Perusrokotukset

Rokotusaikataulu ja tarvittavat tehosteannokset mietityttävät monia asiakkaitamme. Neuvomme mielellämme koko perheen rokotesuojaan liittyvissä asioissa. Koska rokote on lääkevalmiste, rokotteita ei anneta varmuuden vuoksi, vaan aina terveydenhuollon ammattilaistemme arvioiman tarpeen ja harkinnan mukaan. Lisäksi on tärkeää muistaa, että rokote auttaa vain etukäteen annettuna.

Hinnasto  Rokoteklinikat  Rokotebussi

Mitä rokotteita aikuisen tulisi ottaa?

Kattavan rokotusohjelman vuoksi monet taudit ovat Suomessa muuttuneet harvinaisiksi tai kadonneet kokonaan. Seuraavia rokotteita suositellaan osalle aikuisia, riippuen iästä, asuinpaikasta ja elämäntavoista.

Rokotukset aikuisena:

Influenssarokote kuuluu Suomessa perusrokotuksiin. Influenssarokotusten kattavuus on Suomessa alueellisesti varsin vaihtelevaa ja liian matalalla tasolla. Kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluvista lapsista noin kolmasosalle on otettu rokote ja yli 65-vuotiaista vain noin 50 prosenttia ottaa rokotteen vuosittain. Perusterveiden lasten influenssarokotukset annetaan neuvoloissa nykyisin 6kk–6 vuoden ikäisille lapsille. Rokote sopii kaiken ikäisille yli 6kk iästä alkaen.

Pneumokokkirokote. WHO suosittelee erityisesti pienille lapsille ja 65 vuotta täyttäneille pneumokokkirokotetta. Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa rokote kuuluu vain pienten lasten ohjelmaan neuvolassa. Aikuisille rokote voidaan antaa 50 vuoden iästä alkaen ja riskistä riippuen jo nuoremmillekin aikuisille.

Puutiaisaivokuumerokote (TBE). Suositellaan erityisesti Ahvenanmaalla, Turun saaristossa, rannikkoalueilla, itärajan lähistöllä, Baltian maissa sekä osassa Keski-Eurooppaa luonnossa liikkuville. Puutiaisaivokuume- eli TBE-viruksen esiintymisalue on laajentunut Suomessa ja suojautuminen ilman rokotetta voi olla hankalaa. Viruksen tarttuminen puutiaisesta on nopeaa eivätkä päivittäiset punkkitarkastukset auta riskin vähentämisessä.

Jäykkäkouristus, kurkkumätä ja hinkuyskä (dtap-rokote). Erityisesti yli 25-vuotiaiden kannattaa tarkastaa, milloin on viimeksi ottanut rokotetehosteen esimerkiksi jäykkäkouristusta, kurkkumätää ja hinkuyskää vastaan eli dtap-rokotteen. Monelle on yllätys, että rokotteen antama jäykkäkouristussuoja on voimassa rajatun ajan.

Puutiaisaivokuumerokote (TBE). Suositellaan erityisesti Ahvenanmaalla, Turun saaristossa, rannikkoalueilla, itärajan lähistöllä, Baltian maissa sekä osassa Keski-Eurooppaa luonnossa liikkuville. Puutiaisaivokuume-

Jäykkäkouristussuoja on tarpeellinen kaikenikäisille. Tältä taudilta ei suojaa ympärillä olevien rokotettujen tuottama laumasuoja, sillä jäykkäkouristus ei tartu toisesta ihmisestä. Dtap-rokote auttaa elimistöä puolustautumaan jäykkäkouristusbakteerin erittämää myrkkyä vastaan. Kurkkumädän kohdalla rokote ei ehkäise kurkkumädän tarttumista, mutta se ehkäisee erinomaisesti sen vakavan taudinkuvan. Rokote auttaa elimistöä puolustautumaan kurkkumätäbakteerin erittämää myrkkyä vastaan. (lähde: THL)

Hepatiitti A+B -rokote. Hepatiitti A on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Hepatiitti A tarttuu ruoan, juoman ja huonon hygienian kautta eikä siihen ole olemassa lääkitystä. Hepatiitti B on viruksen aiheuttama maksatulehdus ja se leviää veri- ja seksikontaktien välityksellä. Hepatiitti B voi tarttua myös huonolla hygienialla tehdyn tatuoinnin tai lävistyksen teon yhteydessä. Hepatiitti B:tä kantaa maailmassa arviolta 400 miljoonaa ihmistä eli useampi kuin joka kahdeskymmenes ihminen. Rokote voidaan antaa, kun henkilö matkustaa vapaa-ajallaan maahan, jossa esiintyy hepatiitti A:ta ja B:tä.

Vyöruusurokote. Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka jää vesirokon sairastamisen jälkeen selkäytimen hermojuureen. Iän myötä riski viruksen aktivoitumiselle ja vyöruusulle kasvaa. Vyöruusurokote on suositeltu kaikille yli 50-vuotiaille. Vyöruusun tyypillisimmät komplikaatiot ovat pitkittynyt hermosärky ja kasvojen vyöruusun aiheuttamat silmäongelmat.