahdella annoksella ennen matkaa. Rokotteet annetaan kuukauden välillä. Kolmas annos antaa pitkäaikaista suojaa ja annetaan viisi kuukautta toisen jälkeen. Suoja B-hepatiittia vastaan ei ole kahden annoksen jälkeen vielä korkein mahdollinen. Jos matkan alkuun on enää viikkoja tai päiviä, mietitään hepatiittirokotteiden antoaikataulu tapauskohtaisesti.
Milloin B-hepatiittirokote on viimeistään otettava ennen matkalle lähtöä?
Vastaus: A+B- yhdistelmärokotetta sekä erillistä B- hepatiittirokotetta tulisi ottaa kolme annosta ennen matkaa, jotta saadaan paras mahdollinen suoja B-hepatiittia vastaan. Mikäli matkalle lähtöön on yli 6 kk aikaa, voidaan rokotesarja antaa normaalilla aikataululla, jolloin kaksi ensimmäistä rokoteannosta annetaan kuukauden välillä ja kolmas viiden kuukauden kuluttua toisesta annoksesta. Mikäli matkaan on alle 6 kk aikaa, voidaan rokotesarja antaa yli 16-vuotiaille nopeutetulla antoaikataululla, jolloin rokoteannokset annetaan päivinä 0, 7 ja 21 vrk + 12 kk. Näin saadaan hyvä suoja B-hepatiittia vastaan ennen matkaa. Jos matkan alkuun on enää viikkoja tai päiviä, mietitään hepatiittirokotteiden antoaikataulu tapauskohtaisesti.
Kenelle suositellaan A-hepatiittirokotusta?
Vastaus: A-hepatiittirokotusta suositellaan, kun matkustaa A-hepatiitin riskialueille. A-hepatiitti on yleinen tropiikissa ja maissa, joissa hygieniataso on huono. Myös joihinkin Euroopan maihin suositellaan A-hepatiittirokotetta. Hepatiitti A -infektio tarttuu virusta erittävän ihmisen ulosteiden välityksellä. Tartunta saadaan yleensä saastuneen juoman tai ruoan välityksellä. Tartunnan voi saada esimerkiksi likaisella vedellä pestyistä kypsentämättömistä vihanneksista, hedelmistä tai marjoista, huonosti kypsennetystä lihasta, kypsentämättömistä merenelävistä, leikkeleistä ja majoneesista. Joillain voi olla ammatin puolesta kohonnut riski A-hepatiittitartunnalle: esimerkiksi jätehuollon työntekijöille suositellaan A-hepatiittirokotusta. Tietyt riskiryhmät saavat A-hepatiittirokotuksen osana kansallista rokotusohjelmaa. Matkailijalle rokotukset ovat aina omakustanteiset.
Kenelle suositellaan B-hepatiittirokotusta?
Vastaus: Suomalaisen tartuntariski ja rokotustarve B-hepatiitille on riippuvaista elämäntavoista ja matkustelusta riskimaissa. B-hepatiitti tarttuu pääasiassa veri- ja seksiteitse sekä virusta kantavasta äidistä syntyvään lapseen. Vaikka tartunta vaatii läheistä kontaktia eritteiden tai veren kanssa, niin tartuntoja on maailmalla paljon. Arviolta 25 % ihmisistä eli yli 2 miljardia on sairastanut B-hepatiitin elämänsä aikana. Virus kestää tartuttavana pitkään pinnoilla ja suurin osa kantajista eli tartuttajista ei tiedä olevansa tartuntariski muille. B-hepatiittirokotetta on syytä harkita matkustettaessa riskialueelle. Osalla voi olla suurentunut riski opiskelun tai työn vuoksi. Rokotetta suositellaan erityisesti, jos oleskellaan kohtalaisen tai runsaan esiintyvyyden alueella yli 6kk, alueelle usein matkustaville, alueella päivähoidossa oleville tai paikallisten lasten kanssa asuville tai oleskeleville lapsille, suurentunut riski joutua lääketieteelliseen toimenpiteeseen ulkomailla, riskimatkailijoille (seksi, iv-huumeet, tatuoinnit, kontaktilajit). Tietyt riskiryhmät saavat B-hepatiittirokotuksen osana kansallista rokotusohjelmaa. Matkailijalle rokotukset ovat aina omakustanteiset.
Aiheuttaako hepatiittirokote haittavaikutuksia?
