Seniorit tarvitsevat oman rokoteohjelman

Seniorit ovat nykyään hyväkuntoisia: Heidän ravitsemustilanne on hyvä ja monet harrastavat aktiivisesti liikuntaa. Jos he pysyvät terveinä, niin aktiivinen ja toimintakykyinen ikääntyminen tai eläköityminen ei ole mahdoton unelma vaan realistinen vaihtoehto.

Ikääntyminen vaikuttaa kuitenkin vääjäämättä immuunijärjestelmän toimivuuteen ja myös krooniset sairaudet ja niiden lääkehoito lisääntyvät iän myötä. Rokotetarpeet alkavat jo muuttua 50 ikävuoden jälkeen ja viimeistään yli 65 vuoden iässä kannattaa rokotussuojaa täydentää tarvittavin osin. Nämä ikäsuositukset eivät ole mitenkään ehdottomia vaan rokotustarpeita tulisi harkita yksilöllisesti perussairauksien ja esimerkiksi TBE- eli puutiaisaivokuumerokotteen osalta asuinpaikankin perusteella.

Osa ikäihmisten sairauksista on sellaisia, joita emme osaa ennakoida tai ehkäistä, mutta rokotuksilla voidaan tehokkaasti estää suuri osa ennenaikaisista kuolemista tai elämänlaatua heikentävistä taudeista. Tällaisia nimenomaan senioreille tärkeitä rokotteita ovat influenssa-, pneumokokki-, vyöruusu-, hinkuyskä- ja tetanus-difteriatehosteet. Luonnossa ja puutarhassa viihtyville myös TBE- eli puutiaisaivokuumerokote on usein tarpeellinen myös ikäihmisille.

Influenssarokote on erityisen suositeltava seniorille

Influenssarokote kuuluu yhteiskunnan tarjoamiin rokotteisiin kaikille 65 vuotta täyttäneille. Vaikka se on siis tälle ryhmälle ilmainen rokote, niin julkisen terveydenhuollon tilastojen mukaan vain noin 50 % ryhmään kuuluvista on ottanut rokotteen. Influenssarokotteen kattavuus vaihtelee aika paljon maan sisällä. Itä- ja Etelä-Suomessa rokotekattavuus on selvästi korkeampi kuin Länsi-Suomessa tai Ahvenanmaalla.

Rokotteen ottamishalukkuutta pienentää ilmeisesti vuoden 2009 sikainfluenssarokotukseen liitetyt sivuvaikutukset ja toisaalta käsitys sen huonosta tehosta. Influenssarokotteen teho voi todellakin vaihdella vuodesta toiseen, sillä kiertävät viruskannat eivät aina vastaa täysin rokotteessa olevaa viruskantoja. Jos kannat poikkeavat toisistaan paljon, niin rokotteen teho voi jäädä jopa 30 % tasolle ja ikäihmisillä vieläkin huonommaksi. Tämä on kuitenkin harvinaista.

Vanhemmilla ihmisillä rokotevaste on kuitenkin huonompi kuin nuorilla aikuisilla ja siten taudin saaminen rokotuksen jälkeenkin ei ole poikkeuksellista. Yhdysvalloissa on jo yli 10 vuoden ajan ollut käytössä vain yli 60-vuotiaille tarkoitettu rokote, jossa rokoteainetta on nelinkertainen määrä tavalliseen rokotteeseen verrattuna. Rokotteen suojateho on parempi kuin perinteisessä influenssarokotteessa kaikille yli 60-vuotiaille. Tämä korkea-annoksinen influenssarokote on myös Rokotepalvelun Rokoteklinikoilla saatavilla.

Influenssarokotteista on pitkä kokemus ja ne tiedetään hyvin turvallisiksi kaiken ikäisille. On myös syytä muistaa, että huonompi rokotevaste ikäihmisillä kertoo myös siitä, että immuunivaste oikealle taudinaiheuttajalle on samalla lailla heikentynyt. Niinpä 65 vuotta täyttäneillä rokottaminen vähentää tutkimusten perusteella influenssasta johtuvia sairaalahoitoja keskimäärin 40–70 % ja kuolleisuutta 50–70 %.

