Tuberkuloosirokote (BCG)

Viimeksi päivitetty: Ti 12 Maaliskuu, 2024

Tuberkuloosin aiheuttaa Mycobacterium tuberculosis -bakteeri. Tavallisimmin tuberkuloosibakteeri aiheuttaa infektion keuhkoissa, mutta tauti voi esiintyä muuallakin kehossa, kuten munuaisissa, aivoissa tai selkärangassa. Bakteeri voi olla kehossa myös latenttina eli piilevänä. Ilman hoitoa tuberkuloosi voi olla henkeä uhkaava. Tuberkuloosia vastaan on olemassa BCG-rokote (Bacille Calmette-Guérin). Tuberkuloosirokote ehkäisee pienten lasten yleistynyttä tuberkuloosi-infektiota ja tuberkuloosibakteerin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta.

Kuinka tuberkuloosi tarttuu

Tuberkuloosi leviää ilmateitse ihmiseltä toiselle. Bakteereja päätyy ilmaan, kun henkilö, jolla on tuberkuloosi-infektio keuhkoissa tai kurkussa, yskii, niistää tai puhuu. Lähistöllä olevat ihmiset voivat saada tartunnan ilmateitse hengityksen välityksellä. Tuberkuloosi ei tartu pinnoilta tai kosketuksen kautta. Bakteeri kulkeutuu hengityksen kautta keuhkoihin ja voi sieltä siirtyä verenkierron kautta myös muualle kehoon. Tartunnan saa tyypillisesti henkilöltä, jonka kanssa viettää paljon aikaa yhdessä, kuten perheenjäseneltä, ystävältä tai työkaverilta.

Latentti tuberkuloosi-infektio

Kaikki eivät sairastu tuberkuloosi-infektion seurauksena. Bakteeri voi jäädä kehoon myös latenttina eli piilevänä. Suurimmalla osalla tartunnansaaneista elimistö pystyy estämään bakteerin lisääntymisen. Nämä ihmiset pysyvät oireettomina, eivätkä myöskään levitä bakteeria ympäristöönsä. Latentti tuberkuloosi-infektio voi kuitenkin myöhemmin aktivoitua oireiseksi taudiksi.

Aktiivinen tuberkuloosi-infektio

Osalle tartunnan saaneista kehittyy nopeasti oireinen ja aktiivinen tuberkuloosi-infektio. Osa taas sairastuu vasta vuosia tartunnan jälkeen, kun alun perin latentti infektio aktivoituu esim. jonkin toisen infektion tai immuunipuutoksen vuoksi. Aktiivista tuberkuloosi-infektiota sairastavat levittävät tautia myös ympäristöönsä.

Tuberkuloosin oireet

Taudin oireet vaihtelevat sen mukaan, missä päin elimistöä bakteeri kasvaa. Tyypillinen tautimuoto on keuhkotuberkuloosi. Keuhkotuberkuloosin oireita ovat mm. pitkittynyt yskä, rintakipu, veriyskökset, väsymys, painonlasku ja kuume.

Tuberkuloosin hoito

Tuberkuloosi hoidetaan antibiooteilla. Tyypillisesti hoito kestää 6kk ja hoidossa käytetään useampaa eri antibioottia. Yleensä hoito tepsii hyvin. Toisinaan tuberkuloosibakteeri ei reagoi hoidossa tyypillisesti käytetyille antibiooteille. Antibiooteille resistentin tuberkuloosin hoito kestää pidempään ja on monimutkaisempaa.

Tuberkuloosin esiintyminen maailmalla

Tuberkuloosia esiintyy paljon mm. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Itä-Euroopassa. WHO arvioi, että vuonna 2021 tuberkuloosiin kuoli maailmalla 1,6 miljoonaa ihmistä. Tuberkuloosi oli vuonna 2021 koronan jälkeen seuraavaksi yleisin kuolemaan johtava infektiotauti. Arvioiden mukaan neljäsosalla maailman ihmisistä on tai on ollut tuberkuloositartunta. Suurimmalla osalla tartunta jää latentiksi ja osalla bakteeri poistuu elimistöstä. Noin 5-10 prosentilla tauti aktivoituu jossain vaiheessa oireiseksi. Isoin ilmaantuvuus on Intiassa, Indonesiassa, Kiinassa, Filippiineillä, Pakistanissa, Nigeriassa, Bangladeshissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Karttaesitys tuberkuloosin ilmaantuvuudesta maailmalla (THL). Tartuntatautirekisterin tietojen mukaan Suomessa on 2000-luvulla todettu vuosittain n. 200-500 tuberkuloositartuntaa.

