Vyöruusu silmässä ja kasvojen alueella
Vyöruusuun sairastuneista 10-20 %:lla tauti esiintyy kasvojen trigeminus- eli kolmoishermon ensimmäisen haaran alueella silmän seudulla. Vyöruusu on kasvoissa toispuoleinen ja rakkuloita tulee tyypillisesti otsalle, nenän varteen ja yläluomeen. Silmän seudun vyöruusu voi vaurioittaa silmän rakenteita ja pahimmillaan johtaa näönmenetykseen.
Vyöruusun aiheuttaa vesirokkoviruksen uudelleenaktivoituminen elimistössä. Kasvojen ja silmän alueen vyöruusua voi ennaltaehkäistä ainoastaan rokottautumalla. Vyöruusurokote sopii kaikille yli 50-vuotiaille ja niille 18-49-vuotiaille, joilla on sairauden tai lääkityksen vuoksi heikentynyt immuunipuolustus ja sen myötä kohonnut riski saada vyöruusu.
Vyöruusu kasvoissa ja päässä
Kasvoilla vyöruusu alkaa tyypillisesti ihon kipuna ja kihelmöintinä otsalla tai nenänvarressa. Vyöruusurakkulat ilmaantuvat kasvojen alueelle, otsalle, nenän varteen tai korvan alueelle muutaman päivän kuluttua ensioireista, erittävät 7-10 päivän ajan ja kuivuvat 2-4 viikon kuluessa. Joskus harvoin rakkuloita voi olla myös suussa tai nielussa. Iho on kivulias, kunnes rakkulat ovat parantuneet. Noin 30 %:lle potilaista jää rakkula-alueelle pitkittynyt hermosärky, jonka oireina voi olla kipua, kosketusarkuutta ja polttelua vielä kolmen kuukauden kuluttua taudin alusta. Vyöruusun aiheuttaman hermosäryn hoito voi olla haastavaa.
- Lue lisää vyöruusun oireista
Silmän vyöruusun oireet
Vyöruusu silmässä (Herpes zoster ophtalmicus, HZO) voi olla salakavala, eikä iholla välttämättä näy merkkiä vyöruususta. Tyypillisesti rakkuloita on kuitenkin silmän alueella, otsassa ja nenänvarressa. Silmän vyöruusun ensioireita voi olla luomiturvotus, silmän punoitus, kyynelvuoto, silmäsärky ja liikekipu, huonontunut näkö, kaksoiskuvat ja valonarkuus. Ensioireena voi olla myös yleistä sairaudentunnetta ja päänsärkyä. Joskus kasvojen hermokipu voi olla sen verran voimakasta, että silmän ensioireet jäävät huomaamatta.
Vyöruusun aiheuttama infektio voi ulottua mihin tahansa silmän osaan. Tavallisin silmän vyöruusun ilmentymä on sarveiskalvontulehdus. Koska sarveiskalvomuutoksia voi kehittyä myös viiveellä, on silmälääkärin seuranta usein tarpeen myös akuutin vaiheen jälkeen. Vyöruusu voi aiheuttaa silmässä haavaumia kova- ja värikalvoon, aiheuttaa sekundaarisen glaukooman ja näkökyky voi myös olla uhattuna.
Silmän vyöruusun hoito
Silmän alueen vyöruusussa tulisi aina hakeutua pikaisesti samana päivänä silmälääkärin arvioon. Välittömästi aloitetulla viruslääkityksellä voidaan usein lyhentää oireiden kestoa ja ehkäistä mahdollisia komplikaatioita. Silmäoireiden hoitoon voidaan tarvita myös paikallisesti annosteltavaa lääkettä. Silmän vyöruusun hoidossa käytetyt pitkät steroidihoidot voivat aiheuttaa komplikaationa toissijaisen glaukooman.
- lue lisää vyöruusun hoidosta
Kasvojen ja pään alueen vyöruusun aiheuttamat komplikaatiot
Vyöruusu voi aiheuttaa erilaisia pitkittyneitä tai pysyviä oireita silmän, korvan ja kasvojen alueella. Ajoissa aloitettu viruslääkitys voi vähentää komplikaatioiden riskiä. Vyöruusurokote on ainoa keino ennaltaehkäistä vyöruusua.
Mahdollisia komplikaatioita kasvojen ja pään alueella:
- pitkittynyt hermokipu (PHN)
- näön heikkeneminen, kaksoiskuvat, näön menetys
- kasvohermon halvaus
- kuulo-ongelmat ja huimaus
- tuntohäiriöt ja puutuminen vyöruusun vaurioittamilla alueilla
- arpikudoksen syntyminen rakkula-alueelle
- aivokalvontulehdus
Silmän seudun vyöruusu – rokotuksella ehkäistävissä oleva sairaus
Silmän alueen vyöruusua voi ennaltaehkäistä rokottautumalla. Vyöruusurokotetta suositellaan kaikille yli 50-vuotiaille sekä niille 18-49-vuotiaille, jotka sairauden tai lääkehoidon vuoksi kuuluvat vyöruusun riskiryhmään. Riski sairastua vyöruusuun kasvaa iän myötä, mutta yksittäisessä tutkimuksessa hieman yli 50 % silmän alueen vyöruusupotilaista oli alle 60-vuotiaita ja heistä 90 %:lla ei ollut immuunipuolustukseen vaikuttavaa sairautta tai lääkehoitoa. Tautia todetaan siis myös perusterveillä työikäisillä ja vyöruusun voi saada kuka tahansa, joka on aikaisemmin sairastanut vesirokon.
Lähteet: asiantuntijamme sekä Duodecim-lehti, terveyskirjasto, GSK
Lue lisää:
