Vesikauhu on yksi maailman tappavimmista taudeista – Maailman rabiespäivää vietetään syyskuussa

Rabies tappaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Syyskuun 28. päivä vietetään kansainvälistä rabiespäivää, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta yhdestä maailman tappavimmasta tartuntataudista ja edistää taudin hävittämistä maapallolta. Vuoden 2023 maailman rabiespäivän teemana on kansainvälisen yhteistyön merkitys rabieksen torjunnassa ja kaikkien ihmisten yhtäläinen oikeus terveyteen ja turvalliseen elinympäristöön.

Rabieksen aiheuttaa lyssavirus, joka voi tarttua kaikkiin eri nisäkkäisiin. Ihmisellä rabiesta voidaan kutsua myös vesikauhuksi ja eläimellä raivotaudiksi. Rabies tarttuu sairastuneen eläimen puremasta sekä haavaan tai limakalvolle joutuneesta sairastuneen eläimen syljestä. Tyypillinen tartunnan lähde ihmiselle on kulkukoira, mutta mm. kissat, apinat ja lepakot tartuttavat tautia ihmisiin. 

Rabieksen itämisaika vaihtelee muutamista viikoista muutamiin kuukausiin. Tautiin ei ole hoitoa sen puhkeamisen jälkeen, vaan rabies on aina tappava. Suurin osa rabieksen aiheuttamista kuolemista tapahtuu Afrikassa ja Aasiassa. Eläimillä rabiesta esiintyy myös Venäjällä sekä useissa Itä-Euroopan maissa.

Matkailija voi ennaltaehkäistä rabiestartunnan rokottautumalla

Suomalaisten suosimista matkakohteista rabieksen aiheuttamia kuolemia tapahtuu muun muassa Vietnamissa, Keniassa, Turkissa, Etelä-Afrikassa, Egyptissä, Thaimaassa ja Brasiliassa. Tavallisella muutaman viikon lomamatkalla riski rabiestartunnalle jää yleensä pieneksi. 

Rokotusta on hyvä harkita pidemmälle matkalle lähdettäessä ja etenkin, jos matkustaa maaseudulla kaukana terveydenhuollon palveluista. Eläinten kanssa työskentelevät ovat kohonneessa riskissä joutua eläimen puremaksi, joten heille suositellaan ennaltaehkäisevää rokotussuojaa. Rokotuksista hyötyvät myös rabieksen suuren esiintyvyyden alueille muuttavat henkilöt. Lapsille sattuu aikuisia useammin eläimen purematilanteita, joten riskialueelle muuttaville lapsille rokote on erityisen tärkeä.

Rabiesta vastaan on olemassa kaksiannoksinen rokote, jota käytetään myös yhtenä hoitomuotona eläimen pureman jälkeen rabieksen puhkeamisen ehkäisyssä. Myös ennaltaehkäisevän rokotussarjan saanut tarvitsee eläimen pureman jälkeen hoitoa, mutta hoito on kevyempi kuin rokottautumattomalla.

Rabieksen ehkäisy Suomessa

Suomi on ollut vuodesta 1991 virallisesti rabiesvapaa maa, eli kotimaan sisällä tapahtuneita tartuntoja ei ole tämän jälkeen todettu. Suomeen tuoduissa eläimissä tautia on todettu kahdesti vuoden 1991 jälkeen; vuonna 2003 todettiin raivotauti Virosta tuodulla hevosella ja vuonna 2007 Intiasta tuodulla koiranpennulla. Luonnonvaraisilla lepakoilla rabiesta on myös havaittu vuosina 2009, 2016 ja 2017.

Rabieksen torjunta eläimillä on tärkeä osa ihmisten rabiestartuntojen ehkäisyä. Lemmikkien tartuntoja estetään rabiesrokotuksilla. Koirien ja kissojen maahantuonti edellyttää, että ne ovat rokotettuja rabiesta vastaan. 

Vuosittain syys-lokakuussa Suomen kaakkoisrajalla levitetään maastoon pienpetojen, kuten supikoirien ja kettujen, syöttirokotteita tartunnan leviämisen estämiseksi. Lentäen levitettävät syöttirokotteet sisältävät heikennettyjä rabiesviruksia, jotka ovat vaarattomia eläimille. 

“Suomalaiset tietävät hyvin rabiesriskin ja taudin yleisyyden maailmalla. Rabieksen esiintymisalueelle muuttavat, seikkailumatkailijat ja eläinten kanssa työskentelevät hakevat ennaltaehkäisevää rokotussuojaa Rokotepalvelun Rokoteklinikoilta. Ulkomailla tapahtuneet koiran puremat ja kissan raapaisut ovat toinen syy hakea Rabies-rokotetta. Tällöin hoito on jo aloitettu ulkomailla ja rokotussarjaa jatketaan Suomessa.”, kertoo terveydenhoitaja Kaisa Fjord Suomen Rokotepalvelusta.

Lue lisää Rabiesrokotteesta.