Seniorikansalaisten rokotukset

Seniorit tarvitsevat oman rokoteohjelman

Rokotukset yhdistyvät mielessämme monesti lapsiin ja neuvolakäynteihin. Rokoteohjelmat eri maissa ovatkin pääosin suunnattu lapsille ja nuorille. Rokotteiden avulla ihmisten terveydentila on parantunut huomattavasti ja elinikäkin on pidentynyt. Samalla kun elinikä on pidentynyt ja seniorikansalaisten suhteellinen osuus väestössä on kasvanut, on havaittu, että vanhemmalle väestölle tarvitaan omat rokotesuositukset.

Lasten ja nuorten rokottaminen luo pohjan aikuisväestön rokotesuojalle. Terveet aikuiset tarvitsevat melko vähän tehosteita, sillä immuniteetti toimii vielä tässä vaiheessa hyvin ja toisaalta kroonisia sairauksia esiintyy vähän. Ikääntyminen vaikuttaa kuitenkin vääjäämättä immuunijärjestelmän toimivuuteen ja myös krooniset sairaudet ja niiden lääkehoito lisääntyvät iän myötä. Rokotetarpeet alkavat jo muuttua 50 ikävuoden jälkeen ja viimeistään yli 65 vuoden iässä kannattaa rokotussuojaa täydentää tarvittavin osin. Nämä ikäsuositukset eivät ole mitenkään ehdottomia vaan elinympäristön epidemiologinen tautitilanne ja perussairaudet tulee ottaa huomioon seniorikansalaisen rokotetarpeita mietittäessä.

Nykyiset seniorit ovat hyväkuntoisia. Heidän ravitsemustilanne on hyvä ja monet ovat harrastaneet aktiivisesti liikuntaa. Jos he pysyvät terveinä, niin aktiivinen ja toimintakykyinen ikääntyminen tai eläköityminen ei ole mahdoton unelma vaan realistinen vaihtoehto. Osa ikäihmisten sairauksista on sellaisia, joita emme osaa ennakoida tai ehkäistä, mutta rokotuksilla voidaan tehokkaasti estää suuri osa ennenaikaisista kuolemista tai elämänlaatua heikentävistä taudeista. Tällaisia nimenomaan senioreille tärkeitä rokotteita ovat influenssa-, pneumokokki-, vyöruusu-, hinkuyskä- ja tetanus-difteriatehosteet. Hieman elintavoista riippuen myös puutiaisaivokuumerokote voidaan mieltää tarpeelliseksi ennen muuta ikäihmisille.

Influenssarokotteet ovat turvallisia ja erityisen suositeltavia senioreille

Influenssarokote kuuluu yhteiskunnan tarjoamiin rokotteisiin kaikille 65 vuotta täyttäneille. Vaikka se on siis tälle ryhmälle ilmainen rokote, niin julkisen terveydenhuollon tilastojen mukaan vain noin 50 % ryhmään kuuluvista on ottanut rokotteen. Influenssarokotteen kattavuus vaihtelee aika paljon maan sisällä. Itä- ja Etelä-Suomessa rokotekattavuus on selvästi korkeampi kuin Länsi-Suomessa tai Ahvenanmaalla.

Rokotteen ottamishalukkuutta pienentää ilmeisesti v. 2009 sikainfluenssarokotukseen liitetyt sivuvaikutukset ja toisaalta käsitys sen huonosta tehosta. Influenssarokotteen teho voi todellakin vaihdella vuodesta toiseen, sillä kiertävät viruskannat eivät aina vastaa täysin rokotteessa olevaa viruskantoja. Jos kannat poikkeavat toisistaan paljon, niin rokotteen teho voi jäädä jopa 30 % tasolle ja ikäihmisillä vieläkin huonommaksi. Tämä on kuitenkin harvinaista.

Vanhemmilla ihmisillä rokotevaste on kuitenkin huonompi kuin nuorilla aikuisilla ja siten taudin saaminen rokotuksen jälkeenkin ei ole poikkeuksellista. Yhdysvalloissa on jo yli 10 vuoden ajan ollut käytössä vain yli 65 v. tarkoitettu rokote, jossa rokoteainetta on 4-kertainen määrä tavalliseen rokotteeseen verrattuna. Rokotteen teho on todettu paremmaksi ja rokote saadaan varmasti myös Suomeen joidenkin vuosien sisällä. Toistaiseksi on Suomessa kuitenkin tyydyttävä perinteisiin influenssarokotteisiin, joista kuitenkin on pitkä kokemus ja ne tiedetään hyvin turvallisiksi kaiken ikäisille. Ja on syytä muistaa, että huonompi rokotevaste ikäihmisillä kertoo myös siitä, että immuunivaste oikealle taudinaiheuttajalle on samalla lailla heikentynyt. Niinpä 65 vuotta täyttäneillä rokottaminen vähentää tutkimusten perusteella influenssasta johtuvia sairaalahoitoja keskimäärin 40–70 % ja kuolleisuutta 50–70 %. Influenssarokottaminen siis kannattaa ja varmasti jo paljon ennen 65 vuoden ikää.