Tuberkuloosi ja matkailu

Tuberkuloosi on yleinen sairaus eri puolilla maailmaa. Tartuntariski on suurin pitkillä matkoilla, jotka suuntaavat korkean tuberkuloosiesiintyvyyden maihin. Tartunta voi tapahtua ahtaissa ja suljetuissa tiloissa, joissa on paljon ihmisiä. Suurimmassa riskissä tartunnalle ovat immuunipuutteiset, kuten HIV-infektiota sairastavat.

Ulkomaille hoitotyöhön (hoitajat, lääkärit, avustustyöntekijät) lähtevien kannattaa varmistaa työpaikkansa käytännöt tuberkuloositartunnan ennaltaehkäisyyn työssään. Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy ohjeita ulkomaille töihin lähtevälle ja terveydenhuollolle tuberkuloosiin liittyen.

Henkilökohtaisella kasvosuojaimella voi vähentää riskiä tartunnalle. Tuberkuloositartunta voidaan tutkia iho- tai verikokeella viikkoja mahdollisen altistumisen jälkeen. Matkailijan tuberkuloositartunta on onneksi suhteellisen harvinaista.

BCG-rokote

Tuberkuloosia vastaan on olemassa BCG-rokote (Bacille Calmette-Guérin). Rokote kuului pitkään kansalliseen rokotusohjelmaan kaikille lapsille, mutta syyskuusta 2006 alkaen se on annettu ainoastaan vastasyntyneille ja alle 7-vuotiaille lapsille, joiden katsotaan kuuluvan tuberkuloosin riskiryhmään. 

Kansallisessa rokotusohjelmassa BCG-rokotukseen oikeutetut (tuberkuloosin riskiryhmät):

  • Jos samassa taloudessa asuvalla perheenjäsenellä on joskus todettu tuberkuloosi 
  • Jos lapsi tai samassa taloudessa asuva perheenjäsen on syntynyt maassa, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi
  • Jos lapsi on vuoden sisällä muuttamassa yli kuukaudeksi maahan, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi.

THL:n sivuilta löydät tarkempaa tietoa kansallisen rokotusohjelman BCG-rokotuksista.

BCG-rokotteella ennaltaehkäistään pienten lasten yleistynyttä tuberkuloosi-infektiota ja tuberkuloosibakteerin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta. Aikuisten keuhkotuberkuloosin ennaltaehkäisyyn rokotteen tehosta on vaihtelevaa näyttöä. Maissa, joissa tuberkuloosi on yleinen, rokote on laajassa käytössä kaikille vastasyntyneille. 

BCG-rokote on elävä rokote, eikä se sovi immuunipuutteisille. Rokote annostellaan ihon sisään ja tyypillisesti rokote aiheuttaa pienen haavauman, joka rupeutuu ja paranee usemman kuukauden aikana. Rokottamisesta jää pieni, litteä arpi. Tyypillisesti BCG-rokote annetaan vasempaan olkavarteen (tai vasempaan reiteen). 

Koska rokotteella on myös haittavaikutuksia, sitä ei anneta turhaan lapsille, joiden riski sairastua tuberkuloosiin on arvioitu pieneksi. Mahdollisia haittavaikutuksia ovat mm. imusolmukkeen tulehtuminen ja paise tai etäinfektio kuten luutulehdus.

BCG-rokote ulkomaille muuton vuoksi

Jos perhe muuttaa yli kuukaudeksi maahan, jossa tuberkuloosin esiintyminen on suurta, tulisi perheen alle 7-vuotiaat rokottaa BCG-rokotteella. Rokotustarpeen arvioi lastenneuvolan lääkäri ja rokotusta varten tarvitsee lähetteen lastentautien poliklinikalle. Tavallisella turistimatkalla riski katsotaan usein pieneksi, eikä rokotusta tarvitse. THL ylläpitää listaa maista, jotka arvioidaan riskimaiksi ja joihin muuttaessa BCG-rokotetta suositellaan. 

BCG-rokotetta ei ole saatavilla Rokotepalvelussa. Lapset saavat lähetteen tuberkuloosirokotukseen synnytyssairaalasta, neuvolalääkäriltä tai yksityiseltä lääkäriasemalta lääkärin tekemän arvion perusteella. Rokotukset annetaan keskitetysti lastentautien poliklinikoilla ja synnytyssairaaloissa.

Lue lisää:

Lähteet: asiantuntijamme sekä THL, Työterveyslaitos ja WHO.