Lue lisää influenssarokotuksista.

Pneumokokkirokote suojaa vakavalta sairastumiselta

Pneumokokit aiheuttavat tässä ikäryhmässä keuhkokuumeita, verenmyrkytyksiä ja aivokalvontulehduksia. Erityisen tehokkaasti rokotukset estävät ikäihmisillä verenmyrkytyksiä ja aivokalvontulehduksia, joiden esiintyvyys väheni 75 % konjugaattirokotteen saaneilla. Keuhkokuumeen ehkäisyssä sekä konjugaattirokote että polysakkaridirokote ovat selvästi heikompitehoisia.

Pneumokokkirokotteet ovat tarkoitettu erilaisten riskiryhmien ja kaikkien yli 50-vuotiaiden rokottamiseen. Monessa Euroopan maassa pneumokokkirokote kuuluu 60-65-vuotiaille osana kansallista rokotusohjelmaan. Suomessa rokotus on omakustanteinen. Pneumokokkirokotus on kerta-annos ja tehosterokotusten tarve tunnetaan huonosti. Polysakkaridirokote voidaan antaa harkinnan mukaan konjugaattirokotteen tehosteena, mikäli henkilöllä on erityisen suuri riski sairastua vakavaan pneumokokkitautiin.

Influenssavirukset ja pneumokokit ovat yhdessä erityisen tehokas tappaja. Influenssaepidemioissa monet, jopa enemmistö potilaista kuolee pneumokokin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen. Influenssavirus, kuten monet muutkin virukset heikentävät immuunijärjestelmän kykyä torjua pneumokokkeja ja nämä pääsevät helpommin syvemmälle keuhkokudoksiin aiheuttamaan tuhoa. Koronaviruksen ja pneumokokin yhteys tunnetaan huonommin, mutta monet COVID-potilaat saavat taudin yhteydessä bakteeriperäisen keuhkokuumeen, jota joudutaan hoitamaan antibiooteilla.

Pneumokokkeja vastaan rokottaminen on vahvasti suositeltu kaikille yli 65-vuotiaille, mutta jo 50 ikävuoden iässä se on hyvin perusteltua. Mikäli potilaalla on muita riskitekijöitä, niin 50 vuoden ikä ei ole ehdoton alaraja. Vuonna 2022 on Suomessa tullut saataville uusi PCV20-konjugaattirokote, joka antaa suojan kahdellekymmenelle pneumokokkibakteerin alatyypille. Tämä rokote on kertaalleen otettava ja erittäin suositeltava kaikille yli 50-vuotiaille.

Lue lisää pneumokokkirokotteista.

Vyöruusurokote senioreille ja kaikille yli 50-vuotiaille

Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama kivulias rakkulamainen ihomuutos, joka yleistyy iän myötä. Suurin osa aikuisista on sairastanut vesirokon lapsuudessa ja näin ollen kantaa vesirokkovirusta selkäytimen hermosoluissa. Vesirokkovirus ei koskaan häviä elimistöstä sairastumisen jälkeen vaan piiloutuu hermokudokseen, jossa immuunijärjestelmä pitää sen kurissa ja lepotilassa. Iän myötä immuunijärjestelmä heikkenee ja vesirokkovirus voi aktivoitua aiheuttaen vyöruusun. Immuunipuolustusta alentavat lääkitykset ja sairaudet altistavat vyöruusulle myös nuoremmilla.

Vyöruusu näkyy vyömäisenä rakkulamaisena ihomuutoksena kehon keskiviivan toisella puolella. Tauti on harvoin hengenvaarallinen, mutta pitkäkestoinen ja ennen muuta se heikentää elämänlaatua kivuliaisuutensa takia merkittävästi. Kipuilu vaikuttaa nukkumiseen, mielialaan ja yleiseen aktiviteettiin. Kivut alkavat rakkuloiden yhteydessä, mutta kestävät jopa kuukausia rakkulavaiheen jälkeen. Koska kivut ovat hermokipua, niiden lääkitseminen tavanomaisilla tulehduskipulääkkeillä onnistuu huonosti. Kasvojen alueella infektio voi levitä silmään ja vahingoittaa silmän rakenteita ja aiheuttaa pysyviä ongelmia.

