Seniorikansalaisten rokotukset

Rokotukset yhdistyvät mielessämme monesti lapsiin ja neuvolakäynteihin. Rokoteohjelmat eri maissa ovatkin pääosin suunnattu lapsille ja nuorille. Rokotteiden avulla ihmisten terveydentila on parantunut huomattavasti ja elinikäkin on pidentynyt. Samalla kun elinikä on pidentynyt ja seniorikansalaisten suhteellinen osuus väestössä on kasvanut, on havaittu, että vanhemmalle väestölle tarvitaan omat rokotesuositukset.

Seniorit tarvitsevat oman rokoteohjelman

Seniorit ovat nykyään hyväkuntoisia: Heidän ravitsemustilanne on hyvä ja monet ovat harrastaneet aktiivisesti liikuntaa. Jos he pysyvät terveinä, niin aktiivinen ja toimintakykyinen ikääntyminen tai eläköityminen ei ole mahdoton unelma vaan realistinen vaihtoehto.

Ikääntyminen vaikuttaa kuitenkin vääjäämättä immuunijärjestelmän toimivuuteen ja myös krooniset sairaudet ja niiden lääkehoito lisääntyvät iän myötä. Rokotetarpeet alkavat jo muuttua 50 ikävuoden jälkeen ja viimeistään yli 65 vuoden iässä kannattaa rokotussuojaa täydentää tarvittavin osin. Nämä ikäsuositukset eivät ole mitenkään ehdottomia vaan elinympäristön epidemiologinen tautitilanne ja perussairaudet tulee ottaa huomioon seniorikansalaisen rokotetarpeita mietittäessä.

Osa ikäihmisten sairauksista on sellaisia, joita emme osaa ennakoida tai ehkäistä, mutta rokotuksilla voidaan tehokkaasti estää suuri osa ennenaikaisista kuolemista tai elämänlaatua heikentävistä taudeista. Tällaisia nimenomaan senioreille tärkeitä rokotteita ovat influenssa-, pneumokokki-, vyöruusu-, hinkuyskä- ja tetanus-difteriatehosteet. Hieman elintavoista riippuen myös puutiaisaivokuumerokote voidaan mieltää tarpeelliseksi ennen muuta ikäihmisille.

Influenssarokotteet turvallisia ja erityisen suositeltavia senioreille

Influenssarokote kuuluu yhteiskunnan tarjoamiin rokotteisiin kaikille 65 vuotta täyttäneille. Vaikka se on siis tälle ryhmälle ilmainen rokote, niin julkisen terveydenhuollon tilastojen mukaan vain noin 50 % ryhmään kuuluvista on ottanut rokotteen. Influenssarokotteen kattavuus vaihtelee aika paljon maan sisällä. Itä- ja Etelä-Suomessa rokotekattavuus on selvästi korkeampi kuin Länsi-Suomessa tai Ahvenanmaalla.

Rokotteen ottamishalukkuutta pienentää ilmeisesti vuoden 2009 sikainfluenssarokotukseen liitetyt sivuvaikutukset ja toisaalta käsitys sen huonosta tehosta. Influenssarokotteen teho voi todellakin vaihdella vuodesta toiseen, sillä kiertävät viruskannat eivät aina vastaa täysin rokotteessa olevaa viruskantoja. Jos kannat poikkeavat toisistaan paljon, niin rokotteen teho voi jäädä jopa 30 % tasolle ja ikäihmisillä vieläkin huonommaksi. Tämä on kuitenkin harvinaista.

Vanhemmilla ihmisillä rokotevaste on kuitenkin huonompi kuin nuorilla aikuisilla ja siten taudin saaminen rokotuksen jälkeenkin ei ole poikkeuksellista. Yhdysvalloissa on jo yli 10 vuoden ajan ollut käytössä vain yli 65-vuotiaille tarkoitettu rokote, jossa rokoteainetta on 4-kertainen määrä tavalliseen rokotteeseen verrattuna. Rokotteen teho on todettu paremmaksi ja rokote saadaan varmasti myös Suomeen joidenkin vuosien sisällä.

Toistaiseksi Suomessa on kuitenkin tyydyttävä perinteisiin influenssarokotteisiin, joista on pitkä kokemus ja ne tiedetään hyvin turvallisiksi kaiken ikäisille. On myös syytä muistaa, että huonompi rokotevaste ikäihmisillä kertoo myös siitä, että immuunivaste oikealle taudinaiheuttajalle on samalla lailla heikentynyt. Niinpä 65 vuotta täyttäneillä rokottaminen vähentää tutkimusten perusteella influenssasta johtuvia sairaalahoitoja keskimäärin 40–70 % ja kuolleisuutta 50–70 %.