Vastaus: Hepatiittirokotteet ovat olleet käytössä pitkään, ja ne ovat turvallisia ja hyvin siedettyjä. Tyypillisimpiä rokotusreaktioita ovat pistokohdan kipu ja punoitus, päänsärky sekä väsymys. Muita mahdollisia rokotusreaktioita ovat mm. pahoinvointi, heikotus, lihassärky ja kuume. Oireet ilmaantuvat tyypillisesti yhden-kahden päivän sisällä ja ohittuvat yleensä muutaman päivän kuluessa.
Olen saanut yhden annoksen A-hepatiittirokotetta, voiko sarjaa jatkaa A+B- yhdistelmärokotteella?
Vastaus: Rokotesarjaa on mahdollista jatkaa yhdistelmärokotteella, mutta yhdistelmärokotteessa vaikuttavaa ainetta on pienempi määrä kuin erillisessä A-hepatiittirokotteessa ja annoksia tarvitsee useamman. Alla on lueteltu tavallisimmat vaihtoehdot rokotesarjan jatkamiseen. Vaihtoehto 1: Unohda aiemmin annettu hepatiitti A -rokote ja aloita hepatiitti A+B- yhdistelmärokotesarja alusta. Vaihtoehto 2: Ota nyt yksi hepatiitti B -rokoteannos ja jatka sarja loppuun yhdistelmärokotteella. Vaihtoehto 3: Jatka hepatiitti A- rokotesarja loppuun ja aloita erillinen hepatiitti B -rokotesarja.
Hepatiittirokotesarja jäi kesken vuosia sitten, pitääkö sarja aloittaa alusta?
Vastaus: Yleensä rokotussarjaa voidaan jatkaa siitä, mihin on jääty. Elimistö muistaa saadut rokotusannokset, vaikka rokotusväli olisi hieman venähtänytkin. Jos sarja on jäänyt kesken yli 10 vuotta sitten, suosittelemme yleensä yhtä ylimääräistä annosta hyvän rokotussuojan varmistamiseksi.
Voiko hepatiittirokotteita ottaa raskauden tai imetyksen aikana?
Vastaus: Raskaana ollessa ylimääräisiä rokotuksia tulisi välttää. Hepatiittirokotuksia ei pääsääntöisesti suositella raskauden aikana, mutta erityistilanteissa rokotuksen ottamista voidaan harkita. Sekä A- että B- hepatiittirokotteiden kohdalla tällaisia tilanteita ovat mm. pitkäksi ajaksi matkustaminen alueelle, jossa on suuri riski hepatiittitartunnalle. Konsultoimme aina lääkäriämme tällaisessa tilanteessa ennen rokottamista. Imetys ei ole este hepatiittirokotteiden ottamiselle.
Onko hepatiitti B vaarallinen?
Vastaus: Hepatiitti B- virus voi aiheuttaa akuutin tai kroonisen maksatulehduksen. Alkuvaiheen oireita ovat oksentelu, ripuli, vatsakipu, pahoinvointi, limakalvojen ja ihon keltaisuus sekä joskus myös lihas- ja nivelkivut. Tartunnan saaneista 3–5 % jää kroonisiksi viruksen kantajiksi, erityisesti lapset. Heistä joka viides saa maksakirroosin, jos infektiota ei todeta eikä viruslääkettä anneta. Se kehittyy hitaasti 10–30v. aikana. Kirroosi lisää maksasyövän riskin jopa 200-kertaiseksi.
Onko hepatiitti A vaarallinen?
Vastaus: Hepatiitti A- virus aiheuttaa akuutin maksatulehduksen, joka tunnetaan myös keltatautina. Hepatiitti A:n oireet alkavat yleensä äkillisesti 15-50 vuorokautta tartunnan saamisesta. Ensioireita ovat vatsakipu, ruokahaluttomuus ja kuume. Iho ja silmät saattavat muuttua keltaisiksi bilirubiinin lisääntymisen myötä. Pienillä alle 6- vuotiailla lapsilla hepatiitti A:n aiheuttama maksatulehdus on usein lieväoireinen, mutta lieväoireiset lapset voivat kuitenkin levittää tautia tehokkaasti esim. perheen sisällä ja päiväkodeissa, joten myös lasten rokottaminen on tärkeää. Maksan toipuminen vie aikaa, joten hepatiitti A- virukseen sairastuneilla esiintyy usein väsymystä ja ruokahaluttomuutta jopa kuukausien ajan tartunnan saamisen jälkeen.

 

reppureissu aasia