Pneumokokit ovat syypää monen seniorin ennen aikaiseen kuolemaan

Pneumokokit aiheuttavat tässä ikäryhmässä keuhkokuumeita, verenmyrkytyksiä ja aivokalvontulehduksia. Erityisen tehokkaasti rokotukset estävät ikäihmisillä verenmyrkytyksiä ja aivokalvontulehduksia, joiden esiintyvyys väheni 75 % konjugaattirokotteen (13 bakteerikantaa) saaneilla. Keuhkokuumeen ehkäisyssä sekä uudempi konjugaattirokote että vanhempi polysakkaridirokote (23 bakteerikantaa) ovat selvästi heikompitehoisia.

Pneumokokkirokotteet ovat tarkoitettu erilaisten riskiryhmien ja kaikkien yli 50 vuotiaiden rokottamiseen. Useissa kunnissa Suomessa on laskettu, että ikäihmisten rokotukset ovat kannattavia ja näissä kunnissa kuntalaiset saavat pneumokokkirokotukset ilmaiseksi. Rokotukset ovat kerta-annoksia ja tehosterokotusten tarvetta tunnetaan huonosti.

Influenssavirukset ja pneumokokit ovat yhdessä erityisen tehokas tappaja. Influenssaepidemioissa monet, jopa enemmistö potilaista kuolee pneumokokin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen. Influenssavirus, kuten monet muutkin virukset heikentävät immuunijärjestelmän kykyä torjua pneumokokkeja ja nämä pääsevät helpommin syvemmälle keuhkokudoksiin aiheuttamaan tuhoa. Koronaviruksen ja pneumokokin yhteys ei ole vielä tiedossa, mutta monet COVID-potilaat saavat taudin yhteydessä bakteeriperäisen keuhkokuumeen, jota joudutaan hoitamaan antibiooteilla.

Pneumokokkeja vastaan rokottaminen on vahvasti suositeltu kaikille yli 65 vuotiaille ja erityisesti COVID epidemian aikana sen ottaminen jo yli 50 vuoden iässä on hyvin perusteltua. Mikäli potilaalla on muita riskitekijöitä, niin 50 vuoden ikä ei ole ehdoton alaraja. Rokottamisen voi aloittaa uudemmalla konjugaattirokotteella ja esim. 12 kuukauden päästä tehostaa vanhemmalla polysakkaridirokotteella. Lyhyimmillään rokotteiden väli voisi olla 2 kk.

Vyöruusua voidaan ehkäistä vesirokkorokotteella

Lähes kaikki ihmiset ennen vesirokkoviruksen ottamista rokoteohjelmaan ovat sairastaneet vesirokon. Vesirokkovirus ei koskaan häviä elimistöstä sairastumisen jälkeen vaan piiloutuu hermokudokseen, jossa se pidetään poissa näkyvistä immuunijärjestelmän avulla. Immuunisysteemi kuitenkin heikkenee iän myötä tai muiden sairauksien aikana ja vesirokkovirus pääsee karkuun ja aiheuttaa vyöruusun. Vyöruusun näkyy vyömäisenä rakkulamaisena ihomuutoksena kehon keskiviivan toisella puolella. Tauti ei ole hengenvaarallinen, mutta pitkäkestoinen ja ennen muuta se heikentää elämänlaatua kivuliaisuutensa takia merkittävästi. Kipuilu vaikuttaa nukkumiseen, mielialaan ja yleiseen aktiviteettiin. Kivut alkavat rakkuloiden yhteydessä, mutta kestävät jopa kuukausia rakkulavaiheen jälkeen. Koska kivut ovat hermokipua, niiden lääkitseminen tavanomaisilla tulehduskipulääkkeillä onnistuu huonosti.