Pneumokokit syy monen seniorin ennenaikaiseen kuolemaan

Pneumokokit aiheuttavat tässä ikäryhmässä keuhkokuumeita, verenmyrkytyksiä ja aivokalvontulehduksia. Erityisen tehokkaasti rokotukset estävät ikäihmisillä verenmyrkytyksiä ja aivokalvontulehduksia, joiden esiintyvyys väheni 75 % konjugaattirokotteen (13 bakteerikantaa) saaneilla. Keuhkokuumeen ehkäisyssä sekä uudempi konjugaattirokote että vanhempi polysakkaridirokote (23 bakteerikantaa) ovat selvästi heikompitehoisia.

Pneumokokkirokotteet ovat tarkoitettu erilaisten riskiryhmien ja kaikkien yli 50-vuotiaiden rokottamiseen. Useissa Suomen kunnissa on laskettu, että ikäihmisten rokotukset ovat kannattavia ja näissä kunnissa kuntalaiset saavat pneumokokkirokotukset ilmaiseksi. Rokotukset ovat kerta-annoksia ja tehosterokotusten tarvetta tunnetaan huonosti.

Influenssavirukset ja pneumokokit ovat yhdessä erityisen tehokas tappaja. Influenssaepidemioissa monet, jopa enemmistö potilaista kuolee pneumokokin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen. Influenssavirus, kuten monet muutkin virukset heikentävät immuunijärjestelmän kykyä torjua pneumokokkeja ja nämä pääsevät helpommin syvemmälle keuhkokudoksiin aiheuttamaan tuhoa. Koronaviruksen ja pneumokokin yhteys ei ole vielä tiedossa, mutta monet COVID-potilaat saavat taudin yhteydessä bakteeriperäisen keuhkokuumeen, jota joudutaan hoitamaan antibiooteilla.

Pneumokokkeja vastaan rokottaminen on vahvasti suositeltu kaikille yli 65-vuotiaille ja erityisesti COVID-epidemian aikana sen ottaminen jo yli 50 vuoden iässä on hyvin perusteltua. Mikäli potilaalla on muita riskitekijöitä, niin 50 vuoden ikä ei ole ehdoton alaraja. Rokottamisen voi aloittaa uudemmalla konjugaattirokotteella ja esim. 12 kuukauden päästä tehostaa vanhemmalla polysakkaridirokotteella. Lyhyimmillään rokotteiden väli voisi olla 2 kk.

Vyöruusua vastaan rokote yli 50-vuotiaille

Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama ikävä rakkulamainen ihomuutos, joka yleistyy iän myötä. Suurin osa aikuisista on sairastanut vesirokon lapsuudessa ja näin ollen kantaa vesirokkovirusta selkäytimen hermosoluissa. Vesirokkovirus ei koskaan häviä elimistöstä sairastumisen jälkeen vaan piiloutuu hermokudokseen, jossa immuunijärjestelmä pitää sen kurissa ja lepotilassa. Iän myötä immuunijärjestelmä heikkenee ja vesirokkovirus voi aktivoitua aiheuttaen vyöruusun. Immuunipuolustusta alentavat lääkitykset ja sairaudet altistavat vyöruusulle myös nuoremmilla.

Vyöruusu näkyy vyömäisenä rakkulamaisena ihomuutoksena kehon keskiviivan toisella puolella. Tauti ei ole hengenvaarallinen, mutta pitkäkestoinen ja ennen muuta se heikentää elämänlaatua kivuliaisuutensa takia merkittävästi. Kipuilu vaikuttaa nukkumiseen, mielialaan ja yleiseen aktiviteettiin. Kivut alkavat rakkuloiden yhteydessä, mutta kestävät jopa kuukausia rakkulavaiheen jälkeen. Koska kivut ovat hermokipua, niiden lääkitseminen tavanomaisilla tulehduskipulääkkeillä onnistuu huonosti. Kasvojen alueella infektio voi levitä silmään ja vahingoittaa silmän rakenteita ja aiheuttaa pysyviä ongelmia.

Vyöruusun esiintyvyys on Suomessa vuosittain 1500 – 2000 potilasta, ja se yleistyy voimakkaasti 50 ikävuoden jälkeen. Rokotepalvelussa on saatavilla rokote vyöruusun ja pitkittyneen hermosäryn (postherpeettinen neuralgia) estoon. Vyöruusurokotetta annetaan kahden rokotteen sarjana. Perusrokotussarjaan kuuluu 2 annosta 2-6 kuukauden välein.