Vyöruusun esiintyvyys yleistyy voimakkaasti 50 ikävuoden jälkeen ja tämän vuoksi rokotetta suositellaan kaikille yli 50-vuotiaille. Kaksiannoksinen vyöruusurokote antaa erinomaisen ja pitkäkestoisen suojan vyöruusulta. Rokote suojaa myös vyöruusun aiheuttamalta postherpeettiseltä neuralgialta (PHN) eli pitkittyneeltä hermosäryltä.

Lue lisää vyöruusurokotteesta.

Jäykkäkouristusrokote on syytä uusia

Jäykkäkouristus- eli tetanusrokotuksen täytyy olla voimassa jokaisella. Rokotus antaa hyvän suojan jäykkäkouristusta vastaan. Osassa jäykkäkouristusrokotteita on mukana myös suoja hinkuyskää vastaan. Perusrokotesarja annetaan lapsille neuvolassa. Sarjaa tehostetaan työikäisille 20 vuoden välein terveyskeskuksessa, työterveydessä tai yksityisillä toimijoilla. Rokotepalvelun rokotebussissa ja rokoteklinikoilla on aina saatavilla yhdistelmärokotteita kurkkumätää (difteria), jäykkäkouristusta (tetanus) ja hinkuyskää (pertussis) vastaan (dt tai dtap -rokote). Yli 65-vuotiaille tehosteväli on 10 vuotta.

Lue lisää jäykkäkouristusrokotuksesta.

Hinkuyskä vaivaa myös senioreita

Hinkuyskä on tunnetusti hengenvaarallinen tauti alle 1-vuotiaille vauvoille, mutta voi se olla sitä myös ikäihmisille. Hollantilaisessa luostarissa puhkesi hinkuyskäepidemia 99 ihmisen joukossa, joista valtaosalla ei ollut rokotussuojaa hinkuyskää vastaan. Näistä neljä kuoli aivoverenvuotoon ja kaikki kuolleet olivat yli 55-vuotiaita.

Hinkuyskärokote kuuluu perusrokoteohjelmaan, mutta rokotesuojan teho hiipuu varsin nopeasti ja epidemiat ovat kohtuullisen yleisiä jo kouluikäisillä. Taudin vaarallisuuden takia tehosteannoksia on suositeltu vanhemmille mm. juuri ennen raskautta, raskauden aikana tai heti synnytyksen jälkeen. Vastaavasti voidaan ajatella, että isovanhempien suojaus voisi olla hyvinkin suositeltua, jotta taudin leviäminen estyisi vastasyntyneisiin. Ja kuten epidemia luostarissa osoitti, ei tauti ihan harmiton ole ikäihmisillekään. Tavallisimmat hinkuyskään liitetyt komplikaatiot aikuisilla ovat painon lasku, virtsan karkailu, pyörtyily ja kylkiluiden murtuminen yskän takia. Ikäihmisillä joka viides pitkittynyt yskä on hinkuyskän aiheuttama oire.

Hinkuyskää vastaan ei ole olemassa erillistä rokotetta vaan se on saatavilla yhdistelmärokotteena jäykkäkouristus- ja kurkkumätäsuojan kanssa. Melkein kaikki Suomessa ovat saaneet hinkuyskää vastaan tehostuksen viimeisen kerran neuvolassa tai koulussa, ja siten ovat alttiita sairastamaan ja levittämään hinkuyskää muille. Kansallisessa ohjelmassa vanhin ikäryhmä, jotka rokotetaan hinkuyskää vastaan ovat 25-vuotiaat. Lasten ja nuorten rokottamisella nostetaan laumasuojaa, joka välillisesti suojaa myös senioreita. Myös seniori voi halutessaan suojautua samalla kertaa jäykkäkouristusta, kurkkumätää ja hinkuyskää vastaan Dtap-rokotteella.