Vyöruusun esiintyvyys on Suomessa vuosittain 1500 – 2000 potilasta ja se yleistyy voimakkaasti 50 ikävuoden jälkeen. Vyöruusuun on kehitetty rokote, jossa on sama viruskanta kuin vesirokkorokotteessa mutta virusta on rokotteessa 14-kertainen määrä. Rokote on turvallinen, kuten vesirokkorokotekin on, mutta sen antaminen edellyttää, että potilaan immuunijärjestelmä ei ole taudin tai lääkityksen johdosta heikentynyt. Rokotteessa on elävää mutta heikennettyä vesirokkovirusta. Vyöruusurokotteen suojateho alkaa heikentyä 70 ikävuoden jälkeen ja suositeltavaa olisikin ottaa rokote 50 – 70 vuoden ikäisenä. Suojatehoksi on arvioitu noin 6 vuotta, jonka jälkeen voidaan antaa tehoste tarvittaessa.

Hinkuyskä on vaarallinen erityisesti vauvoille mutta vaivaa myös senioreita

Hinkuyskä on tunnetusti hengenvaarallinen tauti alle 1 vuotiaille vauvoille, mutta voi se olla sitä myös ikäihmisille. Hollantilaisessa luostarissa puhkesi hinkuyskäepidemia 99 ihmisen joukossa, joista valtaosalla ei ollut rokotussuojaa hinkuyskää vastaan. Näistä 4 kuoli aivoverenvuotoon ja kaikki kuolleet olivat yli 55 vuotiaita. Hinkuyskärokote kuuluu perusrokoteohjelmaan, mutta rokotesuojan teho hiipuu varsin nopeasti ja epidemiat ovat kohtuullisen yleisiä jo kouluikäisillä. Taudin vaarallisuuden takia tehosteannoksia on suositeltu vanhemmille mm. juuri ennen raskautta, raskauden aikana tai heti synnytyksen jälkeen. Vastaavasti voidaan ajatella, että isovanhempien suojaus voisi olla hyvinkin suositeltua, jotta taudin leviäminen estyisi vastasyntyneisiin. Ja kuten epidemia luostarissa osoitti, ei tauti ihan harmiton ole ikäihmisillekään. Tavallisimmat hinkuyskään liitetyt komplikaatiot aikuisilla ovat painon lasku, virtsan karkailu, pyörtyily ja kylkiluiden murtuminen yskän takia. Ikäihmisillä joka viides pitkittynyt yskä on hinkuyskän aiheuttama oire.

Hinkuyskärokote annetaan useimmiten jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteiden yhteydessä. Melkein kaikki Suomessa ovat saaneet hinkuyskää vastaan tehostuksen viimeisen kerran neuvolassa tai koulussa ja siten ovat alttiita sairastamaan ja levittämään hinkuyskää muille. Samassa yhteydessä kun tehostetaan jäykkäkouristusta ja kurkkumätää voidaan hyvin antaa aikuisille tai ikäihmisille kerta-annoksena rokote, jossa on lisäksi tehoste hinkuyskää vastaan. Hinkuyskätehosteita ei tämän jälkeen enää anneta, mutta jäykkäkouristus- ja kurkkumätätehosteita jatketaan 10 vuoden välein 65 ikävuoden jälkeen.

Puutiaisaivokuume (TBE) on hiljalleen levinnyt Suomessa yhä laajemmalle alueelle.

Alussa jo todettiin, että seniorikansalaiset ovat nykyisin hyväkuntoisia ja liikkuvat paljon luonnossa ja altistuvat siten puutiaisten levittämille taudeille. TBE-virus tarttuu hanakasti kaiken ikäisiin, mutta halvauksiin, kouristeluun ja kuolemaan johtava tautimuoto on sitä yleisempi, mitä iäkkäämmästä potilaasta on kysymys. TBE-rokotuksen tarve on ensi sijaisesti riippuvainen asuinpaikasta ja omista elintavoista, mutta iälläkin on tässä suhteessa merkitystä. Perusrokotussarja on kaikilla samanlainen ja koostuu kolmesta rokotteesta. Tehosteet annetaan yli 50 vuotiaille 5 v välein ja yli 60 vuotiaille 3 vuoden välein. TBE-rokotteet otetaan usein Suomessa keväällä tai kesällä, mutta mitään estettä rokotesuojan hankkimisille tai tehostamiselle ei ole muunakaan vuodenaikana.

Taulukko 1. Seniorikansalaisten rokotusohjelma 50 ikävuodesta alkaen

Rokote Tyyppi Koska
Influenssa Inaktivoitu, neljä viruskantaa Vuosittain
Pneumokokki PCV13 (konjugoitu)                PPV23 (polysakkaridi) >50 v.                                      >2 kk konjugaattirokotteesta
Vyöruusu Elävä heikennetty >50 v., tehoste 6 v. päästä
Hinkuyskä dtap-rokote Kerran aikuisiässä
TBE Vapaasti valittavissa Kun tarpeen, tehosteet 50-60v. 5 v. välein ja yli 60 v. 3 välein