Hinkuyskä vaivaa myös senioreita

Hinkuyskä on tunnetusti hengenvaarallinen tauti alle 1-vuotiaille vauvoille, mutta voi se olla sitä myös ikäihmisille. Hollantilaisessa luostarissa puhkesi hinkuyskäepidemia 99 ihmisen joukossa, joista valtaosalla ei ollut rokotussuojaa hinkuyskää vastaan. Näistä neljä kuoli aivoverenvuotoon ja kaikki kuolleet olivat yli 55-vuotiaita.

Hinkuyskärokote kuuluu perusrokoteohjelmaan, mutta rokotesuojan teho hiipuu varsin nopeasti ja epidemiat ovat kohtuullisen yleisiä jo kouluikäisillä. Taudin vaarallisuuden takia tehosteannoksia on suositeltu vanhemmille mm. juuri ennen raskautta, raskauden aikana tai heti synnytyksen jälkeen. Vastaavasti voidaan ajatella, että isovanhempien suojaus voisi olla hyvinkin suositeltua, jotta taudin leviäminen estyisi vastasyntyneisiin. Ja kuten epidemia luostarissa osoitti, ei tauti ihan harmiton ole ikäihmisillekään. Tavallisimmat hinkuyskään liitetyt komplikaatiot aikuisilla ovat painon lasku, virtsan karkailu, pyörtyily ja kylkiluiden murtuminen yskän takia. Ikäihmisillä joka viides pitkittynyt yskä on hinkuyskän aiheuttama oire.

Hinkuyskärokote annetaan useimmiten jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteiden yhteydessä. Melkein kaikki Suomessa ovat saaneet hinkuyskää vastaan tehostuksen viimeisen kerran neuvolassa tai koulussa, ja siten ovat alttiita sairastamaan ja levittämään hinkuyskää muille. Samassa yhteydessä kun tehostetaan jäykkäkouristusta ja kurkkumätää voidaan hyvin antaa aikuisille tai ikäihmisille kerta-annoksena rokote, jossa on lisäksi tehoste hinkuyskää vastaan. Hinkuyskätehosteita ei tämän jälkeen enää anneta, mutta jäykkäkouristus- ja kurkkumätätehosteita jatketaan 10 vuoden välein 65 ikävuoden jälkeen.

Jäykkäkouristusrokote on syytä uusia

Jäykkäkouristus- eli tetanusrokotuksen täytyy olla voimassa jokaisella. Rokotus antaa hyvän suojan jäykkäkouristusta vastaan. Osassa jäykkäkouristusrokotteita on mukana myös suoja hinkuyskää vastaan. Perusrokotesarja annetaan lapsille neuvolassa. Sarjaa tehostetaan työikäisille 20 vuoden välein terveyskeskuksessa, työterveydessä tai yksityisillä toimijoilla. Rokotebussissa ja Rokoteklinikalla on aina saatavilla yhdistelmärokotetta kurkkumätää (difteria), jäykkäkouristusta (tetanus) ja hinkuyskää (pertussis) vastaan.  Yli 65-vuotiaille tehosteväli on 10 vuotta.

Puutiaisaivokuume (TBE) levinnyt Suomessa yhä laajemmalle alueelle

Alussa jo todettiin, että seniorikansalaiset ovat nykyisin hyväkuntoisia ja liikkuvat paljon luonnossa ja altistuvat siten puutiaisten levittämille taudeille. TBE-virus tarttuu hanakasti kaiken ikäisiin, mutta halvauksiin, kouristeluun ja kuolemaan johtava tautimuoto on sitä yleisempi, mitä iäkkäämmästä potilaasta on kysymys. TBE-rokotuksen tarve on ensi sijaisesti riippuvainen asuinpaikasta ja omista elintavoista, mutta iälläkin on tässä suhteessa merkitystä.

Perusrokotussarja on kaikilla samanlainen ja koostuu kolmesta rokotteesta. Tehosteet annetaan yli 50-vuotiaille viiden vuoden välein ja yli 60-vuotiaille kolmen vuoden välein. TBE-rokotteet otetaan usein Suomessa keväällä tai kesällä, mutta mitään estettä rokotesuojan hankkimisille tai tehostamiselle ei ole muunakaan vuodenaikana.

Seniorikansalaisten rokotusohjelma 50 ikävuodesta alkaen

Rokote Tyyppi Koska
Influenssa Inaktivoitu, neljä viruskantaa Vuosittain
Pneumokokki PCV13 (konjugoitu)   >50 v. PPV23 (polysakkaridi)   >2 kk konjugaattirokotteesta
Vyöruusu Inaktivoitu, adjuvanttia sisältävä >50 v., 2 annosta 2kk välillä
Hinkuyskä dtap-rokote Kerran aikuisiässä
TBE Vapaasti valittavissa Kun tarpeen, tehosteet 50-60v. 5 v. välein ja yli 60 v. 3 välein