Puutiaisaivokuume (TBE) levinnyt Suomessa

Alussa jo todettiin, että seniorikansalaiset ovat nykyisin hyväkuntoisia ja liikkuvat paljon luonnossa ja altistuvat siten puutiaisten levittämille taudeille. TBE-virus tarttuu hanakasti kaiken ikäisiin, mutta halvauksiin, kouristeluun ja kuolemaan johtava tautimuoto on sitä yleisempi, mitä iäkkäämmästä potilaasta on kysymys. TBE-rokotuksen tarve on ensisijaisesti riippuvainen asuinpaikasta ja omista elintavoista, mutta iälläkin on tässä suhteessa merkitystä.

Perusrokotussarja on kaikilla samanlainen ja koostuu kolmesta rokotteesta. Tehosteet annetaan yli 60-vuotiaille kolmen vuoden välein. TBE-rokotteet otetaan usein Suomessa keväällä tai kesällä, mutta mitään estettä rokotesuojan hankkimisille tai tehostamiselle ei ole muunakaan vuodenaikana.

Lue lisää punkki- eli TBE-rokotteesta.

Koronarokote tärkeä seniorille

Kuka tahansa voi sairastua vakavaan koronavirustautiin, mutta tietyt ryhmät ovat suuremmassa riskissä vakavalle tautimuodolle. Riski sairastua vakavasti kasvaa iän myötä. Erityisesti 50 ikävuoden jälkeen riski alkaa kasvaa ja mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse, sitä suurempi riski on. Suurin osa koronan aiheuttamista kuolemista on tapahtunut yli 65-vuotiaille. Seniorin kannattaa rokottautua koronaa vastaan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Rokotukset ovat ilmaisia oman kunnan koronarokotuspisteellä. Myös Rokotepalvelusta voi hakea puuttuvan tehosteannoksen, jos perusrokotukset (kaksi ensimmäistä annosta) on saatuna. Voit olla yhteydessä Rokoteklinikoimme, jos sinulta puuttuu koronarokotuksen tehosteannos ja mietit rokotuksen ottamista. Rokotepalvelussa koronarokotuksesta veloitetaan 35€ palvelumaksu ja 2,5€ kantamaksu.

Lue lisää koronarokotteesta.

Seniorikansalaisten ja yli 50-vuotiaiden rokotukset taulukko

Rokote	Tyyppi	Koska
Influenssa	perinteinen nelivalenttinen tai yli 60-vuotiaille korkea-annoksinen nelivalenttinen rokote	Vuosittain
Korona	erilaisia, tehosteena mRNA-varianttirokote	THL:n ohjeen mukaisesti, tehosteannos myös yksilöllisen harkinnan mukaan
Pneumokokki	PCV20 (konjugoitu)	>50 v. Otetaan kertaalleen
Vyöruusu	Rekombinanttirokote, adjuvanttia sisältävä	>50 v., 2 annosta 2kk välillä
Jäykkäkouristus, kurkkumätä ja hinkuyskä	Dt- tai dtap-rokote	10v välein tehoste, dtap-rokotteessa suoja myös hinkuyskältä
TBE	Kaksi eri valmistetta, jotka ovat vaihtokelpoiset eli toisella valmisteella aloitettua sarjaa voi jatkaa toisella valmisteella	Kun tarpeen, perussarja kolme annosta, ensimmäinen tehoste kaikille 3 vuoden kuluttua, tämän jälkeen tehosteet 50-60v. 5 v. välein ja yli 60 v. 3 välein

Tule juttelemaan rokotussuojastasi Rokoteklinikoillemme! Palvelemme ilman ajanvarausta.

Rokotehinnasto löytyy täältä.

Lue lisää:

Oikea rokote oikeassa iässä