Vesirokko

Maailmanlaajuisesti esiintyvän vesirokon aiheuttaa herpesviruksiin kuuluva Varicella zoster -virus, mikä leviää hyvin herkästi ilma-, pisara- ja kosketustartuntana hengitysteistä ja ihorakkuloista. Vesirokko on koko kehon tulehdustauti, minkä tyypillisiä oireita ovat kutiseva rakkulainen ihottuma, kuume ja huonovointisuus. Taudin itämisaika on noin 10–21 päivää. Tartuttavuus alkaa noin 2 päivää ennen oireiden alkua ja loppuu kunnes rakkulat ovat rupeutuneet. Rakkuloita muodostuu yleensä noin 5 päivän ajan. Vesirokkoon liittyy myös vakavia jälkitauteja, kuten ihon bakteeri-infektio, keuhkokuume ja aivotulehdus. Vesirokon uusiminen on hyvin harvinaista.

Taudin sairastamisen jälkeen virus jää piileväksi hermosolmukkeisiin. Iän myötä virus voi aktivoitua ja aiheuttaa kivuliaan vyöruusun. Vyöruusun ennaltaehkäisyyn on olemassa rokote. Taudille altis voi saada vesirokkotartunnan myös vyöruusua sairastavan rikkoutuneesta vyöruusurakkulasta.

Riski vakavaan infektioon kasvaa iän myötä

Terveet lapset paranevat usein viikon kuluessa. Suurin osa lapsista sairastaa taudin ennen kouluikää, jolloin tauti on yleensä lievä. Terveenkin lapsen on mahdollista sairastua vakavasti ja saada jälkitauti. Eniten tauti uhkaa lapsia, joilla on esimerkiksi pitkäaikainen iho- tai keuhkosairaus tai immuunipuutos.

Aikuisilla ja nuorilla taudinkuva on rajumpi kuin lapsilla ja jälkitautien riski on suurempi. Siksi he tarvitsevat lähes aina viruslääkityksen ja joissakin tapauksissa myös sairaalahoitoa. Vesirokko voi olla vakava tauti immuunipuutteisille ja aiheuttaa komplikaatioriskin raskaana olevalle ja sikiölle.

Vesirokkorokote kansallisessa rokotusohjelmassa

Vesirokkorokote on kuulunut syksystä 2017 kansalliseen rokotusohjelmaan Suomessa. Maksuttoman rokotuksen saa neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa 1.1.2006 syntyneet ja sitä nuoremmat. Rokote tarjotaan lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa tai ovat sairastaneet sen hyvin lievänä alle vuoden ikäisenä. Rokotepalvelun kautta on mahdollista myös hankkia maksullinen rokote yli 1-vuotiaalle. Suomessa vesirokko on vähentynyt huomattavasti lastentautina rokotusohjelman ansiosta.

Tarvitsenko rokotusta?

Aikuisväestössä rokotustarve on vähäinen, koska ainoastaan muutama prosentti aikuisista ei ole sairastanut vesirokkoa. Vanhemmilla on yleensä luotettava tieto siitä, onko lapsi sairastanut taudin. Rokottamisesta ei kuitenkaan ole haittaa, jos on epävarma siitä, onko sairastanut vesirokon. Rokotetta suositellaan lasten lisäksi kaikille tautia sairastamattomille nuorille ja aikuisille vakavan tautimahdollisuuden vuoksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä henkilöillä ja opiskelijoilla, jotka hoitavat tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita henkilöitä, tulee olla rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja vesirokkoa vastaan. Jos suoja puuttuu, rokotteen saa maksutta työ- tai opiskeluterveydenhuollosta.

Rokote voidaan antaa myös altistumisen jälkeen henkilölle, joka ei ole aikaisemmin sairastanut vesirokkoa. Vaikean tautimuodon mahdollisuus vähenee, jos henkilö rokotetaan 3–5 päivän sisällä taudille altistumisesta. Olemassa on myös ennaltaehkäisevää lääkehoitoa altistumisen jälkeen.

Rokote

Vesirokkorokote sisältää eläviä heikennettyjä vesirokkoviruksia. Perusrokotussarjaan kuuluu kaksi annosta, joiden annosväli määräytyy iän mukaan. Kahden rokotteen jälkeen sairastuminen on harvinaista ja rokote antaa täyden suojan vaikeita tautimuotoja vastaan. Rokote ei sovellu raskaana oleville ja vakavasti immuunipuutteisille henkilöille.

Lähteet: THL, WHO, rokotetutkimuskeskus